Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Muutama on tullut korjattua. Pari alkusarjan 123:sta, kolme tai neljä uudempaa sekä yksi NGnition. Kaikissa sama oire, täydestä laukasta kipinättömäksi, valo vilahteli muttei puolalla mitään tapahtunut…
Kaikista löytyi sama vika, mallisarjasta ja valmistajasta riippumatta. Sarjavastus kytkinkomponentin ja maan välistä palanut poikki, ihan suunniteltu “automaattilaukeaminen” selvästi, pintaliitosvastuksen kautta kaikki puolan läpi kulkeva virta. Aivan alimitoitettu komponentti, korjaamiini tuli laitettua tilalle läpiladottava massavastus tarpeeksi (vai jopa tarpeettoman paljon?) varustetulla tehonkestolla. Eikä vielä yksikään ole palautunut uudelleenkorjattavaksi…
On korjattavissa ihan kotioloissa, jos vaan juotoskolvi pysyy käsissä ja tunnistaa elektroniikan komponentteja. Tännekin tuli laitettua kuvia korjauksista, joissa selostettu kuvien lisäksi mitä on tehty. Löytynee kun jaksaa etsiä, ellei kuvat ole kadonneet photobucketin sekoilun takia…
Siis ellei varaosaa saa esim takuuseen, tai kohtuuttoman halvalla. Omatoimikorjaten kustannukset euron pinnassa, ekan kanssa aikaa meni jokunen tunti, vähimmillään vartissa valmista. Jos vaan ehdin ja muistan, yritän etsiä kuvat jostakin näkösälle…
Ne on facebookissa kaikki…
https://fi-fi.facebook.com/groups/2cv.fi/
Tämä oikeastaan kuuluisi tuonne “keskustelupalstan uudistus” -osastolle, mutta ärsyttää vähän enemmän kuin vähän se että jopa taho, joka oli palstan uudistusta tekemässä (siis päivittämässä rikki, epätoimivaksi ja vaikeaksi) suosittelee että sinne naamakirjaan niitä ilmoituksia kiitos…
Toisaalta, hyvähän se on täältä kotoa huudella, kun ei tule käytyä juurikaan kylän ulkopuolella. Omat rajoitteensa, eikä vaan isommin huvita ajella millään mihinkään…
Taas näkyy olevan yksi tarjolla..:
https://autot.tori.fi/vaihtoautot/citroen/2cv/99026522
Jos ei olisi oma resurssipula näin voimakas, niin olisin jo kärrykyytiä järjestelemässä. Sen mitä kuvista näkee, ei ollenkaan huono olisi, etenkin pisteosiltaan vaikuttaisi hyvältä…
Käykää nyt joku pelastamassa tämä(kin)…
Kun nyt meinaat tuon kytkinakselin vaihtaa, niin sen ulos saattamiseksi pitää vaihteisto käytännössä purkaa osiksi. Wanhus/Nelkku omaa sen verran pienen rattaan sillä akselilla, että niistä tulee ko. ratas laakerin aukosta läpi, Kutonen/Ami8 ratas ei mahdu, ja jotta akselin saa “takakautta” pois niin koko ylempi akseli kaikkineen pitää purkaa, ja pinionakseli vähintään alemmalta akselilta pois että laakeri mahtuu ryhmäpyörän rattaan ohi…
Purkaessa löytyy yleensä muutakin, takapään molemmat laakerit on tullut aina vaihdettua, samaten kytkinakselille laakeri, synkroneille osia jne. Selviää kun purkaa osiksi ja tarkastelee tilanteen…
Sitten on vallan iso riski, että saat hienosti viheltävän vaihteiston, jos vaihdat vain sen kytkinakselin, sen vastaratas kun ei välttämättä osu aiempaan hiontaan, kulumiseen, yms, niin tuohon kun eriparirattaan laittaa niin todennäköisesti vaihteisto on hiljainen vain kolmosvaihteella… Aika jänniä äänimaailmoja saa aikaan sekoittamalla rattaita, tuurissaan saattaa tulla hiljainenkin mutta sitä toisenlaista tuuria on paljon helpommin tarjolla…
Aika paljon saa kulua se vastakierre, että alkaa päästämään öljyä ohi. Omalle kohdalle ei vielä ole semmoista sattunut, vaikka jokunen aski onkin käynyt osina pöydällä. Isompi syy on useimmin ollut tukkeutunut huohotusreikä kannessa, tai väärä öljy, tai molemmat… Jossain on kyllä tullut vastaan modaus, koneistettu stefaa varten pinnat, mutta ihan helppoon en semmoiseen lähtisi, ainakaan ilman kunnon mahdollisuutta jyrsimen ja sorvin käyttöön, sekä varautumiseen että saa toisenkin, tai useammankin, kerran käyttää askin kummastelavana ennenkuin vuototaipumus on kurissa…
Semmoinenkin välähti vielä, että onhan se valutusreikä auki joka johtaa vastakierteeltä öljyn pois, ja ettei kytkinakselin putki ole pyörähtänyt siten että reikä olisikin sen takia pois linjastaan eli tukossa..?
Vauhtipyörän päässä olevaa silmälaakeria on tullut ajettua kumpaakin mallia, pusla on hiljaisempi mutta ei neulalaakeristakaan oikeastaan ääntä saa ulos kuin moottorin sammuttamalla vauhdissa vaihde päällä ja kytkin pohjassa. Pusla on paljon halvempi, simppeli vaihtaa, neulalaakeri rasvattuna kestänee paremmin mutta kuivahtaessaan tekee helpmmin isomman vahingon vastapintaan..?
No, mittarille ja katkaisijalle on useasti olleet ihan eri kierteet. On kyllä anturien koossakin sitten hieman eroa…
Öljynpainemittarille on tullut tehtyä yleensä sitten T-haara, lähtö moottorissa on “helppo” kun anturin kierre on sama mikä pneumatiikka/hydrauliikka putkiliittimissä on ainakin 6mm putken kanssa käytössä. Viimeisimmänkin taisin tekaista 6mm läpimenoliittimestä, katkaisten sopivaan mittaan, siitä sitten putkella semmoiseen paikkaan minne mahtui painekytkin ja -anturi…
Niin, ja tarvikemittarin anturit voi tosiaan olla millä tahansa, yleinen niissä on se 1/8″ NPT, liikuttavan iiki M10x1 kierrettä joka taas löytyy mm. BX:n painemittarin anturista, sen verran lähellä että helposti tulee mieleen kokeilla jotta “menisikö kuitenkin”, mutta tulos on helposti vuotava jos ei kierteitä tärvele jo asentaessa…
Painekytkimiä löytyy sitten vähän vaikka millä kierteellä, vaan eikö tuossa olisi helpoin turvautua vaikka Sitrosen/Auto Artikkelin hyllykamaan, saa oikealla kierteellä ja kytkentäpaineella varmasti sopivan anturin..? Joskus on noita Moponetistäkin löytynyt, jos ei Nelkun osana niin Kutosen kuitenin, samasta anturista on kyse…
Pitäisi tuo Pildeman mittari testata, oikein se on näyttänyt testatuissa neli- ja kahdeksansylinterisissä. Rättärissä ollut vuosia Harrikan mittari, siksi jäänyt kokeilematta Pildemalainen…
2-cyl asetus pitäisi näyttää oikein, edellisessä mainittu syy väärinnäytölle on väärä. Se, että 2CV, sytty on ilman virranjakajaa, ei muuta kipinän määriä per kierros mihinkään. Yksi kipinä kierroksella tulee Rättärissä, nelimukisessa kaksi, kasissa neljä. Useampisylinterisissä jos otetaan hukkakipinäpuolalta kierroslukutieto, niin pitää käyttää jälleen 2-cyl asetusta, se hukkakipinäpuola kun antaa jälleen kipinän per kierros, puolien määrästä huolimatta, sen “puolan osasto” käsitellään kaksipyttyisenä…
Mielikuva väärästä näytöstä voi tulla moottorin äänimaailmasta, ne molemmat pytyt kun metelöi puolta harvemmin kuin niin yleinen nelimukinen, niin lukemat saattaa vaikuttaa kovin korkeilta. Näytön oikeellisuuden suunnan voi tarkistaa helposti, satasen nopeudessa Nelkulla 6000RPM ja Kutosella 5000RPM, vähän renkaista riippuen mutta ei kaukana todellisuudesta noiden pitäisi olla…
Kiitos. Eli ei käy normi anturien kierteet kun ne on yleensä 1/8″unf
Mikä on “normi kierre” anturille? Kun ainakaan tästä pihasta mistään ei mainittua löydy, vaan sopivampi M12x1.5 on yleisin. Pihan Briteissä samaa kokoluokkaa mutta harvana tuumaisena… Kaikki Sitikat, niistä tuo kierre löytyy, niitäkin kuutta mallia kummasteltavana…
Jos jonkun letku/putkiliitännän laitat tulpan/anturin tilalle, niin älä laita liian pitkää, ettet tulppaa sillä öljykanavaa ja kammesta tulee ns. opintokappale…
Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita; taiteilija Alatalon sanoja rohkeasti lainaten: ”Ihmisen ikävä toisen luo…”
Tuossapa se oleellinen tulikin. Siellä tavataan, ellei taivas putoa niskaan. Ja niskasta puheen ollen, katsotaan millä tullaan, osalla kalustosta ei tunnu niska oikein sallivan pitempiä reissuja, ei meinaa taas toipua kevään melskeistä…
Kovasti kyllä on houkutus Tiinalla liikehtiä, luvattoman vähän silläkin tullut liikuttua viime vuosina, mitään ainakaan isompia esteitä ei pitäisi sen kanssa olla. Paitsi kuskin penkin tilanne, mutta onhan tässä vielä tovi aikaa…
Tervetuloa sekaan sekalaiseen sakkiin. Komea Dyane, kuvasta tuli vahvasti mieleen syksyn -93 ajat kun hyvin saman oloinen kuljin haltuun kulkeutui. Siitä se sitten lähti hiljakseen kehittymään, taisi jopa seuraavaan kesään asti mennä, ennenkuin mopo sitten lähti vähitellen karkaamaan monenlaisten muutosten, ns. parannusten -kulloisenkin mielikuvan mukaan… Nyt on muutaman vuoden odottanut sitä tarmonpuuskaa palauttaa liikenteeseen, josko viimeistään ensi vuodeksi saisi niin paljon aikaan…
Rohkeasti vaan kyselemään kaikenlaista, vastauksia tulee vastaavalla määritelmällä, eli kaikenlaisia. Teknisissä ehkä paremmin rajautuu, muuten kyllä ei taivaskaan ole rajana… Sulaa hulluuttahan tämä harraste on, mutta millonkas muka on kiva ja järkevä kohdanneet..?
-77 ja etenkin Aca:n korissa kiinnostaisi itseäni. Harmi vaan kun semmoisia ei tarjolla ole, edes 1.4. päivänä…
Kun juoni tästä on jo perattu, niin pakko kyllä myöntää että nopeasti lukien tuo tarina menee sujuvasti läpi. Ja sittenkin, kun älyää, niin hymyilyttää ihan ääneen..!
Semmoiselta Serviceltä kovasti näyttää…
Entäs Suomessa? Kymmenen vuoden sisään semmoinenkin on tullut näillä seuduin nähtyä, ei rekisterissä mutta kuivassa katon alla kuitenkin odottamassa “sitä oikeaa aikaa”…
Mitäs myö arvuuteltais näin kevään kunniaksi..?
Tämmöinen kuvatus oli erään uutisen yhteydessä, jommankumman “Ilta-Pulun” jutussa tekojärven kuivahtamisen yhteydessä. Olikos se nyt 30 vuotta sitten täytetty, ja nyt sitten kuivuuden takia kylä tulikin esiin veden alta…
Mutta tuo Ami. Näkeekö joku muukin ns. normaalista poikkeavaa tuossa korissa, ja jos näkee, milloin on nähnyt viimeksi tuommoisen edes jossain..?
Nyt heräsi lisäkysymys:
Onko kymmenes tuotantokuukausi heinäkuu vai lokakuu? Mallivuosi kun katkiaa siinä syyskuun tietämillä..?
Mä tein joskus tuommosen, 20mm huonekaluputkesta. Tapit pystyyn pitkistä M8 ruuveista, bensaletkua pehmukkeeksi rengasta vasten, ensialkuun ihan suorana koko matka, kumpikin pää “ohennettu” leikkaamalla kiilamaiset palat pois jättäen ylä- ja alapinnat jäljelle. Eri päissä vielä siten että asettui vähän suorempaan, ja vaikka on paljon maltillisempi “pudotus” mitä tehtaan tekeleessä, mahtuu silti 135 leveä varapyöräkin pellin alle…
Pitäisi joskus tarkistaa, paljonko tilannetta pannuhuoneessa muutti varapyörän sijoittelunkin kannalta, kun tuuletuskouru tuli jätettyä aikanaan pois. Kuskinpuolen osuus lokasuojan lähellä oli alkuun suoraa putkea sekin, mutta lopulta muutaman mutkan kanssa kuten kuvasta näkyy jotta sai BN-4 Eberin sopimaan sekaan…
Melko vakiona pysynyt pannuhuone kaikkinensa..? Ei tuosta taida kukaan edes haaveilla tekevänsä alkuperäisen kaltaista museoajoneuvoa…
Tuota muistelin, kun oman sain käsiini. Ilmeisesti näitä on oikeallakin mitoituksella, kun en eroa (sitä 0,2mm paksuuseroa) havainnut tässä..? Useampaan kertaan tarkistin, ja aina sain samat mitat mitä alkuperäisistäkin…
Se mittaero on selätettävissä, 4×4 laatikon kanssa päätykappaleen jyrsijä upotti laakereiden paikkoja omavaltaisesti, sen jälkeen kun oli mittaan ajettu. Ei ihan käsittänyt miksi se mitta piti olla tarkka, kun sitten selitin niin ymmärsi kyllä ja pahoitteli kovasti. Onneksi oli tasamittaan ajanut kuitenkin, selvisi sopivan paksuisilla shimmilevyillä, laakeriliikkeestä niitä tuolloin löytyi eikä maksanut oikeastaan mitään…
