Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tosin tasaiset puristukset kummallakin puolella eivät tue tuota teoriaa…
Jos ja kun vielä purat sylinteriputket pois, mittaa, onko öljyisen puolen poraus pyöreä. Olen joskus törmännyt sylinteriin, joka oli mennyt jostain syystä soikeaksi. Se selittäisi ohivuodon.
Mahtava löytö tosiaan. Onnittelen!
Se lienee ihan normaali Ami8 -kone. Mulla oli joskus tuollainen. Jos se oli tuolloin 80-luvulla vielä samanlainen, niin siinä on loiskelevyt öljypohjassa, paremmin (kuin normikutosessa) viritetty nokka-akseli ja taisi olla korkeampipuristeiset männätkin. Kulkee ja kiertää hyvin!
Liikaa ei kitkoja kannata kiristää. Kantapään kautta hankittua kokemusta on. Ne kolme pientä pulttia kyllä kestävät, mutta jos runko on jo maailmaa nähnyt, se ei kestä, vaan katkeaa. Runko nitkahtaa poikki etuakselin kohdalta. Koneen ja lootan paino on liikaa kuoppaisella tiellä. Nolottaa myöntää, mutta kaksi runkoa olen samasta syystä tuhonnut. Nykyään luotan edessäkin putki-iskareihin 🙂
@Musta Hattuinen Mies wrote:
@MikaVeee wrote:
Tuollainen löytyi läheltä. Eipä siinä montaa minuuttia mene kun sen hitsaa umpeen.
Pitäisköhän ottaa huomioon että hitsaus sauma vetelee jäähtyessään ja voi olla että kun sarja irroitetaan ei laippan pinta olekkaan enää oikean suuntainen..
Tehtaalla uutena tiivistepintojen hionta on suoritettu vasta hitsausten jälkeen..
Luulen… 😯Tuota noin, tuollaisia imupakosarjan hitsauksia tehtiin muinoin 70-luvulla jokusia, kun kutosen koneita alkoi löytyä Suomenmaahan.
Hitsivehkeet ovat nykyisin paljon kehittyneempiä, joten ei ole varmaankaan mikään ongelma tuo hitsaus.Aina ei koneen mukana tullut kutosen imupakosarjaa, joten nelkun vastaavasta rakennettiin leveämpi hitsaamalla jatkot putkiin ja ihan hyviä tuli.
Sitten niihin liitettiin nelkun lämmönvaihtimet perään ja muistaakseni nelkun poikittaisvaimennin sopi kohtalaisesti sinne jatkoksi –
vaihtimet asettuivat suunnilleen auton suuntaisesti, kuten nelkussakin.Yksi tuollainen imupakohässäkkä näyttää vieläkin olevan tallin romukopassa.
Raha on tosiaan menettänyt arvonsa. Tuo -61 paku maksoi tuosta paikasta, tuossa kunnossa,
151,37 euroa eli 900 mk. Pantiin bensaa tankkiin ja eikun vetostartista käyntiin – ja ajoon…
Ostovuosi oli siellä 80-luvun alkupuolella.Nyt ovat hinnat kyllä aika kovan tuntuisia, mutta heti kun tulee kotuuhinnoiteltu Nettiautoon, se myös
vaihtaa nopeasti omistajaa. Kalliimmat pysyvät myynnissä pitkään. Näinhän se kaupan laki pelaa.Leppoisa ja oikein mukava video! 🙂
Onkohan tuo pohojanmaan kieltä tuo “pöyröö”?
Eestin kielellä sama asia on “pöörane” – ei kaukaa liippaa…Niin no joo. Onhan se neliventtiilikansilla, eikä lainkaan ranskalainen. Hieno laitos muuten kyllä.
Ketjuvetoiset nokka-akselitkin on kannessa, vaikkeivat yläpuolella. Siitä sitten ihan pätkät työntötangot
kannen yläpuolelle keinuvivuille. Ja ruuvi-mutteri säätöiset venttiilit ❗Näyttäis vähän, että noissa tukivarsissa olisi sekä ylä-, että alapallot. Alapäässä kiiltelee samannäköinen palikka
kuin ylhäälläkin… mutta en ole varma ja tietoa ei ole. Jostain vaan bongasin kuvan.Huomionarvoista on myös aika pieni maavara koneen alla – miten mahtaa kipunoida jarrutuksissa???
Menee vähän ohi “mäntä” aiheen, mutta löysin pari kuvaa vastaavan tyyppisistä tukivarsirakennelmista.
Näissä on pallonivelet ja olkatappi on saanut poistua jonnekin takavasemmalle. Eivät taida olla ihan tieliikennekelpoiset???Tuossa voisi olla sopivasti tavoitetta virittäjävelhoille 😀
Mulla on kokemusta tuollaisesta 1100 koneesta kaksipyöräisessä. Ruiskupeli,
lähes sata heppaa ja terävä bokserin pärinä.
Tuo kuvan kone voi toki olla vain 850 kuutioinenkin.Huomaa myös säädettävät pyörän kallistukset tukivarsissa!
@MikaVeee wrote:
Voihan siihen männän päälle tehdä pienet kuopat venttiileille jos oikein tarkaksi menee. Ja jos työntötangot ahdistaa, keinovivuista voi hioa pikkasen pois.
Muuten kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta tuo kuplamäntäsysteemi.
Paitsi tuo öljynkulutus, se kuulostaa oudolta. Tuprutteliko paljon sinistä vai oliko huohotin kenties rikki ?
Olisi mielenkiintoista mitata mikä on se palotilan tilavuus sätkässä. Sitä voisi sitten sovitella tuohon mäntäsarjaan sopivammaksi..
Edit Piaf: halvalla selviää niin kauan kun rahalla pääsee.
Sinistä se alkoi tupruttelemaan. Huohotin oli varmaankin ehjä, koska öljynkulutus loppui standardi sylinterimäntäsarjaan palattuani.
Luultavasti männänrenkaat olivat huonolaatuiset, eli ei tuolla perusteella kannata kokeilustasi luopua. Laatu voi olla ihan toinen nykyään,
ellei tavara tule Kiinasta.Tohon Piafin Editiin: Ennen oli säästetty markka mukamas omassa taskussa. Eurot taas on ihan onnetonta valuuttaa – tuskin vastaa edes arvoltaan
tuon aikaista markkaa, joten niitä ei kannata pihdata… 😀@Akaile wrote:
Paljonko on varaa pudottaa sätkän kantta alemmas ennenkuin työntötangot ovat liian pitkät? Sillähän puristusta saisi taas hilattua ylemmäs. Jos laitat jyrkän nokan korkeammalla nostolla niin silloin tuosta männän laen mataluudesta on hyötyä.
Jos öljyä on kulunut tiukoista renkaista huolimatta niin silloin sylinterit ovat olleet jo liian väljät käyttöön…varsinkin kun kyseessä on ollut matalapuristekone.
Niin, väljähän se tietenkin oli. Heti parin tuhannen kilometrin ajon jälkeen alkoi öljyn syöminen.
En pääse enää kyselemään paljonko sylinterien porauksessa oli toleranssi, koska kyseistä sarjaa teettänyt
tampereen jaoksen jäsen ja tunnettu 2cv-kilvanajaja on jo poistunut keskuudestamme lopullisesti.Itsekään en enää muista yksityiskohtia kovin tarkasti, kun aikaa on kulunut melkoisesti noista kokeiluista.
Kuten jo tuolla ykkössivulla kerroin, minulla on aikoinaan ollut tuollaiset folkkarinmännät Kutosessa.
Teho niillä ei varmasti kasva, mutta vääntökäyrä on tasapaksu, ei silti mikään huikea.
Mitään repivää suorituskykyä ei tule, mutta matka-ajossa ajettavuus on letkeän leppoisaa.
Koneen käyntiääni on pehmeä lotkotus, vähän kuin wanhuksissa, eikä systeemi ole säädöille kovin tarkka.2CV-mies Mikki Riihimäeltä ajeli samoilla vanhoilla männilläni myöhemmin, taisi vaihtaa uudet männänrenkaat.
Luopui kuitenkin niistä samasta syystä kuin minäkin. Öljy tuppasi olemaan aina alarajassa 😀Jos noiden nyt myynnissä olevien laatu on parempi, niin ainahan kannattaa kokeilla. Rakentelu avartaa – lompakkoa 😀
@Isoo-Jukka wrote:
STP:stä ole kuullut hyvin negatiivista palautetta. Maksetut osat eivät ikinä tulleet ja silleen. Ei ole sattunut itselleni ja aikaakin on kulunut, mutta olkaa tarkkana.
Tuo onkin huonompi juttu. Itse en ole tilannut myöskään STP:stä, mutta tiedän, että firma on toiminut jo yli 30 vuotta.
Ihmeen kauan on pysynyt pystyssä, jos toimivat vilpillisesti.@MikaVeee wrote:
Ei ainakaan löytynyt burtonin sivuilta 650 kittiä. Tosin kevennetty vauhtipyörä oli melko edullisesti 74 ekua.
Tuolla näyttää olevan 652 kitti. Ja 670 myös…
http://www.citroentuning.de/h_2cv.php” onclick=”window.open(this.href);return false; -
JulkaisijaArtikkelit