Haspyytteri

Kiitos Lapin jajokselle ja Anjalle hienosta ruskajotoksesta. Sen lisäksi mitä on jo sanottu, ei niin komiaa auringonlaskuaa oo nähäny ku mitä eileen ehtoolla lankes Perämeren ylle.
Järjestelyt ja puitteet oli mainiot, ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, palvelushenkilökunta Merihelmes ystävällistä.

Häspyytteri

Vietimmä hienon viikonlopun Sulkavalla “kökkäleirillä”. Sää oli suotuisa ja uusi matkakotimme pelas eestaas hienosti. Kiltahenki näytti parhaimman puolensa – aurinko paistaa pitkään Sulkavan seurakunnan risukasoihin jos eivät ole he ahkeria poiskuskaamisessa. Sen verran paljon risua syntyi. Mökki oli maalattuna jo perjantaina kun tultiin paikan päälle. Kaikilla tuntui olen hieno tekemisen meininki ja asenne. Seppo Niemi pisti johdollaan homman pelaamahan, myös lastenhoitovuorot! Ja sitte ne menyyt parhaasta päästä, ja ruokaa oli riittävästi.

Pistin kuvaa tulohon tuonne (poikani Topias räpsii enimmät, moon pääosin pikselisyytöön), käykää klikkaamas, voi näkyä tuttuja herkissä kuvakulmissa:

http://yllikoo.kuvat.fi/kuvat/50-v+talkoot+Sulkavalla+18.-19.6.2011/” onclick=”window.open(this.href);return false;

Häspyytteri

Voi mummon pässinpökkimät! Kyllä tuon Piian runosuoni puluppuaa niin jotta Häspyytterin silimät aiva hikuaa. Tuo on justihin tuota jota tarvitahan! Eiköhän niille joku esittäjäki löyry – omasta perheestäki voi hän ehkä potkaasta uuren lausujakyvyn estraarille. Se vasta hienua oliski. Tälle foorumille voi tosiaan pistää niinsanottuja “lämmittelykierroksia”. Saattaas joku muukin syttyä tänne kriipooksia päästelemähän. Ja jos oikeen on tarves, voin kyllä niitä “kääntääki” äirinkielelle. Notta. Häspyytteri

Runua ja roosaa?
Pohojammaankautta Rivaivöl tarjuaa runosuonta iskeville vuosituhannen maharollisuuren. Niinku tuos Rivaivöl ilimootukses kerrotahan nyt houkuttelemma koloostansa kaikki jokka tuntoo sykettä pullahuttaa pihalle sanooksi – lähinnä runon tai roosan muotohon – ne syrämmen syriäs olevat kipeemmätki tuntehet. Mä voisin helepottaa runoolijailimakitarasankareita päästä suoraa ytimehen. Eresmenneen Taapermannin tyylihin – “Jos kaipaus olis viintä, ympäripäisnäni m’orottaasin sua”. Siispä muutama sananen pohojaalesesta rakkauresta otsikolla
“Rakas, m’ollahan takus”
Parahiten pohojalaasen rakkauren peilikuvaa löytyy niistä monista viisaasta paukahroksista, joita on äänehen lausuttu vuosikymmenten saatos. Niitä on tallennettu mm. Ilimajoki -seuran ‘Täyttä wärkkiä’ -sananparsikirjahan. Kirijootan tähän lainauksia em. erinomaasesta eepoksesta kimmokkeheksi ja runosuonten patojen purkutöihin muukaman:

– Mitä tykkäät tyylistä vai keikutanko liikaa? kysyy flikka poijalta hypyys.
– Keskiviikkoehtoo ja vielä poikamies
– Ne on yökööt jokka öisin lentää ja paremmat linnut päivällä, sanoo Matti-faari kun flikat yöllä hypyystä tuli
– Älä ny vain suuhun polokkaa vaikka nättikin olosit
– Riallista kun Ransoon friijoo
– Kun entinen poika oli friijoos niin puhetta ei tahtonut millä tulla. Lopuuksi poika sai aamulla pois lähties sanotuksi: – Kyllä Sampo on hyvä äes, tuunko mä sitte taas ehtoolla?
– Tuu ny eres kerran kattohon mun kans meirän ylähäkamarin klasista mitä muuta kun mun sä saisit jos mun naisit
– Jos luonto pettää niin kyllä lukkoneula pitää, sanoo flikka kun äitee poijista varootti
– Eksä poika tierä jotta ihimiset naii ihimisiä ja trengit piikoja, sanoo isäntä kun trenki tytärtä vaimoksensa pyyti
– Friijakkohot niin paljo kun housut kestää, sanoo Matti-faari
– Se oli sellaanen puolipulska poika, pimiäs kattoon takaapäin
– Kyllä mä sain sielä jumalantähäre hyvää pernavoita ja fiiliä, muisteli Tuomikylän poika friijooreissuansa
– Opistolla solomittu rakkaus hukkuu kevähällä Rannankujan rapahan
– Luomakuntaki hymyyli, sanoo Matti kun aamulla morsiamensa kamarin klasista katteli
– Jussi oli menny Kaisan luttihin niin ku varaas vaikka tiesi jotta Iikkoo tuloo Kaisaansa kattohon. Kaisalle tuli kova kiirus mennä nurkan takaa huutamahan: – Älä Iikkoo-kultani tuu jos tuloskin oot, Jussilla on varattuna puukkoo, kirves ja kanki
– Se on ku Rukki-Taaveen rakkautta kun ensin puroo ja sitten nuoloo
– Tuloo viireesti jo viikolla ja molemmin puolin pyhää niin Simpan Santran sulhanen
– Kaunis kutales, sanoo Ville ku flikkaa tarkasteli
– Otaksä mun, äiteeki jo käski kysyä
– Kärsimähän tänne on luotuki, tuumas flikka kun turhaan sulhasta orotti
– Kun sais eres yhyren miehen elääsnänsä niin kullä mä sen sitte kamarihin pönkääsin
– Kyllä musta tuntuu jotta sulla poika on liika köykääset kengät meirän kartanota kiertää, sanoo Kokkoo sulhaspoijalle
– Minä meillä kaupan oon eikä taloo
– Mohaja mitä mohajat mutta minä istun Salun sylis, sanoo Piika-Lissu Hempalle
– Teiräkkö on vihitty sen kaavan mukahan jotta akka pienii puut, kantaa veret ja hoitaa kakarat?
– Viikon oomma vihiittynä ollu ja monta asiaa on jo hampahankolos
– Ei miniän rahat kestä ku syksystä jouluhun, jos senkää.
– Tuvasta se alakaa ja tunkiolle se päättyy sun työsarkas, kamarihin meet vasta jos käsketähän, sanoo emäntä miniälle
– Tuo multa aina tuloo kun mua solovatahan ja haukutahan ja mun mieleni ylön verensä pahootetahan, sanoo miniä kun pieraasi
– Isoo akka on vastamäes raskas vetää mutta myötämäes se menöö lujaa
– Ei naamasta montaa velliä keitetä, sanoo Ilimajoen poika kun ruman akan otti
– Siitä se on hyvä kun ottaa ruman miehen niin tarvitte kakaroota pirulla pelijättää, saa vain sanua: olokaa hilijaa, isä tuloo
– Erulliseet on pieni akka, ennen se ottaa tähään maasta kun pitkä tähären taivahalta.
– Eikö sitä mahtaasi pärijätä yhyrellä hevoosella jos sais isoon akan
– Kyllä sitä kuoliski mutta jos joku ilikiä saa sitte mun hyvän mieheni

Notta. Häspyytteri

“…Rakas, m’ollahan takus. Tuukko käymähän mun pakus…”

Ei voi moittia Möötin järjestäjiä. Sen lisäksi notta sai kurmoottaa syrämensä kyllyyrestä puolitoistatuhatta kilomeeteriä pikiteitä, tuli vaivan palakaksi hieno aurinkoonen lapinsyyssää Kätkätunturin vaelluksineen ja ehtoommalla Mööttiprotokollaa valoolla (siis valojen vannomisilla) ynnä parahin ruokapöytä aikoohin (ei eres kotopuoles pyhääsin). Ja rrekkamiehen laulut yösyrännä peruskompin taharis hypäätes. Notta.