Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Kiitos Mika videosta, kierroksilla patsas putoaa huomattavasti kuten olen väittänytkin. Nelkuissa ja kutosissa oleva huohotin on suunniteltu päästörajoituksia silmälläpitäen, tuo alipaine vähän kuin sivutuote ongelman ratkaisussa.
Tuo Franzosen uusi huohotin on rakenteeltaan aivan erilainen kuin nämä originaalit, sen sisällä ei ole
ikääntyviä kumeja. Iski mieleen että vastaavan voisi itse rakentaa vanhan huohottimen sisään. Noita reed-venttiileitähän käytetään moniaassa kohteessa aina menopelejä myöten. Täytyypä panna asia tutkimuksen alle
ja paisuttaa harrastusta taas…Mihinkä tarkempaan analyysiin perustuu tuo rikkinäisyysoletus? Nyt on nin että joku voi lähteä hankkimaan uutta huohotinta
luottaen tällaisiin väitteisiin ja kunnollisen laitteen hankinta tällä hetkellä ongelma: Franzosen reed-metallikalvoon perustuva
pönttö ehkä ainoa luotettava pitkän päälle, hinta n. 150 e. Mitä Akaile vahvistaa? Vahvaa kokemustako?
Jos vesipatsas nousee 10 cm, huohottimen yläosassa oleva vaakatasossa oleva läppäkumi tiivistää liki yhtä hyvin kuin uusi huohotin, eikä kumi ole pahemmin kovettunut, muutoin ei tuollaista alipainetta syntyisi. Ja kuuluu asiaan että isommilla kierroksilla patsas madaltuu, niin pitääkin tapahtua. Huohotin on alunpitäen koneessa kampikammion
tuuletusta varten suunniteltu ohjaamaan hiilivetyhöyryt moottoriin poltettavaksi eikä ulkoilmaan saastuttamaan ilmakehää. Ympäristönäkökohdat alunpitäen olleet syynä tuuletusventtiilien asentamiseen, Autonvalmistajia on painostettu systeemien kehittämiseen, asiaan on herätty vasta 50-luvulla.
Olen jo aiemmin laittanut linkin asiasta mutta kertaus on opintojen äiti:
https://en.wikipedia.org/wiki/Crankcase_ventilation_system
Alipaine ei ole vakio kuten artikkelistakin selviää , siinä hyvin selostettu myös vaihteluiden syyt.
Itse olen purkanut 17 huohotinta, kaikki eivät suinkaan olleet viallisia, tarkoituksena vain parantaa laitteen pitkäikäisyyttä. Mutta aika kattavan havaintoaineiston vikadiagnooseja silmälläpitäen olen saanut kerättyä.
Mielenkiintoista esim. että huohotin joka ei pidä minkäänlaista alipainetta saattaa auttavasti toimia, sikäli ettei kone pursua öljyä, edellytyksenä tietenkin että puristuksia löytyy ja ajetaan enimmäkseen matka-ajoa. Tällaisessa huohottimessa olen todennut läppäkumin olevan nastoissa kiinni eikä ole käpristynyt aaltoilevaksi vaikkakin on kovettunut: toimii auttavasti kierroksilla jolloin suuret määrät höyryjä kulkee huohottimen läpi (ja alipaine tällöin tietenkin alhaisempi kuin tyhjäkäynnillä). Useimmiten kadonneeseen alipaineeseen on syynä aaltoilevaksi kovettuneet, reevenneet ja nastoistaan irronneet läppäkumit. Putkimainen halkiokumi ei näytä olevan kovin paha ongelma vanhemmissa huohottimissa, tosin kun se menettää elastisuuttaan höyryjen virtaus huohottimen kautta huononee ( ja ne voivat hakea muita reittejä). Yhden miltei käyttämättömän tatvikehuohottimen purin (musta): halkioviilteissä alunalkaen raot ja oli pullistunut kuin ilmapallo, ei siten toiminut lainkaan. testipulloon tuli valtava poreilmiö jota en ole ennen nähnyt.Hannun huohotinhan toimii normaalisti, näinhän sen pitääkin toimia. Kun nestepinta kohoaa noin korkealle,
läppäkumi on notkea ja tiivistää erionomaisesti, kierroksilla huohotin toimii osittain auki. Eikös tuossa aiemmassa
vikapedialinkissäkin selitetä asiaa.
Onko nyt nelkku kyseessä, otaksuisin. Veikkaan että konepellissä vauhtipyörän suuntainen öljyvana: vauhtipyörä
heittää takalaakerista vuotavan öljyn keskipakovoimalla sivuille. Nelkuissa kun tuo takalaakeri ennemmin tai myöhemmin tuppaa väljähtymään, ja saman tien väljenee laakeritiiviste jos ylipäätään suostuu pysymään paikallaan
Veikkaisin että pitäisi ruveta katselemaan vaihtokonetta ja varomaan pitkille matkoille lähtemistä. Mutta huohotinta
ei tarvitse vaihtaa.En ole kylläkään huomannut sanoneeni että kaikki asennetaan kuten Boget! Jos rakenne samanlainen kuin niissä, silloin kyllä,tarkoitan tuota pölysuojan umpinaisuutta. Lipmesat eivät ole umpinaisella pölysuojalla, muovikuori joka päästää vähintäinkin veden läpi , vanhemmiten monissa tuo kuori saattaa olla jopa sangen sangen höllästi kiinni.
Kuori on ruostumaton ja siis “läpihengittävä”. Ovat muuten nuo 70-luvun Dyaneissa olleet
Lipmesat kovaa kamaa, itsellänikin täydessä “iskussa” olevat edelleen käytössä ja ovat tietenkin asennettuna toisinpäin kuin Boget.
Yhteen aikaan minulla meni iskareita vasemmasta takapyörästä (rupesivat vuotamaan), syynä oli takarummun huomattava tasapainottomuus mitä
ilmeisimmin, ilmiö oli rummun osalta kyllä tiedossa , heitti sorvissa silminnähden ja kun vaihdoin sen loppui iskarien vaihto ja palasin 70- luvun rautoihin.
Vanhoissa Lipmesoissa ylöspäin- asennusmerkki tehty muistaakseni puristamalla iskarin runkoon kuoppa, maalitäplämerkintöjäkin esiintyy monissa iskareissa siltä osin.Siis mikä alkuperäisiskari? En ole nähnyt kun Bogeja joissa pölysuojat ovat “vedenpitäviä”. Väitän edelleenkin että tuo antamani ohje on yleispätevä, mikäli valmistaja on vähänkään hommaansa perehtynyt ja miettinyt asiaa.
Ehkä Citroenilla ollut muutaman kuukauden jokin kummallinen iskari kokeilussa, eipä ole tullut vastaan.
Edelleenkin väitän että tuo antamani sääntö on yleispätevä periaate , Boogien asennussuuntana suoraa sovellusta.
Eihän kukaan kiellä poraamasta Boogeihinsa vesireikiä vaikka useampia jos haluaa toisinpäin asentaa, valmistajalla ollut varmaankin omat syynsä ettei näitä ole valmiina.Boget tulee asentaa pölysuojat auton keskipisteestä ulospäin: syy tähän hyvin yksinkertainen. Mikäli ei toimi ohjeen mukaan, pölykupit keräävät kaiken veden ja …askan, ja lopulta esim . ruostuvat puhki ja tietenkin muitakin toiminnallisia häiriöitä voi etuajassa tulla. Pölykupit näissä nimittäin umpinaiset! Välttämättä ei toiminnallisia häiriöitä esiinny aluksi vaikka viärin päin asentaa. Siis oikea asento on se jossa vesi pääsee kuppien sisältä valumaan ulos.
Jos jokin muukin iskarimerkki tehty kuten Boge, sama sääntö pätee varmasti. Itselläni ei ole tiedossa.Kampi epätodennäköisin ongelmakohta, nokka akseli voi kulua+ nostajakupit ja röminä sieltä kotoisin jos sitä esiintyy. Jos ei, edullinen korjaus on sorvauttaa männät 2 millin männänrenkaille, Datsun 100:n 2:en ylikoon renkaat käyvät,
jaappanilaiset ovat kromirenkaiita . Netistä löytyy vastaavia kromirenkaita. Tatsunin sarjassa ei ole kuin 4 mm öljynkaavintarengas, tämänkin voi tarvittaessa sorvauttaa, 3,5 millimetrinenkin vanhakin käy . Jos putket kuo0pilla, itse kukin harkinnee asiaa…
Voin tällaisen sarjan myydäkin ja vaikka volkkarin männillä tehdyn putkisarja 650 cc. Ja löytyy myös Mahlen mäntäputkisarja (uusi) 602 cc.
Brasialaiset Copapcin renkaat Tatsunille ovat tavallisia renkaita, holipolttonesteet Brasseissa käytössä, ilmeisesti syy materiaaleihin löytyy tästä.Yleistietoa moottorin huohottimista https://en.wikipedia.org/wiki/Crankcase_ventilation_system
reed- venttiilistäkin voi kuuklata tietoa taustaksi.Ecasillahan on aiemmin ollut myynnissä reed-venttiilillä varustettu mötikkä, ei näytä olevan saatavilla. Ehkä ei sellaisenaan paras ratkaisu ilman lisätoimenpiteitä. Luulisin että toimisi paremmin jos vanhan huohottimen sisuskalut
purettaisiin ennen kyseisen venttiilin asennusta, järjestelmä voi muuten olla liian “kiemurainen”. Voi olla syy miksi eivät myy laitetta enään? Franzosen 140 e maksava huohotinhan toimii samalla systeemillä joka sinänsä yksinkertainen, peltijousi väpättää painevaihteluissa.
Taitaa tuo Franzosen laite olla ainoa tällä hetkellä josta kannattaa maksaa jos haluaa rahoilleen kunnollista vastiketta ja haluaa välttyä reklamoinneilta.Olenkohan edellisen kirjoittaja-keksijän vinkin saanut aikanaan, tosin olen kuullut vain että ilman niittejä toimisi, mutta
ideoin itse tuon saman keinon rajoittamaan läpän liikkeitä ja se siis toimii. Tosin aion käyttää 2 mm paksua kumilevyä,
nitriilikumia (on tosi halpaa) ja vitonia (ei paljoa maksa tuohon läppään kun hankkii palan, neliöhinta kylläkin muistaakseni lähellä 500 e. Alkuperäisessä huohottimessa vikana nuo niitit: laite toimii hyvin kunnes kumi kovettuu, ja
olen purkanut huohottimen jossa kumi on kovettunut aaltoilevaksi. Joskus kumi ei ole kovettunut pahasti kuprulle,
minkäänlaista alipainetta ei synny kuitenkaan mutta auttavasti ehkä toimii koska isommilla kierroksilla käsittääkseni on osittain auki.
Tuota niittikiinnitystä ei ilmeisestikään kannata apinoida, se on vain yksi tapa ratkaista tuon läpän rajoittamatonta liikettä ja siinä on pitkänpäälle nuo tunnetut heikkoudet. Vähän kun vundeeraan, saattaa olla että 18 heppaisen ohut
kumilevy saattaa jopa olla hänen konstruktiossaan parempi kuin alkuperäisen paksuinen, itse olen jo ostanut vitonit, tosin puoleen hintaa kun löytyi juuri pitkä jätepalasuikale mutta ken yhtyy yllä olevaan päättelyyn, voi tarkistaa löytyisikö ohuempaa vitonia, pitäisi olla halvempaa ja ehkä toimisi vielä paremmin.
Aion laittaa aluskumin vitonia ja sen päälle nitriilikumin, vaikka jälkimmäinen kovettuisi ei pitäisi olla haittaa.
Runkoputken ympärillä olevan viilletyn kumiletkun voisi ehkä tehdä astetta paksummasta letkusta, originaalipaksuista taitaa olla vaikea löytää. Letkun pääthän voi tiivistää vaikkapa alkuperäisestä leikatuilla pätkillä
joiden paikallaanpysymisen voi itse kukin ratkaista , keinojahan on monia…
Ja saumassa oleva kumitiiviste ei liene välttämätön, saumanhan voi liimata tiivisteliimalla, ei kyllä millä tahansa.
Olisikohan tässä nyt sitten “ikuisen” huohottimen yksinkertaiset teko’ohjeet?Muuten kun mainitsin niistä takaturvavyötelineen kiinnitysraudoista, niissä kierre valmiina ja reilusti ainesta, voi hitsata niistä viallisen tukivarrenkorvakkeen tilalle uuden, ei tarvita sitten lainkaan tappeja, tosin yksi purkuauto vuosimallia 74 tai uudempi täytyy lievästi kastroida… —ja telineenhän saa muillakin pulteilla kiinni.
Minä kun ostelen epeistä, olisi ollut tunnukset valmiina, löytyy halvemmalla tappi+pakka, 5-10 e sarja,, en ehtinyt syventyä asiaan. ja hinta on kotiintuotuna kaikkinensa. Joten tämä ei ole mikään ongelma.
Minähän jäin nuolemaan näppejäni mutta nyt on tilanne se että NO HÄTÄ! Tiedät Jukka varmaan nimeni, s.postiosoite
on nimeni , piste ei tarpeellinen etu-sukunimen välillä + keemaili tai puh 045 201 6870. Voin järjestää sinulle
tuon pakan kanssa , taitaa saada vielä halvemmalla kuin ensiksi esittelemäni.Aikanaan kuulin eräältä mieheltä joka oli korjannut huohottimia että laite toimii vaikkei läppäkumia kiinnitä aluslevyyn,
alkuperäisessähän se on muovinastoilla jotka nekin kuluvat ja olen nähnyt menevän rikkikin. Eräällä muistaakseni
hollantilaisella korjaajalla oli systeemi jossa läppäkumi oli kiinnitetty ruostumattomilla pulteilla ja lukittuvilla muttereilla.
Mutterin alle oli laitettu ruostumattomasta pellistä tehdyt aluslevyt jotka muotoillut aaltoileviksi tukemaan ja rajoittamaan kumin luonnollisia liikkeitä. Löytyy netistä tarkoin rakenteluohjein.
Vundeerasin asiaa ja nyt ajattelin kokeilla asennusta kahdella päällekkäisellä läppäkumilla ilman kiinnikkeitä. Yläpuolinen kumi voisi toimia tiivistyspuolella olevan kumin sopivana liikerajoittimena. Vanhoissa huohottimissa, mikäli kumi on säilynyt
repeilemättä, on useinkin syntynyt kovettumisilmiö, läppäkumi on kovettunut aaltoilevaksi, aina aukiolevaksi. Ainakaan ei tyhjäkäynnillä ja alemmilla kierroksilla tällöin toimi kun ei koskaan tiivistä.
Toinen minua askarruttava kysymys: mistä saisi öljynkestävää kumiletkua joka kävisi tuon huohottimen runkoputken
korjaukseen jossa ovat pitkät pystyviillot? En ole löytänyt toistaiseksi sopivaa..Alkuperäisethän ovat kovettuneita.Kuuklasin ja heti löytyi 11 $ maksava pakka-tappisarja, tätä halvemmallahan ei mistään saa kun tulee postiluukusta
tuohon hintaan (free shipping) http://www.amazon.com/ZFE-M9x1-25mm-Metric-Right-Hand/dp/B00L3SKYO0
Kannattaa hankkia jos vähänkin kuvittelee joskus tarvitsevansa.
