Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@Jasu wrote:
@Isoo-Jukka wrote:
Voisiko joku tässä yhteydessä palauttaa mieliin miten 2-johtoisia sensoreita voi käyttää 3-piuhaisessa systeemissä ja/tai päinvastoin. Oliko se kolmas vaan maadoituksen varmistus?
On, “pelkkä” maadoitus, kaksijohtoisessa anturi maadoittuu anturin rungon kautta joka ei ole aivan yhtä varma…
Juuri näin. Mulla on kaksijohtoinen käytössä siten, että maadoitus on varmistettu vielä ylimääräisellä johdolla.
-Erkka
Terveeks,
Sattumalta löysin yhden paikan, jossa sätkän renkaiden tasapainotus onnistuu. Vantaan Ikean vieressä on Star-rengas (oikealta nimeltään vissiinkin Star-Rengas Vantaanportti), jonka omistaa Esko Nirkko. Heillä on vaadittavat sovitteet keskireiättömien vanne/rengasyhdistelmien tasapainottamiseksi ja oikein mukava palvelukin, eli eikun sinne jos itäiseltä pääkaupunkiseudulta olet. 🙂
-Erkka
Täytyy sanoa että olen tästä wikistä aika paljon puhetta huomannut, mutta en tiedä lainkaan että missä se on ja miten siihen pääsisi edes tutustumaan…No nytpä löysin sen tuolta killan etusivulta ihan. Olenpa ollut sokeva.
No joka tapauksessa, tästä Wikistä tiedottaminen varmasti lisäisi käyttöastetta aika paljon!
-Erkka
Äidin kämpiltä, missä oltiin parvekeremonttia paossa kesällä.
Ja kotiparkkikselta Helsingistä. Tällä kertaa kuvantunnistus näköjään osasi peittää kilvetkin. 🙂
Muista nyt sitten kuitenkin että ne eturenkaat kannattaa laittaa tavallista edemmäksi jos ajellaan ilman lokareita. 🙂
@Akaile wrote:
Aiwan, nyt vasta muistin, että visan puola on myös sellainen ikävä pisteosa, joten ehkä tuolla on hävitetty riippuvuus ruskean puolan maailmasta…
OT: Kyllä meikällä ainakin pelittää nätisti mustalla puolalla 652cc. 🙂
@Akaile wrote:
Kyllä, mutta jos katsotaan kulunutta aikaa niin mielestäni parempaankin pystyttäisiin jos oikeasti haluttaisiin.
Painosta puhuttaessa, pelkästään turvalaitteet tuovat nykyautoon keskimäärin 200kg lisää painoa ja sen päälle vielä mukavuuslaitteistoa. Onhan sekin aika koomista, että esimerkiksi alumiinilohkot on keksitty uudelleen nyt 2000-luvun vaihteen jälkeen ja sitä yleensä vielä mainostetaan mullistavana uutuutena, joka vähentää painoa merkittävästi…
Tämä on totta. Ilmeisesti on niin, että normaalissa nykyautossa sähkölaitteisto, on suurimman yksittäisen massan omaava palikka autossa. Moottori, voimansiirto, jopa kori on kevyempi. kuin sähkölaitteisto. En ole kyllä ihan varma siitä, että tarvitaanko niitä kaiken maailman säpättimiä niin paljoa. Sähköikkunat, penkinlämmittimet ja hyvä radiolaitteisto on jees, mutta esimerkiksi 99 suuntaan sähköllä säätyviä penkkejä ja muuta vastaavaa en oikein tajua. Nopeammin saa säädettyä manuaalisesti.
No, jos sähköautot yleistyy niin sittenhän se sähkölaitteiden massa vasta lisääntyykin!
@Akaile wrote:
Ei voinut kuin nauraa ja hämmästellä, kun luki tämän artikkelin: http://www.iltasanomat.fi/autot/1750217″ onclick=”window.open(this.href);return false;
Puhutaan kehityksestä ihan tosissaan ja sitten kun katsoo noita kulutuslukemia niin en ymmärrä moista asiayhteyttä? Tuollaisilla keskinopeuksilla pääsisi sätkälläkin reippaasti alle ko. lukemien ilman saksalaistyylisiä kikkailuja. Ja sätkän tekniikka on sentään 40-luvulta peräisin!
Hiio hoi 🙄
No kai tuollainen A4 on hieman hankala vertailukohta, painoakin varmaan kolmen sätkän verran…joten kai siinä jotain kehitystä lie tapahtunut.
@dieselflosse wrote:
Aika hyvin on saatu sätkän peilikin näyttämään sisältä katsoen fiiun tai voortin, whatever, vastaavalta
Ja lattia ja a-pilarit ja muutkin peltiosat.. 🙂 Todellakin rispektii!
@dieselflosse wrote:
Siispä arvostan erilaisia tapoja, vaikken itse samalla tavalla tekisikään.
Tämä on hyvää sanomaa. Hyvin tehty on aina hyvin tehty vaikka ei olisikaan oman maun mukainen.
-Erkka
@Pia wrote:
Toisaalta avarakatseisuutta on suvaita niitä jotka eivät ole avarakatseisia sekä ymmärtää niitä jotka eivät ymmärrä. (En tarkoita ketään henkilökohtaisesti)
Kiitos Olli selvennyksestä matalattiavehkeitä kohtaan. (En oikeasti ymmärrä sitä syytä siihen että miksi niitä tehdään, syy kääntää päitä on mielestäni heppoinen koska niissä on tehty niin iso (?) työ – enkä usko että se tuo esim. ajomukavuutta autoon)
Lähinnä se miksi karsastan noin isoja muutoksia että kajotaan rakenteisiin juontaa ainakin minulla siitä että jokainenhan tietää miten paljon 70 – 80-luvuilla tehtiin vanhoihin hirsitaloihin materiaali- ja mallimuutoksia. Kaikenmaailman elintasosiipiä ym. purettiin vanhoja rakenteita, korvattiin pintoja väärillä materiaalilla ym. Nykyajatuksen mukaan moni rakennus pilattiin, silloin sitä ei tiedetty. Nykyään tiedetään että jos haluaa vaihtaa vaikka ovet tai ikkunat uusiin niin ne alkuperäiset on vietävä vinttiin että joku joskus voi ne halutessaan palauttaa paikoillleen. Onneksi sentään ennenkin on näin tehty ja monet julkisetkin rakennukset (Kansallisteatteri esim) on palautettu vanhaan loistoonsa kunnostamalla alkuperäiset löydetyt osat. Tapettikerrosten alta löytyy aarteita.
Itse mietin nyt kun haluan verhoilla ovipanelit sätkästä että jätän ilman muuta sen alkuperäisen kernin sinne alle koskematta että sen voi ‘joku’ halutessaan palauttaa näkyville. En voi kuvitella vain että olen jollain tapaa tämän sätkän viimeinen käyttäjä vaikken sitä eläissäin möis.
Tässä yksi näkökulma hieman muutellun sätkän kuskilta, joka haluaisi muutella paljon enemmän:
Rakenteluhalun selventämiseksi, syitä lienee monia erilaisia. Itseeni on aina vedonnut rakennelmien muuttelu kuitenkin kyseisen rakennelman alkuperäistä henkeä kunnioittaen, on kyseessä sitten auto, talo tai vaikka maamoottori. Muuntelussa on kyse oman itsensä toteuttamisesta ja paljon myös asioiden tekemisestä vain niiden tekemisen tähden. Auto, harrasteauto eritoten, kuvastaa monesti omistajansa persoonallisuutta ja tästä syystä näitä sätkiäkin on yhtä monta kuin niiden omistajia. Jos ei ymmärrä että miksi sätkää halutaan kustomoida, voi ehkä ajatella näin: On monia ihmisiä jotka eivät ylipäätään ymmärrä että miksi joku haluaa rättärin kaltaisella kulkimella ajaa. Niiden ostaminen ei ole varsinaisesti halpaa, niiden ylläpidossa on iso työ (?) ja ei niissä mainittavasti ajomukavuuttakaan ole (ainakaan sellaisen mielestä, joka ei asiaa ymmärrä). Kuitenkin maailmalla on paljon porukkaa jotka rättärillä ajamisesta nauttii, joko vakion, korotetun ja jotkut jopa ihan tonttiin asti lasketun!
Jos alkuperäisten rättäreiden säilymisestä on huoli, niin voi ajatella vaikka seuraavasti: Noista matalalattiasätkistä saa kuitenkin vielä alkuperäisen aika helposti. Ei tarvitse kuin palauttaa lattia alkuperäiselle tasolleen. Jos auto on muuten hyvin rakennettu, niin mainittu askare on huomattavasti paljon pienempi kuin monen huonoksi päässeen sätkän entisöintiin tarvittava työmäärä.
Kyllä uskoakseni on niin, että hyvin (huom!) rakennettu muuteltu sätkä säilyy hyvänä paljon pidempään kuin huonosti entisöity alkuperäiskuntoinen. Tästä syystä on varmasti 2CV-kuljinten kollektiivinenkin etu, että taitavia rakentajia innostetaan rakentamaan hyvin rakennettuja kulkimia, olivat ne sitten entisöityjä tai muuteltuja.
@Isoo-Jukka wrote:
Mulla taitaa olla GS:n jarrupalasarja (uusi) varoitusvalokarvoilla. Niitä joskus myytiin 2CV:hen niin, että kehoitettiin sahaamaan yksi metalliuloke pois. Jäi sahaamatta.
Kerro jos kiinnostaa, niin tsekkaan kellarista pitääkö muistikuva paikkansa.
Kiinnostaahan nuo, käy pois tsekkaamassa.
-Erkka
@Akaile wrote:
Kiitos kiitos. Tästä tulikin mieleeni, että en ole tästä mitään täysveristä katurassia tekemässä, koska ajelen sillä myös Suomen sorateitä. Näin ollen en mitään pohjakosketuksia halua ottaa.
Kai se kaduilla on suurin se pohjakosketuksen vaara, ainakin omassa (silloin tällöin myös varsin matalassa) sätkässäni vaikeinta on etuperin ajo korkeilta katukiveyksiltä alas. Silloin tahtoo runko raapaista, jos koskaan. Vaikka olisi kuin matalassa asennossa niin mökkitielläkään ei ole silloin raapinut, eli voi sitä nyt ainakin sen 5 cm vielä madaltaa.. 😉
