Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Ohjauskulmien säätöoahje: aja auto eteenpäin (ei peruuttaen) tasaiselle alustalle ja kierrä ohut naru auton ympäri hieman pyörien halkaisijan alapuolelle. Ohjauksen ollessa keskiasennossa tulee etupyörien renkaan takareunan ja narun väliin jäädä 0 – 1,5 mm rako. Toisin sanoen harituksen tulee olla 0 – 3 mm. Takapyörissä narun tulee ottaa kiinni renkaisen sekä etu- että takareunaan. Jos näin ei ole, niin tukivarret ovat vääntyneet.
Jos haritus tarvitsee säätöä, se tehdään raidetangoissa olevia säätöholkkeja kiertämällä.Aurauskulmat eivät voi olla niin paljoa pielessä, että ne vaikuttaisivat vetoakselien kulumiseen, vaan yleisin syy niiden ennenaikaiseen kuluneisuuteen on vialliset suojakumit: Rikkoutuneesta kumista tulee voitelurasva ulos ja tilalle menee pölyä, vettä ja hiekkaa ja nivel kestää tätä rääkkiä vain noin 5000 km!
Nelkun akselit sopivat vallan hyvin varaosiksi ja yleensä vain pyöränpuoleinen nivel on kulunut, joten pelkkä alaosan vaihto riittää.Tuplaristinivelkin sopii periaatteessa, mutta koska se on lyhyempi, se helposti putoaa voimakkaassa kallistuksessa pois paikaltaan.Sitä ei siis kannata käyttää. Käsin akselia tutkittaessa nivelen tulee pyöriiä täydessä murtokulmassa takertelematta ja maksimiväluksen tulee olla niin pieni että sen juuri ja juuri huomaa.
t. Eki
t. Eki
Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että jo alulle päässyttä ruostumista ei pysty lopettamaan; vain sen etenemistä hidastamaan. Kaikki ruoste pitäisi tavalla tai toisella saada pinnasta pois ja tavoista parhain lienee hiekkapuhallus koska se tunkeutuu pieniinkin kolosiin. Kyllä teräsharjaaminenkin, varsinkin kulmahiomakoneeseen kiinnitettävällä karkealla pyörivällä harjalla antaa tyydyttävän lopputuloksen. Alueen pelkkä massaaminen ei missään tapauksessa, ja varsinkaan ruosteen päälle, ole riittävä suojaus. Oikeaoppisesti puhtaan metallin pintaan tulee ensiksi laittaa happomaali (etch primer), sitten sinkkipitoinen pohjamaali (grund primer) jonka päälle vielä tiivis pintamaali ja vasta sitten ruostesuojamassa.
Mitä museokatsastukseen tulee, niin yleissääntönä voi sanoa, että mitä tunnetumpi automalli, sitä alkuperäisemmässä kunnossa sen tulee olla. Ja Dyanethan ovat hyvinkin tarkkaan tunnettuja. Lisäksi tarkastusvaatimuksissa on eroja eri paikkakuntien välillä ja suositelenkin että käytät autoasi etukäteen näytillä jonkun museotarkastajan luona. Ainakin Turun seudun mobilisteilla on tällainen palvelu olemassa.
t.Eki
Sellaisenaan tuo ensin mainittu niksi ei oikein hyvin toimi. Se nimittäin jättää tuulilasin märäksi koska pyyhkijöiden liike ja vedentulo loppuvat lähes samanaikaisesti. Täydennä homma laittamalla pyyhkijät toimimaan aikareleen avulla vielä jonkin aikaan pissapojan sammuttua. Sellasien saat esimerkiksi BX:n raadosta, niin ei pitäsi tulla vieroitusoireitakaan.
Killan jäsenmaksu kuluvalle vuodelle on 26 euroa. Suomenkielistä Teemu Eerolan kirjoittamaa korjausopasta kannattaa kysellä esimerkiksi Autoartikkelista. Ainakin kaksi vuotta sitten niitä oli vielä saatavissa.
Killan jäsenyys liittää sinut samalla suureen 2CV-perheeseen, jonka sisältä löytyy jos jonkinlaista opaskirjasta, ja mikä vielä parasta, avuliaita henkilöitä joilta voi aina kysyä neuvoa. Esimerkiksi samana päivänä kun kirjoitit kysymyksesi, oli käynnissä Killan koulutustapahtuma, johon osallistuminen oli kiltalaisille maksutonta, eli siis varmasti hintansa väärtti!
t. Eki
Asia on juuri niin kuin Jalppis kirjoitti: älä sotke tavallisia ja LHM-osia keskenään. Syitä on monia:
– Jarrupaineet jakautuvat väärin niin, että jarruista tulee hyvin etupainotteiset. Vaikka toisin väitetäänkin, tällä on merkitystä suuntavakavuuteen jarrutuksissa, varsinkin tiukoissa sellaisissa ja liukkaalla kelillä.
– Tavallinen jarruneste TODELLA turvottaa LHM-kumit. Tästä minulla on henkilökohtaisia kokemuksia. Kun kumit turpoavat riittävästi eivät männät enään palaudukkaan takaisin, ja käyttöjarrusta tulee sananmukaisesti seisontajarru.
– Erityyppisten jarrulaitteiden, kuin mitä auton tyyppikatsastuksessa on käytetty, käyttö normaalissa tieliikenteessä olevassa autossa edellyttää muutoskatsastusta.t. Kiltakapteeni Erkki
Valitettava tosiasia on, että 2CV:t vähenevät ja toiminnan näivettyminen koske ensiksi pieniä jaoksia: jos toiminnassa on mukana enää kaksi, kolme jäsentä, niin sopii kysyä onko kyseessä enää jaos?
Toisaalta jaosten yhdistäminen kuulostaa aluksi toimivalta ja tarjoavan ainakin lievitystä tuskaan. Valitettavasti tälläkin asialla on kaksi puolta; innostus lähteä joksen tapaamisiin vähenee ainakin etäisyyden neliössä. Minusta niiden harrastajien, joilla on puhtia mutta jaos ympäriltä puuttuu, kannattaisi suunata intoaan Killan toimintaan. Sielläkin tarvitaan vereksiä voimia.
Se filosofiasta.
Oma kokemukseni on, että vaikka aktiivinen jatkuva toiminta jaoksessa lakkaakin, jää henki silti jäljelle, ja ne valaistuneimmat jäsenet säilyttävät kulkimensa. Hyvä esimerkki tästä on Salo: Alueella ei ole ollut aktiivista jaostoimintaa kohta kahteenkymmeneen vuoteen, mutta niin vaan joka Wappu kerää yhteen kahdestatoista kahteenkymmeneen autoon samaan paikkaan ja samaan aikaan! Jokainen on ottanut vastuulleen siirtää tätä jo kansanperinteeksi muodostunutta tapaa uusille sätkäläisille.
Autojen määrän suhteen olen ollut havaitsevinani jopa hienoista lisäystä: mukaan ovat tulleet “autoharrastajat” ja “museoijat”, joille Sätkä on vain erikonen, vanha auto, joka on kiva omistaa, mutta jota ei raaskita käyttää.t. Erkki, kiltakapteeni
Kyllä Killalla on tapana houmioida pitkäaikaisia jäseniään juuri tällaisilla huomioinosoituksilla kerran vuodessa Möötissä. Tämä asia on nyt tullut Raadin tietoon ja se käsitellään seuraavassa kokouksessa. Kiitos vinkistästäsi! Koska Raati ei tunne kaikkia kiltalaisia tällaiset yhteydenotot ovat tervetulleita.
