Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Tuo oli järkyttävä kertomus epäonnistuneesta kammen korjauksesta. Minullakin paha mieli asiasta.
Kammista keskusteltiin -05-06 otsikolla tehdaskunnostetut koneet.
Teetin -06 Länsisuomalaisessa koneistamossa kampilaakeroinnin. Kampi ja lohkot kulkivat muutoman kerran matkahuollossa.
Ei ollut minulla kiire, ja meni muutoma kuukausi. Ensin tuli takaisin tiedolla että etu runkolaakeri jätetty korjaamatta koska “se oli aivan hyvä.” Halusin sitten senkin korjattavan; palasi hammaspyörän yksi hammas vääntyneenä (sanoivat että se vääntynyt osa ei ole kontaktissa toiseen). Halusin ehjän rattaan ja lähetin 2 kampea josta hammasratas siirrettiin siihen.
Porvoolainen koneistaja tutki korjatun kammen, ja teki mittauksia, runkolaakereiden linjan heitto oli muistaakseni 0.1 mm.
Olen hukannut sen paperin. Moottori pyöri värinöittä ja kolinoitta, mutta argentiinalaiset mäntäputket aivan väljät, öljy pian mustaksi ja kului aika lailla. Uudet. Ajoin yhteensä viisi talvea, laskujeni mukaan yli 30 000 km. Sitten vas tulpankierteet korkkasi, ja välillä käyttöön toinen kone. (SEN kamessa taas oli aiemmin ollut hammasratas liian kaukana limpusta, sallien kampiakselin pitkitäisliikettä; joka selitti että miksi oli aiemin mahdotonta säätää sytytystä, Näin ymmärsin, ehkä väärin.). Mutta nyt syksystä on taas Länsisuomessa korjattu kampi käytössä. Raportoin kun se simahtaa. (Tiedän myös miltä kuulostaa kun oik kiertokangen yläpään laakeripesä kuluu soikeaksi, terävää nakutusta 70-80 km/t vauhdissa oli minulla).
Auto-Artikkelin nurkassa oli viikolla vieläkin kampi jonka historiasta kukaan ei tiedä mitään, hinta taisi olla keväällä 5.
Tekisi mieli uteliaisudesta viedä se koneistajalle mittauksiin, koska aihe on niin kiinnostava.
Muta siis todistan että Suomessa laakeroidulla kammella on ajettu yli 30 000 km, mutta huomisesta ei tiedä.
Hyvä kuutosen alkuperäisen koneen alkuperäinen kampi kestänee ainakin 300 000 km, puhutaan.Tämä on avoin verkkokeskustelupalsta, jollaisella on aina omat lainalaisuutensa. Rohkenen siteerata (kirjailijaa Pauliina Susi) täällä Helsingissä ilmestyvissä Sanomissa, tänään, sivu D6:
“… Keskusteluketju etenee aina samoin, aiheesta riipumatta. Räikeää provosointia, raivostuneita vastahyökkäyksiä. Tahallista väärin ymmärtämistä. Saivartelua toisarvoisilla pikkuseikoilla, sanamuodoilla ja nyansseilla. Mekitysten kääntämistä nurin kurin. Asiattomia välihuutoja. Ennakkoluulojen vahvistamista. Kaiken tuomitsemista, mikä voi vaatia rippusenkin aikaa, vaivaa, ymmärrystä, avarakatseisuutta, omasta poterosta ylös kurkistamista. …
Ihmisiä, jotka saavuttavat jotakin tai edes yrittävät jotakin uutta, parjataan. Toisten hyviin tarkoituksiin ei uskota. Salaliittoja, kähmintöjä ja sensuriyrityksiä nähdään tai ollaan näkevinään kaikkialla. Uhkailu ja solvaukset selitellään ironiaksi, kun niistä joku harvoin, yhä harvemmin jaksaa tai uskaltaa älähtää.”
Sellaista voi tapahtua täällä Helsingissä. Hesarissa oli koko sivu D6 aiheesta luettavaa.
Oikein hyvää uutta vuotta kaikille.
etJonkin verran kuvia löytyy google haulla:
“Suomen vapaat 2cv harrastajat kuvia”.
Meininki näyttää olevan vapaata nimensä mukaisesti. Sätkiä peruskorjataan, pidetään talkoita, autellaan projekteissa, vietetään juhlia ja matkustellaan lähiympäristössä ja kauempanakin.
Ja muitakin ranskalaisia mukana ja miksei muitakin klassikoita.
Sen keskustelupalsta (siihenkin pitäisi rekisteröityä) voi olla joillekin pettymys; tähän Killan sivuille kirjoittavien veroisia huumoriveikkkoja ei siellä ole näkynyt.
Vapaat on vaihtoehto jos tämä salaseura ei tunnu omalta.sitronen virttaa,tilasin jonkun viikon aikaisemin, kohtuullista korvausta vastaan matkahuollon kautta toimitetuna.
Sätkä on paras talviauto. Suola ruostuttaa, mutta sinkkiruko ja rosteripohja pitää kulkimen pitempään kasassa. 2CV4/6. Ajoon tarkoitettu. Seistemän talvea ajoin nastattomilla michelin talvirenkailla ilman vaikeutta tai havaittuja vaaratilanteita, paitsi viime talvena jäin muutoman kerran kiinni auraamatomalla kotikadulla murenevien urien pohjaan, lumi otti alustaan, itse työntämällä liikkeelle. Ja kerran moottoritiellä liikenne pysähdyksisssä murenevan sohjon/jään takia, rekkoja seisoi lähes tasaisella sutien; sätkääkin piti taiteilla edes-takaisin liikkeelle.
Täällä etelässä Pohjois-Helsingin korkeudella yleensä tiet sulat/auratut.
Sain viikko sitten alle uudet (renkaiden kyljessä leima 29/11 joten täyttänee käytämätömän lisäksi uuden määritelmän) nastoitetut Michelinit, nastojen pidosta lienee hyötyä jokunen sekunti talvessa mutta on nyt varauduttu talveen siltäkin osin.Ostin muutoma vuosi siten Suomalaiselta firmalta argentiinalaisen 2cv6 mäntäputkisarjan, taisi olla mainintaa matalapuristeinen. Kohtuuhinta. Muuta sarjaa ei juuri silloin ollut käsillä. Käytössä öljy tummui heti ja sitä kuluikin 1-2 litraa/1000km. Epäily ensin viasta venttileiden ohjaimissa ja venttiileissä; mutta ei ollut.
Siten mukit vaihtoon; ammatimainen koneistaja sanoi että on ollut alun alkaen väljät männät; ja tarkemmin ajatellen kyllä ne ennen asennusta jo pienellä vastuksella liukuivat putkissa.
Vaihdettiin ja siten muistaakseni myöskin argentinalainen korkeapuristeinen mäntäputkisarja joka silloin saatavilla; se pelitti normaalisti ilman öljyn kulutusta kyllä. Siten taisi tulpan kierteet korkata ja siten laitettiin välillä toinen kone joka nyt käytössä. (Ja tähän moottoriasiaan liittyen mainitakoon että se se seinäjoella koneistettu kampiakseli (kaikkien 6 laakerin koneistus) pelitti kyllä ensimäiset 30 000 km ilman oireita; mutta nyt siis toinen mylly käytössä.)
Mutta jos jotakin pitäisi ottaa huomioon niin eurooppalainen mäntäptkisarja kuulostaisi hyvältä,; noin mutu tuntemuksella.Bensalämppärini on tuon muotoinen Webasto, mutta ilmeisesti vanhempi malli -05?, ritilöitä vähemmän sivulla.
Sen kilvessä on: Airtop 2000 ST 12v/29 W 2.0 kW. Benzin. En osaa laittaa kuvia tänne.
Se on vähän turhake, mutta tarvitsen tiedon siitä että aamulla käynnistyksestä/käynnistysyrityksestä alkaen olen päässyt sätkällä reilun puolen tunnin kuluessa 50 km päähän. Ja illalla takaisin.
Hyväkuntoisen sätkän tiedetään käynnistyneen kylmiltään vaikka 35 asteen pakkasessa, mutta kysymys on sätkästä jossa on vanhojakin osia, hyvää kaasutintakin vaikea saada, akseli kuluu ( varsinkin minulla jossa kaasuvaijerin sijaan tanko. Sain kyllä ostettua iskemättömän yksikurkkuisen pohojanmaalta, mutta siinä oli ihmellinen suutin sivussa jonka säätöohjeita en löytänyt mistään eikä aikaa energiaa etsiä; ja piti laittaa entinen takaisin). Ja pakkasessa ei montaa käynnistysyritystä tarjolla kylmiltään. Vetostarttini kylllä helpotaa yleensä otaen pakkaskäynistystä mielestäni. Webastolla olen päässyt taivasalta liikkeelle. Viime viikolla 250 km, 7.4 l/100km. Nyt pakkaset ohi. Kuinka selvisitte -87 kun pakkasta viikkoja -35 helsingissäkin? Ajattelin että jos nyt olisi sellaista niin olisin ehkä avittanut akkua sitten Lidlistä ostetulla huonelämopimällä kanettavalla akulla, 40 e.Kiitos, toivottavasti pakkaset pian hellitävät.
Bensalämppäri on Webasto, tunnus muistaakseni AT2000 tai sinnepäin pienin malli. Ostin v. 2005 uutena.
Maksoin muistaakseni 800 e, lisäksi säädin muistaakseni erikseen ja lämpöputkia, kaikkiaan vähän yli 1000 e tarvikkeineen. Veli, autosähköasentajan koulutus , asensi -06. Ohutseinäiset yksinkertaiset lämpöputket kun ei konehuoneessa oikein tilaa enkä kiireessä ehtinyt virittää, puhaltaa oikeaan lämpöputkeen josta kiertää vasempaan kun tuulilasin alla aukko peitetyvä. Sisällä säädin josta saisi sen lämön puhalluksen käännettyä jalkatilaan. Lämpöhukka taitaa olla melkoinen mutta sen verran antaa lämpöä että sallii useampia yrityksiä, kunnes kone käynnistyy. Outoa ääntä pitää kyllä pakkasella puoli minuuttia kone.
Taitaa ikävä kyllä olla puolisynteetinen öljy, mutta luulen etä Webasto sen verran notkistaa että öljy lähtee kiertämään. Tämä talvi voi olla kohtalokas, mutta varalla on kunnostettu mootori.
Sätkää ei voi järjellä selittää; ja mutta ajatelin että kun on kerran viimeinen auto jonka itselleni hankin niin pidän kulkuvalmiina Webastolla. -08 peruskunnostuksesta huolimatta jo nyt aika rähjäisen näköinen, mutta sinkkirunko ja rosteripohja pitää kulkimen kasassa huollettu tekniikka liikkeellä.Kiitos viesteistä.
Ei kannatane erota killasta, minäkin maksoin tänään myöhässä 2011 jäsenmaksun, 31e.
Tunnen jaoksessa joitakin jotka ovat eronneet, eri syistä kukin.
Talvisätkäilu on vähän extreme laji, ja ränsistytää hieno kuljinta, mutta kulkemaan se on tehty.
Tuo öljynkierron salpautuminen kovalla pakkasella on ilmeisesti ongelma, joka sitten kai voi vioitta laakereita.
Käsitäisin että öljynlauhduttimeen menee putk joka sitten laajenee moneksi putkeksi laudutimessa ja siten jähmetynyttä öljyä ei pumpu jaksa pmpata eteenpäin, ja Haynesin kirjasta tulkitsin ettälauhduttimen jälkeen öljy menisi kamen eturunkolaakerile sekä ok venttiilikoppaan.? Saatoin myös käsitää väärin, olisiko lauhdutin ositain sivukierrossa?. Joka tapauksessa ilm vedellä lämmitys on kylä halpa ja tehokas, mutta voi jätää lahdutttimen kylmäksi. Yritin ennen lämmittää mootoritilaa auton sisälämppärillä, ja jopa hiustenkuivaajalla (!). Joku oli puhaltanut etumaskin kauta ja oli propeli sulanut. Öljypohjalämmitin olisi hyvä, jos toimiva tolppa joka paikassa. Webasto mahdolistaa talvisätkäilyn lähes kaikissa keleissä, ilm lämpöä menee öljylauhdutimeen asti.
Anteeksi etä näppäimistö pudotaa kijaimia, hyvää kevään odotusta. En tähän aikaan päihtyneenä.Kiitos viestistä ja huomioista. Vastaus oli näemmä tullut yöllä vartitunnissa, se osoittaa jotakin se.
Minä kuulun 2cv kiltaan koska pidän rättäriä hienona kulkupelinä. Joudun käymään työssä autolla myös talvella. Olen valinut kulkupelikseni rättärin. Olen innostunut rättäri asiasta, ja haluan olla yhteydessä samanhenkisin.
Kirjoitelenkin tälle 2CV killan palstalle noin muutoman kukauden välein aina jotakin aiheeseen liittyvää.
.
Kysymykseni kuuluu että onko tuo yllä oleva (Akailen) vastaus parasta mitä 1000 jäsenisellä 2CV killalla on rättäreistä inostuneelle tarjota: Negatiivissävyteistä hapanta marmatusta (“helppo rikkoa koneensa”) ja pähkähullun tuntuisia ohjeita (että aamuisin aina valuttaisin vettä moottorille, ja silllä käynnistymisen ja työhön lähdön asia ratkeaisi, ja iltapäivällä sama juttu). Enkä ymmärtänyt viittausta pilkkihaalareihin (varmaan joku sisäpirijuttu)
Kirjoittaja tuntu ylpeilevän sillä ettei aja sätkällä ja negatiivinen sävy jatkuu (“En kyllä kuulu niihin harrastajiin..”).
Js Sinulla on joku muu auto pääasiallisessa käytössä, niin voisit ehkä liittyä siihen kerhoon. Se olisi kyllä suuri menetys 2CV killalle, ainakin mikä palstametreihin tulee. Hyvää vuoden jatkoa.Kuinka olette saanut sätkän näillä pakkasilla käyntiin? Oma sätkäni ei ole aina primasäädöissä ja käynnistystekniikakin välillä hakusessa, ja ensimmäisinä talvina oli käynnistysvaikeuksia.
Sätkä on paras talviauto, senhän tiedämme. Siksi hankin viitisen talvea siten pikku Webaston, joka oli kyllä lisälaitteineen lähes kulkimen hintainen (ennen peruskunnostusta siis). Webasto puhaltaa lämpökanaviin puolisen tuntia, ja tiedän että pääsen liikkeelle. Kulkimeni on kesät talvet taivasalla. (Jaoksen kerho- ja huoltotila on 50 km päässä). Kuluneella viikolla oli täällä Pohjois-Helsingissäkin 25 asteen pakkasia. Käytin Webastoa jos sätkä oli seissyt noin yli 6 tuntia pakkasessa; kaikkiaan 8 kertaa. Ajoin viikolla 240 km. Akku on pari talvea vanha, ei tällä käytöllä osoita hyytymisen merkkejä.
Bensiinin kulutus oli 8.1 litraa sataselle, ilmeisesti talvikäynnistykset ja ryypyn käyttö ja 135 talvirenkaat kuluttavat; ja Webastokin mainitu 0.2-0.4 l/tunti. Kesällä sama kuljin kuluttaa (yksikurkk. kutonen) 5.8 l/100km.
En pidä Webastoa ajossa päällä; koska kun sätkän saa käyntiin ja liikkeelle, on se aina elämys; ja talvivaateissa tarkenee sen 1/2 -1 tuntia minkä matkani enintään kestää. Viime talvena ajoin 8500km, nyt jäänee 5 000 km:in.
Kuinka lämppärit kestävät vuosien käyttöä, dieselmalleissa on kai vaikeuksia?.
Kesäkuljin meni katsastuksesta läpi, kehotus korjata pyörän laakeria ja käsijarrua.
Tarkoitus ottaa se ensi viikolla käytöön.
.
Talvikulkimeen on kertynyt lokakuun alusta tähän asti 7360 km.
Kuusi talvea olen sillä ajanut; myyjä sanoi että sätkä on paras talviauto ja hän tiesi mistä puhui.
Helmikuussa kuskin puoleisen tulppa korkkasi kannesta kierteet ulomalta puoliskolta; sisempi kierrepuolisko pitänyt tulppaa paikallaan pari tuhatta km ja siinä siis kansityö edessä. Samaan aikaan virtalukko kului loppuun mutta uuden sai kaupasta. Hiukan mystinen sähkövika piti huhtikussa pari viikkoa pois liikenteestä, se selvisi.Ei ollut Automecan projekti.
Kampi kunnostetiin muistaakseni v. 2006.
Ja olen siis lopputulokseen ollut tyytyväinen.
Uskon että alkuperäinen kampi on tietysti paras ja kestää kulema 300 000 km ja ylikin.
Mutta uskon että kunnostetulla kamella voitaisin päästä samoihin kilometreihin.
Jos se ei kestä niin siten se oli sen aika.Kampien korjauksesta keskusteltiin mm. ketjuissa 20.4.05 kuutosen kampia sivu 18, 16.10.05 kampiakseli s.17, ja 8.1.06 tehdaskunnostetut koneet 8.1.06. Krjoitin tuolloin että aion korjauttaa kuutosen kammen kotimaan koneistamossa. Keskustelupalstan mielipide oli että hölmö maksaa kyläsepälle 600 euroa, kun euroopasta saa hyvän laadukaan korjatun kammen 300 eurolla. …Teetin kuitenkin muutoma vuosi sitten kotimaan koneistajalla kuutosen kammen kaikkien laakereiden laiton ym toimenpiteet joita kuvasin selostuksessa jonka koneistamo oli antanut ennakkoon. Olisin saanut suunnilleen samaan hintaan käytämättömän kammen styroksilaatikossa. Ajatelin että selvitetään onko kampi korjatavissa. Paketti (Etolan muovikaukalo jossa ruuvatiin vanerikansi päälle; sis. 2 tarjolla ollutta kampea ja moottoripuoliskot) kulkivat pariinkin kertaan Kampin matkahuollon ja pohjanmaan väliä; kun en ollut ensimäisen korjauksen jälkeen täysin tytyväinen. (Sehän on jokaisen kulutajan oikeus ja velvollisuus). Kuulin jopa kammen korjanneen koneistajan nimen, mutta enää en sitä muista, eurooppalaisissa kammissa se ei ole varmaan tiedossa. No tällä kunnostetulla kammella on ajettu nyt noin 30 000 km, ilman kolinoita. Argentiinalaiset matalapuristeiset mäntäputket värjäsivät öljyn heti mustaksi ja öljyä kului 1-1.5 l/1000 km. Avauksessa paikalinen koneistaja totesi etä ne ovat aika väljät. Ja yllätäen toisen sylinterin seinämässä ikäänkuin kinileikkautumisen jälkiä, vaikka öljylämmöt kumastakin ventilikopasta ei koskaan yli 80 astetta. (Olisiko kiertokanki kiero ja kääntää mäntää poikitain; vai kääntyikö sylinteriputki normaalin kiristyksensä aikana vinoon; voin vain amatörinä arvaila. Mutra olisiko tämänsuntainen vika synä tunettuun vikaan jossa kiertokangen yläpään laakeriholkki kuluu soikeaksi aiheuttaen tyypillisen terävän nakutuksen 80-90 km vauhdissa. Sellainen oli edellisessä mootorissa, jonka kampi en siis olut remonttiin mennyt). Vaihdetiin korkeapuristeiset argentiinalaiset, joilla ei öljyä kulu eikä värjäänny, niillä ajettu liki 10 000
(Kumatkin mäntäputket kotimaan tunetulta toimitajalta, muita ei siihen hätään ollut tarjolla).
Lokakun alusta on kilometrejä tulut 5000 lisää, aika näytää milloin murheita ilmaantuu….
En kovin syvällisiä ymärrä sätkän koneesta mutta kuvattu käyntihäiriö on tuttu. Kärjetön sytytys ei ole ollut kylläkään käytössä missään vaiheessa
Itselläni oli 2cv6 koneessa outo käyntihäiriö pari vuotta, se tuli tyypillisesti esim. kun parin asteen pakkasessa ajoi mootoritietä 5-10 km, hyytyi kuin yhdellä pytyllä kävisi ja ei ottanut kierroksia ja melkein sammui. Siten hetken kulutua se kävi taas normaalisti.
(Jossakin vaiheessa alussa ilmaantui paukahtelua ja samalla ikäänkuin lämin haju ohjaamoon mutta se saatoi ola karstoitumista kun sanoivat että pakoventilin alle mene karstaa ja se kantaa, mene tiedä ehkä toinen vika, se ilmiö häipyi sytytyksen säädöllä, joka oli ollut aika pielessä.)
.
Koneen hyytyminen saattoi tulla kyllä koska vain, viikojakin väliä, joskus olin tien poskessa puoli tuntiakin ja siten pääsin liikkeelle ja kone kävi taas hyvin; kerran avasin kärkikotelonkin tien päällä.
Vialla oli siis taipumus korjautua tilapäisesti itsekseen. Akku ei koskaan käynistysyrityksissä loppunut.
Sätkä oli koko ajan liikenteessä, eikä jättänyt kokonaan tielle (paitsi kerran kun kytkinvaijeri irtosi polkimen mekanismista).
.
Parin vuoden aikana tuli vanhaan kulkimeen vaihdettua seuraavat osat:
-bensiinitankki
-bensinipumppu
-bensaletkut
-ilmanputsari
-yksikurkkuisen kaasuttimen sisuskalut
-laturi
-akku
-kärjet
-sytytystulpat
-tulpan johtimet
-puola,
ja puolan mahd maadoituskontakti konepeltiin tarkistettu, konepellin avaaminen ei auttanut kun käyntihäiriö oli päällä
.
Mikään näistä toimenpiteistä ei autanut, käyntihäiriö toistui sellaisenaan
satunnaisesti samanlaisena kuin ennenkin.
.
Lopulta vaihdettiin kärkikotelolta puolalle tuleva ohut johto, joka oli ollut täysin normaalin ja ehjän näköinen liittimineen;
ja sen koomin ei käyntihäiriö ole vaivannut.
.
Puhuin jaoksessa vuosikymeniä kuutosen koneella ajaneelle kiltalaiselle, joka kertoi samanlaisesta viassa omassa kulkimessaan, johon oli mainittu toimenpide auttanut.
.
Minulle jäi se vaikutelma että tuo ohut sähköjohto saattaa vanhetessaan tehdä jotenkin tilapäisen maadoituksen tai oikosulun ja kipunan vaimetessa käynti hyytyy;
tai siten se puolan kuskin puoleiseen tappin laitetava kotelolta tulevan johdon kalansuumainen liitin vanhetessaan jotenkin hapettuu tai tekee jonkinlaisen eristekerroksen josta virta kulkee huonomin läpi, vaikka se liitin näytikin normaalilta ja sitä yritti vielä raaputtaa puhtaaksi.
. En tiedä.
.
Mutta kai tuon johdon mahdolinen maadoituskontakti voi vaivata myös kärjetöntä sytytysviritelmää.
.
Mutta niin kai se on että kun lopulta kaikki osat vaihtaa niin sen mukana lähtee vika. Toinen voi tulla tilale.
Jos tuo vika uusii niin tällä tiedolla itse aloitaisin korjaamisen tuon johdon vaihtamisella. Vaikka se johto liitimineen näytäisi kuinka normaalilta, se voi olla 35 vuota vanha.
