Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
800 RPM
Kaksipyttyisessä kun on palotapahtumia puolet nelipyttyisestä, niin se äkkiseltään voi kuulostaa kovin hitaasti käyvältä. Eli se 1300 RPM kuulostaa nelipyttyiseen verrattuna 650 RPM eli siksi ehkä kuulostaa oikeammalta…
Oikein osaa enää korvaan luottaa, kun on pihassa 2, 4, 6 ja 8 pyttyisiä aktiivisesti liikkeellää sekä naapurin eli samassa pihassa olevat 5-pyttyiset…
Luulisi vielä autosähköliikkeestä löytyvän, tosin maailma muuttuu. Näkyy poistuneen Moponetin listaltakin mokoma…
2CV4-6 LATAUSRELE ELEKTRONINEN= GSA =GS (PISTOKE) 15,60
2CV4-HY-DS LATAUSRELE ELEKTRONINEN (RUUVI -MALLI) 15,60Sitronen näkyy listaavan tuommoiset, ja yleensä on hyllyssä ollut jos on hinta näkyvillä. Tänään ei ehkä enää liikkeelle saa, huomenna aamusta tilaat niin päivässä-kahdessa on Matkahuolto toimittanut perille…
Pitääkö näitä(kin) kohta alkaa väsäämään? Tai kokeeksi kaivaa löytyisikö Alilta Kiinasta halpoja vai hyviä kikkareita..?
Niin, ja saahan se säätäjä maata? Ruuvilla rintapeltiin, mutta onhan siellä varmasti maatasokin kunnolla kytkettynä? Elektronisen säätäjän kanssa jos maa puuttuu, niin tuppaa lataamaan täysillä, releen kanssa en käytöstä nyt enää muista…
Mittasitko jo, että säätäjän syötöstä jännitettä löytyy? Saman sulakkeen takana kuin pyyhkijät, mittarit yms härpäkkeet, vaan näiden liitos on johtosarjassa puristusholkilla ja viimeksi toissapäivänä semmoisenkin tulin puristelleeksi uudelleen tiukaksi. Tämän nähdäkseen tosin pitää punoa suojateipit johtosarjan päältä pois, liitos on suurinpiirtein akun kulman ja huurteenpoiston läpiviennin tietämillä…
Vaikuttaisi olevan säätimessä vika. Nyt vahvalla mutulla, jos alkuperäinen latausrele niin molemmat liitännät kun on alapinnalla niin tuolloin vasemmassa on virtalukon kautta akkujännite ja oikeassa Exc. On näissä yleensä ollut pienet merkinnätkin, osassa kaiverrettuina metalliin liittimissä, osassa kuoreen valettuna…
Jos kyseessä on alkuperäinen rele, niin semmoinen on avattavissa. On moni muukin. Ja jos syöttöliittimeen tulee akkujännite terveesti, niin silloin releen kärjissä todennäköisesti on hapettumaa josta selvinnee puhdistamalla. Harvemmin on releen “paksusähköosat” rikki menneet, on toki semmoisiakin poikki palaneita tullut nähdyksi. Mutta kun kärkien hiomiseen tms puhdistukseen lähtee, niin sitä saa sitten uusia aika usein…
Tarvikemallin lataussäädin ei Moponetissäkään paljoa yli kympin viimeksi asioidessa maksanut, harvemmin 50 vuotiaalle releelle häviää. “Oikeasta” autosähkökaupasta löytyy laadukkaampia, antavat yleensä vähän vielä tasaisemman latausjännitteen, eikä sieltäkään haalittuna ollut mikään mahdottoman hintainen, nykytasosta paha mennä sanomaan kun viime hankinnasta on jo vuosikymmen ellei alun toistakin…
Ei ollut mun, vaan Akailen. Useammasta on tullut mitattua, ennen purkamista, ja on kyllä käytännössä samat mitat aina löytyneet, enemmän tuntuu tulleen mittauksen epätarkkuutta kuin mittaeroja laatikoissa…
On noita joskus tullut pyöriteltyä paikoilleen laatikkoa purkamatta, siirtotangot paikallaan, on jäänyt onnistumattakin. Jos vaan pystyt vaihteiston irrottamaan, niin sitten homma helpottuu runsaasti. Eihän askia tosin kauaa keulilta irrota, varmaan paljon vähemmän menee aikaa askin irrotukseen-asennukseen, kuin tusaamiseen ahtaissa ja hankalissa paikoissa. Reissussa ehkä eri tilanne mitä kotipihassa…
Tuolla linkitetyllä ohjeella kyllä pitäisi onnistua. Sekä tekniikka -palstalta löytyvällä laakeriremontti -jutulla. Ja jos ei meinaa onnistua, niin lisää kysymyksiä, mielellään kuvien kanssa, niin yritetään auttaa. Niin, ja kauankos sitä Pälkäneeltä ajelee aski kyydissä jonnekin missä apuja voisi saada, aikataulut jos saadaan sopimaan niin ehkä sitä täältäkin joku tunti löytyisi..?
Säätimen testaaminen on vähän hankalampi, mutta laturin testaaminen on helppoa. Magnetointipiuha eli Exc -merkinnällä irti laturista, kone käyntiin ja laturin Exc -liittimeen hyppylangalla suorat sähköt akusta. Tällöin laturi antaa täydet virrat, eli siksi tyhmäkäynnillä testaus kun isommilla kierroksilla latausjännite hyppää helposti jopa yli 20 volttiin. Jos ei tyhmäkäynnillä juurikaan jännite nouse, niin varovasti kierroksia (siis ihan oikeasti varovasti) koneeseen, niin pitäisi latausjännitteen nousta…
Säätäjää voi yrittää mitata, samaisen Exc -narun ollessa laturissa kiinni ja koneen käydessä, tässä pitäisi jännitteen muuttua latausjännitteen yrittäessä pysyä vakiona. Matalilla kierroksilla latausjännite putoaa, jolloin Exc -liittimessä jännitteen pitäisi nousta lähelle akkujännitettä, jos jännite ei nouse tai pysyy kovin alhaisena tai jopa nollassa, on säätäjässä tai sen syöttöjännitteessä vikaa…
Ainiin, ja jos on säätäjä rikki, ja on myös 123 tai vastaava kärjetön, niin sitten säätäjäksi elektroninen versio. Vanha, perinteinen, mekaaninen rele antaa turhan “epäpuhdasta” latausjännitettä, joka osaa häiritä elektronisen sytkän toimintaa… Mekaanista relettä tosin voi säätää jotta saa mieleisen latausjännitteen, voi toki elektronistakin mutta se vaatii vähän perehtyneisyyttä lajiin…
Pihasta kun löytyy kumpaakin, niin kokeilematta näyttäisi sille ettei ihan puoleen pääsisi Lantikan syvyyksistä. Kokemusta sen verran, että siinä vaiheessa kun ropeli on vedenpinnan tasolla, tai alkaa lavat läpytellä vettä, niin ulos ei näe enää mitään. Kabiinista tulee turkkilainen sauna, ja aivan kerrasta. Vedenpinta ei ollut vielä ihan kynnysten yläpuolella, Dyanella kun kokeili, vaan ovea avatessa ovi otti jo veteen… Lantikkaa en ole vielä päässyt upottamaan kuin puolimetriseen veteen, tuossa syvyydessä olisi Sätkästä kärkikotelo jo upoksissa, ja ropeli syvällä, Lantikasta vasta akselistot kastuneet, kipinävermeisiin vajaa puoli metriä vielä matkaa…
Syvyys on sitten häilyvä käsite, jo senkin takia että jousituksen korkeusasetus voi olla mitä tahansa, ja kuormasta riippuen vielä jotain muuta kuin se mihin on säädetty…
Niin, ja ropeli pois, niin huuruntuminen vähenee, suosivat jokia ylittäessä nuo enempi offia harrastavat ropelin irrotusta. Lavatkin pysyy paremmin ehjänä kun ei hakkaa veteen niillä, tyhmäkäynnin pintaan ei hajonnut sen kerran kun tuli niin syvään kahlattua, vaan ei onneksi tarvinnut kaasua käyttää tuolloin…
Pyyhkijän moottorissa on kaksi liitäntää, ja maadoitusliuska. Toiseen liitännöistä tulee sähkö virtalukon takaa, toiseen käyttökatkaisijan kautta. Vielä en ole oppinut muistamaan kumpi on kumpi, mutta kokeilemalla selviää. Se, johon kytkemällä sähköt, moottori pyörii jatkuvasti, on se mihin tulee katkaisijan kautta, toinen mikä pyörittää lepoasentoon ja pysäyttää sitten, on se mihin kuuluu jatkuva virta. Maadoitusliuska luonnollisesti maihin, eli toisen alemman kiinnitysruuvin alle…
Tuossa on hyvää se, ettei mitään saa rikki vaikka kytkee narut väärin. Pyyhkijät vaan jatkaa vipotustaan, jos meni narut ristiin…
1 käyttäjä kiitti kirjoittajaa tästä viestistä.
Lisätään vielä, että en muistanutkaan korjanneeni yhtä aivan eri tavalla rikkoutunutta DG Nitionia. Latausreleen rikkoutumisen jälkeen oli latausjännitettä ollut jonkin aikaa reipasta 16 volttia, välillä enemmänkin, kunnes oli “laulu loppunut” eli kipinän tulo ehtynyt. Ei merkkivalokaan suostunut syttymään enää…
Siitä löytyi toimiva suojausmekanismi, tai ainakin toiminut semmoinen. Syöttöpuolella ensin konkka tasaamassa sähköä, sit lyhyt linja piirilevyllä, seuraavana 16 voltin Zenerdiodi. Jännitteen ollessa tarpeeksi kauan yli 16 volttia, oli mainittu Zener palanut oikoseen, ja sitten polttanut piirilevyltä syöttölinjan poikki…
Tuo tuli korjattua juottamalla levylle palaneen linjan kaveriksi piuhaa ja uusi Zeneri. Testikäyttö ilman uutta diodia, mutta toiminnan löydyttyä laitoin senkin. Tämä oli vuonna 2016 ja käsittääkseni on ajossa edelleen, kun ei ole muuta palautetta kuulunut kuin se että taas liikkuu. Ja muisti kun on mikä on, ei mitään mielikuvaa kenen osa oli käpisteltävänä…
Matti. Muutama kysymys:
-miksi vähättelet
-eikö nämä mistä kerron, olleetkaan rikki
-onko laittamani kuvat manipuloituja
-ovatko kanssani asiasta puhuneet valehdelleet minulle
-tälläkin palstalla on asiaa käsitelty, viimeisen 20 vuoden aikana, käytitkö hakua löytääkseesi keskustelut (palstan rakenteesta johtuen, pirullista etsiä)
-kirjanpitoa määristä tai muustakaan ei ole, arviot määristä mitä kauttani on kulkenut on tässä viestiketjussa, luitko aiemmat kirjoitukseni ketjussa
-tämäkö on sitä Kiltahenkeä, yritetään lakaista ongelma maton alle ja ammutaan viestin tuojaSe mitä olen tänne väärin kirjoittanut, oli vertaus korjauksen hinnan mielekkyydestä, kirjoitin jostain syystä vaihtokortin hinnaksi 60€ jonka olit kirjoittanut olevan 80€ (joita ei ollut hyllyssä). Mikä tässä tilanteessa sitten olisi mielekäs vaihtoehto, näin harrasteen kannalta? Kun sytkä on jo käsissä ja avattuna, vaihtaa ne “kärpäsenpaskat” kestävämpään komponenttiin (kustannus kymmeniä senttejä), odottaa varaosakortin saapumista (kustannus 80€) vai hankkia uusi (pari satkua? vai kolme? En nykyhintaa edes tiedä). Yrittäjän kannalta vastaus on eri, ja bisneksen, mutta näitä en tosiaankaan edes kysynyt…
Senkin olen maininnut, ettei tuon vastuksen vaihtaminen ole satavarma korjausmetodi. Jos siis kortilta on muutakin mennyt. Mutta tällä kokemuksella tähän mennessä, muita vikoja en ole kohdannut, enkä kuullut/lukenut myöskään ulkomaisilta harrastajilta. Vikaantuneita on kyllä raportoitu olleen rajojemme ulkopuolellakin, ja samaa vikapaikkaa on näkynyt. Enkä usko hetkeäkään etteikö joku muukin tässä maassa olisi viimeistään kuvat nähtyään kokeillut itse korjata omaa vikaantunuttaan…
Kiitos ja anteeksi, Jasu
Ei näitä kyllä ole tarvinnut takuuseen vaihtaa… 20 vuotta olen näitä maahantuonut.
Nyt kun muistelee, niin silloin alkuaikoina näitä tuntui menevän aika paljonkin särki. Ns. täydestä laukasta, varoittamatta, kipinän tulo vaan loppui vaikka merkkivalo vilkkuikin startatessa. Oireet täsmäsi siihen että mainittu sarjavastus kytkinkomponentin ja maan välissä oli antautunut. Aika moni sai takuuseen toimivan, mutta toimi itse suoraan valmistajan kanssa, eli sitä kautta voi ymmärtää Matin käsityksen ettei takuujuttuja olisi ollut…
Sitten se syy, miksi näihin tuli kurkistettua sisään, ja korjattua näiä. Osa kävi valmistajalla kääntymässä, palautettiin asiakkaalle saatesanoin jotka sisälti sanan “käyttäjävirhe”. Eikä tuolloin ollut käsittääkseni varaosalevyjä tarjolla, välillä oli valmistuksen kanssakin pitkää jonotusta…
Yllättää että edelleen näkyy nämä palavan samasta paikasta, vaikka vaikuttaisi kehitetyn jo paremmaksi. Mutta jossain on vikaa, jos ei kärkisytkälle tarkoitetulla puolalla kestä normi ajoa Suomen kesän lämmöissä, kun kytkinkomponentti antaisi myöten huomattavasti kovemmillekin tehoille eli tukevammalle kipinälle. Tai sitten ei ole edes haluttu tehdä pitempi-ikäistä, olisi ehkä huonoa bisnestä tehdä liian kestävä..?
No, tämä on vain omaa pohdintaa ja mielipiteitä. Tykkään ennemmin ehjätä laitteita, jos ovat järjellisesti ehjättävissä, paljon mieluummin kuin vain vaihdan toiseen samanlaiseen ehjään. Eikä itseäni ollenkaan haittaa että vaihtoehtona 60€ varaosalle on vartti omaa aikaa ja 0,15€ osat. Sytkä pitää kuitenkin purkaa pois, vaihtaa sitten uuden kortin tai vastuksen vanhaan, eli se lisäaika menee lähinnä osien etsimiseen ja kolvin lämpenemisen odotteluun…
Niin, ja kaikki mitkä ovat tänne tulleet viallisina, ovat kyllä palautuneet toimivina omistajilleen. Ja siksi kuvat ja tarinaa esille toin, että joku muukin uskaltaisi kokeilla. Siinä kun ei enää mitään menetä, paitsi sen vartin omasta ajastaan, jos korjausta kokeilee. Sotii tosin nykyaikaa vastaan, kaikenlainen korjaaminen osan vaihtamisen sijaan, mutta niin tuo Sätkäkin sotii samaan tapaan oikeastan kaikkea nykyaikaista vastaan…
Eikä mulla ole mitään halua tai tarvetta astua toisten varpaille tässä, mutta puolistan kantaani kun sanotaan ihan totuudenvastaista. Se että maahantuojan kautta ei ole takuuhommia paljoa ollut, on vain maahantuojan näkemys. Omatuontia näidenkin kanssa on ollut ihan alusta asti, ja jos en aivan väärin muista niin halukkuus itse tuotujen korjaamiseen ja takuukyselyihin oli aikanaan varsin nihkeätä… Tarinaa näistä oli tuolloin ihan paljon, haku jos toimisi niin sitä löytyisi, ongelmistakin osattiin tuolloin keskustella hienosti. Ja etsiä ratkaisuja…
Niin, ja jos näitä ei vikaantuisi, miksi sitten ohjeistetaan pitämään ne pois puretut kärkivermeet mukana..? (tähän kuuluisi semmoinen hymilö)
Joo, kehitystä. Eka vastaantullut kärvähtänyt oli tosiaan tuommoinen yhden vastuksen versio, seuraavat “vähän uudemmat” muistaakseni olivat niitä kolmen vastuksen versioita vähän paremmalla tehonkestolla. Olikohan näin että tuo kuuden vastuksen versio olisi uusimmasta päästä, ja tuosta näkee ettei senkään kanssa tehonkesto ole ihan tarpeeksi. Läpiladottavalla tehovastuksella ei vastaavaa ongelmaa tule, se kun ei juuri edes lämpene toiminnassa, ja jos lämpenee niin se saa kyllä kuumentua ihan huolella ennen vahinkoa…
Tuo on mielestäni suunnittelumoka, jota ei vieläkään ole korjattu. Ja kauanko näitä onkaan ollut markkinoilla, pari vuosikymmentä? Eikä varmasti olisi minkäänlainen kustannuskysymys laittaa tuohon tarpeeksi tehonkestoa omaava komponentti, vaikka yksittäisen hintaan tulisikin joku kymmenen senttiä lisää, niin takuuvaihdot vähenisi tuolta osin merkittävästi ellei katoaisi kokonaan…
Tuommosen löysin, kymmenen vuoden takaa, toivotaan kuvien näkyvän..:
“[img]http://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/2cv-Dyane/Electronique/Ignition/Vikapaikka.jpg[/img]
Vikapaikka on tuolla jo ympyröitynä, yksi ainoa pintaliitosvastus, mennyt huonoksi eli palanut poikki. Piti olla 0,3 ohmia, ei juuri johtanut, sitä kautta kuitenkin piti mennä puolan virrat maihin elikkäs puolan latautua…Mikäpä sitten neuvoksi, mistäpä sitä näin illan kotvassa äkkisilleen pintaliitovastukseksi ryhtymään..? Vallankin kun vielä pikaiset laskelmat antoi ymmärtää että [i]worst case skenario[/i] olisi sellainen että tuossa saattaisi hävitä lämmöksi viis-kuus wattia, joten eipä ollut mikään ihme tuolle kärvähtämiselle…
[img]http://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/2cv-Dyane/Electronique/Ignition/DSCN9451.jpg[/img]
Niin, minäpä kaivelin vähän romulaatikkoa, ja tälläsin sitten tuollaisen siihen, äskeisen [i]kärpäsenpaskan[/i] tilalle. Kestää lämmetäkin tuo, vielä kun holvaisi tuon ja metallikotelon väliin piitöhnää…Testasinkin mokomaa, 115W lamppukuormalla, hyvin ainakin vilkutti lampettia…
Josko tuo nyt sitten kestäisi..? Parin satkun keksintö tuli eheäksi reippaassa vartissa 0,15€ osalla…”
Muutama on tullut korjattua. Pari alkusarjan 123:sta, kolme tai neljä uudempaa sekä yksi NGnition. Kaikissa sama oire, täydestä laukasta kipinättömäksi, valo vilahteli muttei puolalla mitään tapahtunut…
Kaikista löytyi sama vika, mallisarjasta ja valmistajasta riippumatta. Sarjavastus kytkinkomponentin ja maan välistä palanut poikki, ihan suunniteltu “automaattilaukeaminen” selvästi, pintaliitosvastuksen kautta kaikki puolan läpi kulkeva virta. Aivan alimitoitettu komponentti, korjaamiini tuli laitettua tilalle läpiladottava massavastus tarpeeksi (vai jopa tarpeettoman paljon?) varustetulla tehonkestolla. Eikä vielä yksikään ole palautunut uudelleenkorjattavaksi…
On korjattavissa ihan kotioloissa, jos vaan juotoskolvi pysyy käsissä ja tunnistaa elektroniikan komponentteja. Tännekin tuli laitettua kuvia korjauksista, joissa selostettu kuvien lisäksi mitä on tehty. Löytynee kun jaksaa etsiä, ellei kuvat ole kadonneet photobucketin sekoilun takia…
Siis ellei varaosaa saa esim takuuseen, tai kohtuuttoman halvalla. Omatoimikorjaten kustannukset euron pinnassa, ekan kanssa aikaa meni jokunen tunti, vähimmillään vartissa valmista. Jos vaan ehdin ja muistan, yritän etsiä kuvat jostakin näkösälle…
