Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Jospa sitä lähtisi ajelemaan viimeisen hiekkatiepätkän uudelleen, silmät ojanpohjalla, kuskinpuolen etupyörästä päätti pölykapseli lähteä matkalle. Viimeisellä pysähdyspaikalla oli kaikki vielä paikallaan, veikkaan lähtöpaikaksi sitä reipasta kolosta tiessä missä tuntui että kaikki ei-ihan-irtonainen löytyy varmasti jostain irtaallaan…
Muuten meni vappuajelureissu kuten pitää, meteliä mokoman sisällä on enemmän kuin tarpeeksi, pienimmällä oli Peltorit päässä liki koko reissun. Ehkä itsekin, ja isompi kyytiläinenkin olisi semmoisista ollut iloinen…
Muutenhan tuo kapseli ei isommin jaksaisi harmittaa, vaan kun on D-Superista pelastetut “half -moon” tyyppiset…
Edittiä: PIti vielä lähteä ajelemaan, kyseinen hiekkapätkä oletettuun kuoppapaikkaan asti ainakin. Vastasuuntaan mennessä ei osunu silmään, palatessa löytyi heti. Samalla hetkellä kun muistijälki kertoi että ollaan oikealla suunnalla, pilkisti rosterikapseli melkein keskeltä talon liittymää. Eikä kukaan, edes itse, tullut ajettua sen yli eli ehjänä löytyi… Seuraavaksi taidankin kirjoittaa puhelinnumeron kapseleiden taakse…
Neste on dot4 ja edessä
levyt eli vaihdettu moot etloota. Joskus aikanaan
etujarrut jumitti. En enää muista miten korjattiinHmmmmmm. Kuulostaa ensialkuun sille että jossain on oikaistu. Tiedän että jarruosia on ennenkin sekoiteltu, monasti onnistuneesti ja ongelmittakin. Levyjarruja DOT-nesteelle, DOT-osia LHM:lle yms jännää. Pitää vaan olla hajulla mitä tekee, eikä taida nykypäivänä oikein uskaltaa kirjoittaa miten sekoituksia voi tehdä, kun tulkinnanvaraa aina on, eikä uustuotanto-osien kumilaaduistakaan enää ole varmuutta…
Mutta, lähtökohtaisesti levyjarrut on AINA LHM-nesteellä, ja rumpujarrut samaten AINA DOT-nesteellä. Omatoimiset askartelut sitten toinen tarina, on mulla edelleen puna-valkeassa Tiinassa DOT-alkuperää omaavat takajarrusylinterit LHM-käytössä, näitä liottelin ensin tovin LHM:ssä ja kun eivät osoittaneet oirehtimista niin kasasin. Joskus vuonna 1996, samat sylinterit edelleen paikallaan, DOT-aikaan meni vuosittain sylinteristä tai parista gummit vaihtoon… On siinä tosin etujarrut GSA:sta, kuten vaihteistokin, pääsylinteri kaksipiirinen…
Kaksipiiristä pääsylinteriä oli kyllä DOT-nesteillekin, harvinainen mutta mahdollinen. Tällä saa jarrutasapainon oikeammin kohdilleen, yksipiirisen pääsylinterillä saa helposti takapainoiset jarrut aikaan. Itse tosi tykkäsin “melkein” takapainoisista jarruista, tasapaino korjaantui kun eteen tuli isommat levyt/satulat. Niin, ja on tuossa nyt ajossa olevassakin joutunut kasatessa jarrutasapainoa pohtimaan, mutta hyväksi asettui kun on GSA:n levyt/satulat edessä ja Sätkän levyt/satulat takana, kaksipiirisylinterin ohjaamana…
Se että on sopivasti sekaisin eri nesteiden osia, voi tehdä ongelman, joka sitten tulee esiin seisotuksen jälkeen. Varmin tapa varmistaa toiminta jatkossakin, olisi laittaa uudet sylinterit taakse, uudet tiivisteet eteen, ja oikeanlainen pääsylinteri oletuksella että siellä on nyt yksipiirinen DOT pääsylinteri. Osaltaan tämä suositus siksi, että kysymyksen asettelusta ja myöhemmistä tarkennuksista päätellen, ei ole tietoa mitä kaikkea jarruille on aiemmin tehty…
Menee se vappu ilman Sätkääkin, on vaan erilaista…
Joo, vuoto voi tehdä hyvin äkäisen jarrusta, kunnes on kengät kyllästetty jarrunesteellä. LHM:n kanssa tulee vain pito-ongelmia, öljy voitelee DOT nestettä paremmin pieninäkin määrinä…
Jos en väärin tulkinnut, kysytyssä yksilössä on levyt edessä, mutta siitä ei tietoa ole miten muutos on tehty, eli vaihdettu myös neste eri tyyppiseksi, vai “sovellettu” jotenkin? Sekoituksen kanssa voi tulla jänniä oireita, saattaa toimia hyvin pitkäänkin “väärillä” nesteillä, kunnes joko vuotaa tai jumittaa. Korostuu ajamattomuuden kanssa, voi käyttöönoton jälkeen hetken toimia loistavasti kunnes ongelmat tulee esille…
Alapäitä en ymmärtänyt kokeilla täytyy tehä.Tää vaiva on tullut talven
seisonnassa ulkona mutta katon alla.Mulla on iso laakeri joka käy
akselitappiin ja siinä on “viisari” jolla oon keskittäny kengät.
Mystinen vika joka on tullut siis talviseisonnassa.
Kiitti vian etsinnästä.Onhan siinä työkalussa mahdollisuus huomioida jarrurummun koko? Jos on sorvattu, niin tuskin kenkien kaarevuus sopii kuten pitäisi..?
Se että vika on tullut talvisäilytyksen aikana, viittaa parhaiten jumittuneeseen jarruun, alapäät todennäköisin vaihtoehto. Lisäksi kun takajarrut ei paljoa normikäytössä osallistu vauhdinvaimennukseen, se vaan lisää jumituksen todennäköisyyttä…
Omassa ekassa Dyanessa, jolla tuli puolisen miljoonaa tähän mennessä kaahailtua, ei takajarrujen kanssa ollut alkuvaiheen DOT-jarrumurheiluiden jälkeen minkäänlaista jumittelua, noin viidentoista aktiivivuoden aikana LHM:ään siirtymisen jälkeen, aina suht tasaisia tuloksia. Yksi osa “oikotiestä onneen” oli varmasti kauaksi säädetyt kengät. Näin kengillä oli varmistettu hieman enemmän liikettä, mitä lähelle säädettyjen kanssa, osa “oikotietä” saattoi olla myös isot jarrusylinterit, isoin osa LHM-neste ja joku osuus myös toistuvilla reippaammilla jarrujen käytölläkin. Yhdessä vaiheessa oli kolmisen vuotta odottamassa inspiraatiota, silloinkaan ei takajarruille mitään tarvinnut tehdä vaan tasaisin lukemin jälleen liikenteeseen. Seuraavan kerran kun leimalle valmistelee, meinaan kyllä kurkistaa jarruttimiin, taitaa nyt olla viitisen vuotta ettei polkimeen ole koskettukaan…
Tästä Mieleen tulikin, että en oikein koskaan ole halunnut tulla toimeen rumpujarrujen kanssa. Viimeisen hankinnan kanssa eniten painia oli jarrujen kanssa, jokaisen viiden rummun. Saivat sisälleen uudet kengät, sylinterit, letkut, putket ja pääsylinterin, silti oli tekemistä saada edes auttavat jarrut tehtyä. Leimalla eniten jännitti tosiaan jarrujen tilanne, yksipiiriset kymppituumaiset rumpujarrut, kokonaispainoltaan yli paritonnisessa keksinnössä. Jarrupenkkiä lähestyttäessä suikkalakki höpisi jotain että “taitaa tuo meidän dynokin olla puoli vuosisataa tämän jarruja uudempi keksintö”, hienoa huojuntaa viisareissa, mutta kyllä sieltä silti kelvolliset tulokset saatiin. Kardaanikäsijarru sitten ottaakin siihen malliin kiinni että helposti on päät tuulilaseissa, turvavyötkin kun on olleet vielä keksimättä tuon valmistuksen aikaan…
Entäs kenkien alapäät, liikkuuko herkästi? Niin, ja alapäiden epäkeskojen säätö, niiden oikeellisuutta voi tarkastella kuinka isolle osuudelle kenkää jää jälkiä rummusta… On toki oikeita säätötyökalujakin sitä varten, jotkut on leikanneet “säätörummusta” palan pois että näkee mitä tapahtuu ja pääsee säätämään…
Jos alapäästä kenkä on säädetty “liian tiukaksi” eli ottaa heti alareunasta kiinni, niin sylinterin tarjoama voima osaa mennä vain kengän käyristämiseen. Siihen voi olla syynä myös esim uusien kenkien liian tiukka kaarevuus, joka sekin voin taas johtua rumpujen sorvaamisesta jne..
Siis, jos osat liikkuu herkästi, ja sylinterikin, niin alapäiden säätöön osoittelisin heikon tehon syyllistä…
Tänään oli vuorossa taas vaihteistoöljyntuoksuinen päivä..:
Vallan siisti sisältä, pitempi perävälitys mutta “täyspitkä” kytkinakselin uritus eli siitä ei tunnistusta voinut tehdä. Pitää vielä laskea hammaspyörien hammaslukemat, vähänniinkö akateemisessa mielessä. Vai Acateemisessa, kun Acadianesta on aski peräisin..?
Muistelisin tämän tarinan kertoneen jotain jakeluajotyyppisestä historiasta, ja siltä kyllä näyttäisi kun jälkien perusteella on aika runsaasti ollut kakkos-kolmos -vaihteiden kytkentää, pakki-ykköslinjaa vähemmän, nelosta ilmeisen vähän..?
Eli tuo rajaa vuosihaarukkaa, samaten se että sain viestin missä rajattiin 94-97 väliselle ajalle. Todennäköisesti Missikisat PenanST:n yhteydessä, Lievestuoreella taisi olla tuolloin tuo tapahtuma, sama paikka missä Kuppis niin monesti oli pidetty…
Tuohon Missikisaan voisi katolle nostettu kaiutin liittyä myös, tunnusmusiikkia ilmoille sen kautta päästettiin. Alkaa palaset loksahdella noiden perusteella…
Oli tuo LGA-Tinsku vallan siistissä kuosissa tuolloin, PenanST:ssä edellisenä vuonna nitkahti runko, ja sitä korjatessa yläosio värjäytyi kopasta valkoiseksi. Iaisipa tuolloin tulla toisinaan jopa pestyäkin, vaikka ns. käyttöautoa sujuvasti esittikin, kaikki ajot pelkästään tuolla…
Se kuva missä Hukin paku on, ajoittuu vuosien 1996-1999 välille. Veikkaan enemmän vuosihaarukan alapäätä, perustuen taustalla näkyvään mainittuun Dyaneen… “Äänentoistolaatikko” on Luxor -kotistereoiden kaiutin, ja sille musakin soitolle oli joku syykin. Vielä kun muistaisi mikä se syy oli, ja missä…
Hieman tuli odotettua että aiemmin talvella tehdystä kyselystä olisi jotain yhteenvetoa luettavissa, toivottavasti lähinumeroissa olisi..?
Muistin että meinaa olla leimaa aika vähän jäljellä Wanhus-Tiinassa, joten aikaa varaten ja ratinvaihdon jälkeen konttuurille. Huomautuksetta jälleen läpi, hämmästelyt sekä tekniikasta että vähäisistä vuotuisista kilometreistä. Tais jopa 156 km kertyä sitten viime kevään, lähinnä tässä nurkissa ajeltu, ja pisimmillään leimaamossa…
Vähän meinas aiheuttaa murhetta, kun oli viimeinen voimassaolopäivä just ennen vappua eli 29.4. vaan nyt kun käytti niin saikin toukokuun 2. päivään asti parin vuoden päähän ajo-oikeutta. Vaan aina jotain syntyy, jos ei suikkapiän toimesta, niin matkalla. Katkesi sitten etukäppyrä pakoputkesta, ja sen jälkeen kun oli ainoa vaimennin niin hieman meteli lisääntyi kotimatkalla…
Viitisenkymmentä kilometriä katsastusreissusta, sehän on jo kolmannes koko vuoden kertymästä…
Tuli sopiva hetki ns. joutilasta aikaa, niin sain viimein vietyä “Kervinaattorin” sähköjen entrausta eteenpäin. Jostain sitä muka tähdellisempää aina vaan tulee, ja helposti jää vähemmän kiireiset jutut taustalle…
Pientä järjestelyä tallissa eilissäpäivänä, kohde esiin, johtospaghetin siistimistä, tänään jatkamaan siihen mihin eilen jäi, kone käyntiin mutta kävi vain yhdellä pytyllä, kaasarin herkistelyllä heräsi toinenkin pytty…
Vielä olisi, tankki paikalleen, ja satula, varmistelua että kaikki on kuten pitää ja sitten voisikin ilmoitella omistajalle ja jäädä odottelemaan noutoa…
Ihan ei Sätkä ole, mutta omistaja Sätkäperheestä kuitenkin. Honda CX 500, cafe racer -muuttumisleikin läpikäynyt yksilö. Ja ei, en osannut tehdä Joutsassa kuultua toivetta eli tuomita korjauskelvotttomaksi, ikävä kyllä taitaa palata liikenteeseen jota toivoja ei isommin toivonut…
Aikansa näköjään otti, mutta tänään on Dyanella taas hämmennetty kylän väkeä, etenemällä pitkiä pätkiä “ovi edellä”. Monta pikkujuttua piti kyllä tehdä, ja pari isompaakin, ja vieläkin jäi tekemistä. Tehdään sitten kun saa uutta virtaa tekemistä varten, nyt hetki pöristelyä…
Äänenvaimennin pitää alkuperäistä vastaava hankkia. Paikallaan ollut hapantui hienosti, oli enää tyhjä putkenpullistuma, tilalle meni Moponetin pienin eli 45mm liitännöillä oleva efektori. Poikittainen vaimenninkin tuli syksyllä korvattua omavalmisteisella käärmeenpesällä jonka olin tehnyt vuosia sitten LGA:ta varten. Aika rajua ääntä päästää nyt läpi jos yhtään kaasua avaa, ja sitähän tulee avattua kun lapsettaa toisinaan, liukasta, kevyt nelikko ja riittävästi voimaa leikkimiseen…
Meinasi vaan yllättää, kun on pikkasen nopeampi liikkeissään kuin kolmatta tonnia painava Range millä on talven liukastelut tähän asti hoidettu. Vaikka voimaa ei olekaan kahtasataa kaakkia, lähtee paikaltaan silti hätäisemmin, ja vaihtaa suuntaakin, huomattavasti Rangea vilkkaammin…
Ompahan taas päiväkodissa vintiöillä kummasteltavaa, kun nelivuotiasta apuria sieltä noutamassa käy…
Keli oli ainakin Joutsassa hieno, jonne taisi viitisen kuljinta kaikkineen saapua. Iso paku, Acadiane, Dyane ja pari kutosSätkää jos en väärin muista…
Kummasti erästä, joka ei koskaan ole ollut mitenkään näistä kiinnostunut, kehui ajelun jälkeen jääneen kummallisen kutinan, ihan vain kun näki miten mm. väistökokeet sujuu, ja pörinäkin tunkeutui tajuntaan. Jännityksellä jään kuulolle, miten tuon kutinan kanssa käy, osataan kyllä yllyttää tilanteen niin vaatiessa…
Muutenkin muutaman kovakattoilijan kommentit oli hauskaa kuultavaa, jälleen tuohon väistöharjoitteluun liittyen, kummastelivat kun ainakin Lasse kaasua nostamatta selvitti väistöt sujuvasti, kovemmilla nopeuksilla mihin ESP:llä varustetut nykyautot pystyi. tosin onhan Sätkällä melkein puoli metriä tasoitusta leveydessä, ja todella hyvät ajo-ominaisuudet liukastellessakin. Tuo ESP:n tuoma etu/haitta tuli testattua C8:n kanssa, ESP tappaa kaiken hauskan, ESP poiskytkettynä eteneminen on vaan mahdotonta jos ei suoraan tarvi mennä, ja mennään suoraan jos vaan yhtään koskee kaasuun… Tuossa on kyllä Sätkä aivan ylivoimainen hallittavuuden ja ennalta-arvattavuuden suhteen…
Tuli tuossa jo pohdittua vuoden päähän, saisiko tuonne enemmälti 2CV -pohjaisia käymään, olisiko kiinnostusta? Nyt tuli vähän nopealla aikataululla, niin talviajo kuin ajoharjoittelutapahtumakin, vähän pitemmällä varoitusajalla saattaisi joku lähteäkin mukaan..?
Näyttää sille ettei pysty osallistumaan Dyanella edes talviratailuun. Dyane alkaisi olla ilmansuodatinta vaille valmis, mitä nyt talvirenkaat on vielä vaihtamatta alle. Runsaahko lumentulokin sekoittanut askarteluaikaa, neljä-viisi tuntia kun punoo lumen kanssa, on veto sen jälkeen vähän vähissä. Pitäs vaan olla isommin reuhtomatta viikon ajan pikku operaation takia, tai ainakin lähipäivät, jäänee askartelut väliin…
Todennäköisesti Joutsaan tullaan kuitenkin, näillä näkymin C-kasilla ellei jotain jännää keksitä…
Ärsyttää hitusen…
Eilen tuli kaivettua talvirenkaat pinosta, tottakai alimmaisena. Kaukaa viisaana oli tullut laitettua palikkaa alle, niin ei alimmainen ollut maahan jäätyneenä…
Helmikuun lopulla todennäköisesti olisi päivänvaloakin jo esillä, toisinkuin näihin aikoihin..?
Se varaus, mihin viittasin, tulee siitä että käpäläkytkimen leveän painelaakerin kanssa tähtimallin paineasetelman yhteydessä, voi käydä niin että ihan pohjaan kytkintä polkaistessa tähtimallin kalvojousien päät ottaakin kytkimen keskiöön. Ei kovin yleinen, mutta ei myöskään ennenkuulumaton oire…
Sitten taas syy, miksi suosin sitä käpäläkytkimen painelaakeria, on se paineasetelmaan painavan osuuden leveys. Tähtimallin laakerissa on leveyttä muutama milli, käpäläkytkimen laakerissa melkein sentti enemmän. Osumakohta sattuu siis merkittävästi suuremmalle pinta-alalle, jolloin laakerin kuluminen kalvojousen sakaroiden läpi tulee paljon epätodennäköisemmäksi. Ongelma korostuu niissä kulkimissa, mitkä ovat entistä pitempiä aikoja ajamatta, painelaakeri tahmaantuu, jopa jumittuu, ja tuolloin siitä raapaisuäänestä läpimenoon on huomattavan pieni aika verrattuna leveämpään laakeriin…
Se tunne, kun painelaakeri menee asetelmasta läpi, kytkin pohjassa liikennevalolähdön yhteydessä. Kun eteneminen alkaa, etkä saa sitä hillittyä kytkimellä. En suosittele kokeilemaan…
