Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
😆 Punainen rättäri vm-72 kori,tekniikka vm-86 special kats.04
h:2600 ehkä myös vaihto p.0440 920 888 Joensuu😀 Tsemppiä ja jaksamista Jasulle! Ei jokainen päivä voi olla huono päivä. Ja kuten näitä talviauto keskusteluja lukiessa voi lukea, niin huonosti menee muillakin. 😉
Niinpä niin enpäs älynnyt itse katsella vanhoja kirjoituksia…. Kiitos kun kerroit, eiköhän homma tästä etene. 😀
Joensuussa olisi myytävänä hyvä 2cv6. Tekniikka on vuodelta -86. Kunto on hyvä ja se on lähes laittamasi kuvan näköinen. Eli punainen peruskuljin!
Ota yhteyttä numeroon 0440920888. 😆 😆 😆Jos sätkään laittaa kolmipistevyöt, niin miksi aina ajattelette niitä ns. normaaleja malleja? Meinaan vaan kun on olemassa HATTUHYLLY mallinen kolmipistevyö. Siinä ei ole yläkiinnitys kohtaa. Rulla tulee kuten nimikin kertoo hattuhyllylle. ( Sitähän ei sätkässä varsinaisesti ole…) Alakiinnitys alkuperäiseen turvavyömutteriin korin alaosaan. Sille turvavyö rullalle voi tehdä esim. kulmaraudasta poikittaisen palkin, jolle hitsaa jalat.(Lattarautaa.) Nämä jalat voi sitten pultata paksuilla pulteilla sisäkokariin. Sisälokarin ulkopuolelle laitoin vielä n.40cm pitkän lattaraudan “prikaksi” . Eli pultit tulevat jalkojen ja “prikan” läpi. Näin ei pelkkä ohut pelti pitele rakennelmaa.
Olen ollut tyytyväinen omaan ratkaisuuni. Tosin monikäyttöisyys hieman kärsii, koska rauta on tavallaan kiinteä eli tiellä jos penkin poistaa. Ja se on pieni mitätön haitta se. Eikä se rakennelma hirveästi paina. Eihän tämäkään sätkästä panssarivaunua tee (eikä kyllä tarvitsekkaan tehdä), mutta toivottavasti pitää lapset paikoillaan äkkijarrutuksessa tms…
Niille jotka haluavat kolariturvallisuutta parantaa suuremmin, suosittelen yhteydenottoa virallisia turvakaaria valmistavaan yritykseen! Tampereella ovat kaiketi tehneet sätkäänkin kaaria? Kaveri tilasi kilpa-autoonsa (Sumbeam imp) kaaret parivuotta sitten maksoivat silloin n.300€.Laitoin joskus tiinaani kolmipistevyöt siten, että tein puolikkaan H- kirjaimen muotoisen raudan jonka ekaversiossa hitsasin sisälokareihin kiinni. Ylä osan rauta tuli tiinan hattuhyllyn korkeudelle poikittain. Vahvuus oli n.3mm. lattarautaa. Tähän rautaan porasin hattuhyllymallisille turvavyörullille kiinnityreiät. Reikiin tein turvavyöpultille sopivat tuumaset kierteet. Samanlaisen viritelmän oon tehnyt myös sätkään, mutta siinä rauta systeemi on pulteilla kiinni. Ota yhteyttä niin voin mailata kuvia.
Yksi huolestuttava asia tuli mieleeni tuosta talviautoilusta. (Kovakatolla ajosta.) Ainakin täällä Joensuun leveysasteella. Rättäristit, jotka ovat talviauton hankkineet ovat pikkuhiljaa siirtyneet kokonaan kovakattokuskeiksi! Tiedättehän… Kun pirulle antaa pikkusormen se vie koko käden!
En lähtisi vaihtamaan alkuperäis soleksia mihinkään. Kokeilin joskus rellun kaks kurkkuista opelin ja 127 yksikurkkuisia mutta eivät toimineet. Aikaa meni monta päivää sählätessä ja kaikki oli turhaa. Alkuperäis kaasarit ovat edullisia käytettynä ja niihin saa ainakin sitroselta korjaussarjoja ja ne toimivat parhaiten 2cv:ssä. Tätä mieltä olen minä.
13.12.2003, 08:46 vastauksena käyttäjälle: Miten jaoksenne makaa? Entä montako kuljinta vielä kilvissä? #130018Joensuun jaos ainakin on vielä elossa. Meillä on tällähetkellä 40 jäsentä+perheenjäsenet. Viime viikolla pidimme joulukahvitilaisuuden ja siihen osallistui peräti 21 jaoslaista eli yli 50% mikä on aika saavutus… Totta on kuitenki, että ei toiminta niin vireää ole kuin esim. 15v. sitten. Kyllä meillä tapahtumia on. Joka kuukausikokous on pyritty järjestämään eri teeman pohjalta. Olemme vierailleet katsastusasemalla, autokoulussa, pitäneen korjauspäiviä 2xvuodessa, pelaanneet jalkapalloa jne.. Mutta väkeä kun ei saa liikkeelle niin ei. Yleensä alle kymmenenhenkeä, eikä nuorempaa polvea ollenkaan. Itse olen nuorin “aktiivijäsen” (32v.), loput ovat jaoksemme selkärankaa nyt jo viidenkymmenen molemminpuolin. Se mikä mielestäni on ikävää on se, että kulkimilla ei ajeta. Monille on kuulemma liian kallista pitää sätkää rekisterissä vähien kilometrien vuoksi. Laittaisivat sen uuden auton seisomaan kesäksi, niin säästetyillä euroilla voisi sätkän pitää hengissä… Kilta tapahtumat ovat olleet ihan kivoja kohtaamis paikkoja 2cv väelle ja niissä on tullut perheen kanssa käytyynkin. Yhden asian haluaisin jaoksille kuitenkin sanoa. Nykyisin kun jokaisessa tapahtumassa on ruokailu, majoitus, kisapaketti samalla rahalla, niin voisi sitä rahapuolta vähän miettiä… Omalta kohdaltani tarkoitan sitä kun nyt sattuu olemaan isoperhe, niin kusktannukset nousevat kohtuuttoman suuriksi. Tämän takia tulevaisuudessa täytyy jättää monta tapahtumaa käymättä… (Meitä on 7-henkeä.) Mutta te joilla on mahdollisuus tapahtumissa käydä, niin käykää! Siellä tapaatte teitä ymmärtäviä, saman henkisiä iloisia ihmisiä, joilla myöskin on 2cv!
T:Joensuun skriba/jakari Janne A.Miun mielestä 2cv on mukavin talviauto. Oli miulla yhtenä talvena kovakatto. Lämmin, isoruokainen, kallisvakuutuksinen ja ennenkaikkea tylsä “auto”. Tykkään ajella 2cv:llä ja koska suomen kesä on niin lyhyt en rajoita ajamisiani kesäkauteen. On totta että 2cv:kin ruostuu käytössä, mutta niin kai ruostuvat muutkin autot. Tosin näitä uusia autoja ihmiset pesevät kerranviikossa.( Ainakin pesupaikoilla on pitkät jonot uusia autoja pesua odottamassa…) Ehkä jos näin tekisi 2cv.llekkin niin suola ei ehtisi muhia pelleissä. Rättäri on onneksi niin yksinkertainen auto, että ei ole suuri työ korjailla peltejä, jos ne ruostuvat. Kulkimeni jolla nyt ajelen on -74 nelkku kutosentekniikalla. Tein kulkimeen kori ja runko remontin vuonna 2000 ja vielä ainakin ovat lattiat ja runko ehjiä. Ajo kilometrejä on kertynyt 33000, 3 kesää ja 2 talvea. Runkosta 70% piti tehdä uudesta pellistä ja korista kaikki lattiat ja kotelot. Runkopellit on 1.25mm. ja lattiat 2mm. peltiä. Kaikki tavallista mustaa peltiä. Pinta käsittelynä on runkomaalia ja sen pohjamaalia. Kiteytän tähän loppuun erään ystäväni lausahduksen uudemmista autoista. Niissä ei ole sitä tunnelmaa… Hänen ykkös autonaan on ami6 estate.
hommaa gs:n automaattilaatikko dyaneesi, niitä kun muistaakseni ollut saatavilla…
Jos laitat anturin nelkun tai kutosen venttiilikoppaan, niin etsi ensin sopiva mutteri johon anturi käy. Poraa anturin kokoinen reikä koppaan ja sitten hitsaat mutterin kiinni venttiilikoppaan. .Se venakoppa kun on peltiä… Oon muuten huomannut, että anturin joutuu suojaamaan esim. palalla solumuovia, koska muuten ajoviima vaikuttaa jäähdyttävästi siihen.
🙁 En ymmärrä miksi on niin vaikeaa vaihtaa levyjarru osat levyjarru sätkästä vanhan aikaiseen systeemiin. Väitän edelleen että osat eivät ole kalliita eikä työ määrä ole suuri. Ei tarvitse vaihtaa kuin pääsylinteri ja takajarrusylinterit sen levyjarrulootan lisäksi. Kun tämän teet niin ei tarvitse jossitella tai muuten pähkäillä. Levyjarru sätkässä on pääsylinteri ja takajarrusylinterit eri kokoiset, kuin tavallisessa sätkässä ( pienempi halkaisija). Suomessa on useita sätkänosia ulkomailta tuovia ihmisiä, joilta voitte esim. tämän keskustelu foorumin kautta osia kysellä. Silikooni nesteisiin sanoisin, että ne ovat tietyllä tavalla turhat. Perustelen väitettä sillä, että jos vaihtaa normaalit jarrunesteet kahdenvuoden välein, niinkuin ne kuuluisi vaihtaa, ei ongelmia esiinny! Useimmat sätkäilijät, kun eivät noita nesteitä vaihda, kuin kerran kymmenessä vuodessa! (Ehkä hieman liioitellen sanottu, mutta lähelle totuutta?) 😆 😆 😆
Hommaa gs:n käsijarruvaijerit. Niistä nesteistä… Lhm:llä toimivia jarruja ei ole tarkoitettu käytettäväksi tavallisella jarrunesteellä. On typerää tehdä tuollaisia kokeiluja ja kehua miten hyvin pelaa. Jos laitat levyjarrut, niin vaihda kaikki kamat levyjarru sätkästä. Lhm kumit turpoavat jarrunesteessä ja sitten jumivat tai laskevat nesteet pihalle. Sitä paitsi ei lhm osat nyt niin paljoa maksa, etteikö niitä voisi samalla vaivalla sinne laittaa. Lhm:llä saat sen edun, että takasylinterit ei jumiudu niin herkästi, kuin vanhanaikaiset. Syynä on se, että lhm ei kerää niin herkästi kosteutta. Tosin tätäkään vaivaa ei esiinny tavallisessakaan järjestelmässä, jos vaihtaa jarrunesteet kahdenvuoden välein. Ne nesteet ei nääs ole ikuisia, vaikka jarrut toimisivatkin. Jos kuitenkin laitat levyjarrut ilman muun järjestelmän vaihtoa vaihda jarrumäntien kumit. Juttua operaatiosta oli jossain vanhassa nyyttisessä, kirjoittajana silloinen kiltakapteeni Veltti.
Miksi ei kestäisi. itselläni on samanlainen yhdistelmä käytössä. Mielestäni se on hyvä Suomen mäkisessä maastossa. Itse laitoin vielä dyanen isot jarrurummut nelkun laatikon kylkeen. Ajelen yleensä noin 90km/h, mutta olen kokeilu mielessä ajanut 120km/h kyseisellä yhdistelmällä. Hyvin kulki, mutta korkeilla kierroksilla. Veikkaisin että noin 6000r/min.
Ehkä se on niin, että pitemmänpäälle kutosen oma loota on kuitenkin parempi. Varsinkin jos ajattelee tuota seuraavaa komenttia Italian reissusta. -
JulkaisijaArtikkelit