Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Voi olla myös sytytyspuolen onkelma. Minulla tuli tuollaiset oireet aikoinaan kun asensin ensimmäisen sukupolven 1-2-3 sytkän alipainesäädöllä. Se alipainesäätö ei toiminut vaan veti ennakon johonkin huitsin nevadaan kun antoi täyden kaasun. Ja mikiä kompaten siellä kakkoskurkussa ei tosiaan pitäisikään näkyä sellaista ruiskausta mikä ykkösessä näkyy.
Myös imuvuoto tekee tuollaiset oireet.
Kun kerta sinne kakkoskurkkuun puhaltamalla on yhteys niin en oikein usko että se vika olisi siellä. Paitsi jos kakkoskurkun suutin on porattu lisätehon toivossa isommaksi ja kone menee liian rikkaalle. Sen kyllä tunnistaisi mustasta pakokaasusta..
“Ohhoh kylläpäs tää kulkee!” sano katastusmies kun kaasun pohjaan survaisi.
“Vai että 40 kilowattia” sano katastusmies kun papereita silmäili.
Nimim. Vikoja tai puutteita ei havaittu.
Ne tiivistepinnat pitää hioa ihan peilikiiltäviksi, sekä kannesta että pakosarjasta. Ei yhtään ruosteen tai paskan väriä saa jäädä. Lisäksi auttaa jos poistaa vuosien saatossa väkisinkin tullutta kieroutumista hiomalla kiinnityspulttien reikien puolivälistä ulkoreunaan asti kunnolla millikaupalla tavaraa pois. Sitten kiristyy keskeltä paremmin. +Jälkikiristykset.
@Jasu wrote:
Nyt, kun tuota pakettia on siirretty erilleen, käyttämällä prikkoja vaihteiston ja moottorin välissä, niin mieleen juolahti sellainen että olisiko tuossa ravistukseen syynä se ettei osat ole aivan linjassa keskenään..? Osathan keskitetään toisiinsa ohjariholkkien avulla, joita on vain kahdessa moottorinkorvassa (ristikkäin), eikä se holkki tule kuin millin-pari esiin moottorista. Nyt sitten prikkojen kanssa, nämä holkit jäävät prikkojen sisään, jolloin keskittäminen jää aivan tuurin varaan, ja tuollainen ravistus ilmenee hyvinkin juuri pienenä linjauksen virheellisyytenä…
Ei mahdoton ajatus, mutta muistaakseni ne holkit kyllä tulivat prikoista yli enemmän kuin vain pari milliä. Viime vuonna näihin aikoihin heitin moottorin vaihdossa uudet kytkimen hilppeet ja se kytkin on kyllä pelannut ravistamatta kuin ajatus.
Tuo vauhtipyörän madallus oli ihan mielenkiintoinen heitto! Ei sieltä 7mm tarvisi kyllä ottaa, nuo prikat ovat pari milliä kappale. Tai no jäisihän sinne enemmän tilaa sitten säädölle. Nykyisellä set-upilla painelaakeri pyörii asetelman mukana kokoajan koska jätin haarukan takaisinvetäjäjousen pois (ettei käy niinkuin puolassa kävi). Harkitsin haarukan alapäähän jotain jousiviritelmää vetämään painelaakerin irti, mutta sitten valkeni karu totuus että nykyautoissa painelaakeri hieroo samanlailla kokoajan asetelmaa, ja sehän niiden kytkimistä ensimmäisenä kilahtaakin. C5 painelaakeri on samaa kokoluokkaa mitä sätkän! Joten olkoon, katsellaan miten pitkälle pääsee.
Nyt kun lomat on lusittu niin pystyy taas panostamaan rassaamiseen.
Amin akseli tuli heitettyä nokalle jo aiemmin ja ohjaus kevenikin vallan perkheleesti. Piti laittaa pienempi rattikin kun ei tottunut siihen keveyteen… 8)Tänään säädin synkkamittarilla kaasarit ja asensin FMI (finnish motor instruments) 1.2 seosmittarin. Haistelee lambdan avulla seoksia. Yllättävän nätisti pysyi vihreällä alueella! Ja hyvä niin kun tuli asennettua mittari niin että ei siitä muuta näykään ratin takaa kuin se vihreä alue..
1.4 mittari olisi puolet pienempi mutta ne olivat harmillisesti nyt loppu…
Ja kannattaa ne iloisen väriset sillikoonijohdot jättää sinne moponettiin. Bougicord (http://www.franzose.de/de/Citroen-2CV/Alle/Zuendung/ANR14304/)on ainut tulpanjohto mihin olen törmännyt missä on alle 3 Kohm vastusta uutena. Tarvikejohdoissa on aina vähintään 6 ja vuoden käytön jälkeen yli kymmenen kun bougissa on vieläkin alle 3. 15Kohm jälkeen alkaa käynnistyvyys heiketä selvästi.
Näitä vastuksia on helppo vertailla yleismittarilla ja minusta se virranjohtokyky on tulpanjohdon tärkein ominaisuus.
Niin ja se tuli vielä mieleen että kostealla ilmalla tulpanjohdot joista on kuoret rikki lyövät helpommin läpi eikä kipinä mene perille asti. Mutta sen kyllä huomaa selkeämmin kuin vain pienenä tehon muutoksena…
Viikonloppuna pääsi tankillisella tampereelta jämsään ja takaisinkin, hehheh! 7,7 litraa meni satasella eikä kyllä tullut ajeltua niin nätisti mitä pystyisi.. Pientä kaasareiden huoltoa ja oikea kuristin (eikä vain pultinpätkä letkun sisällä) virranjakajan säädölle riittivät tuohon tulokseen..
En muuten hermostuis jos tämä moderoitaisiin tuonne rojekteihin..
Ensiökäämi indusoi toisiokäämiin virran joka purkautuu virran katketessa ilmiön takia jonka nimeä en nyt muista.
Ei sano wikipediakaan sen ilmiön tarkkaa nimeä mutta näin sanoo:
Puola (moottoritekniikka)
WikipediaSytytyspuola on ottomoottorin sytytysjärjestelmän osa, joka yhdessä sytytystulpan ja katkojan kanssa synnyttää kaasuuntuneen polttoaineen sytyttämiseksi tarvittavan kipinän.
Puola on rakenteltaan kela, jonka käämissä on kaksi osaa: pienjännitekäämi (ensiö) ja suurjännitekäämi (toisio), jotka on käämitty rautasydämen päälle – eli puola vastaa toimintaperiaatteeltaan kuristinta tai muuntajaa. Tominnassa pienjännitekäämin kautta johdetaan aluksi sähkövirta akusta katkojan kärkien läpi, mikä synnyttää puolan rautasydämeen magneettikentän. Kipinän synnyttämiseksi virta äkisti katkaistaan avaamalla katkojan kärjet. Tällöin magneettikentän purkautuminen indusoi toisiokäämiin korkeajännitteen, joka purkautuu kipinänä sytytystulpan kärkien kautta.
Humm. Vai sanoi myyjäkin niin. Jos ihan tarkkoja ollaan niin eihän se kärkiväli sitä varautumisaikaa säädä, ainoastaan hienosäätää sen. Kärkiä avaava nokka sen sen karkeammin päättää. Kun kärkiväliä pienentää niin nokka alkaa erottaa kärkiä aikaisemmin ja pitempään. Tällöin varautumisaika jää pienemmäksi. (puola varautuu kun kärjet ovat yhdessä eli virta kulkee ja kipinä tulee kun virran kulku katkeaa)
En sitten tiedä miksi pienempi varautumisaika olisi parempi. Kärkivälin säätö vaikuttaa myös kipinän syntyhetkeen ja aikaisempi kipinä saa koneen käymään kovemmilla kierroksilla.
Jos kärkiväliä säätäisi ja sen jälkeen säätäisi sytytyksen ajoituksen tasan samaan hampaaseen kuin ennen säätöä ja kone kävisi kovempaa tyhjäkäyntiä niin ehkä siitä voisi jotain tehollista hyötyä ollakin.. En tiedä, ensireaktio oli että mitä sitä turhaan säätämään, mutta jos sillä voisi saada lisää TEHOA niin kyllä virimies aina tehon päälle ymmärtää 😈
Ps 12 litraa satasella meni toinenkin tankkaus.
Olen minäkin pari tuollaista kolvannut kasaan ja asentanut, mutta mielestäni tuonkin kanssa kärkiväli määrää sen kuinka kauan puolan ensiökelassa virta kulkee.. Pitää nyt vielä miettiä ajatuksen kanssa että eikö näin ole mutta vielä on sellainen olo että näin on.
Kärkivälillä säädetään puolan varautumisaika.. Vaikuttaa olennaisesti siihen minkälaisen salaman se sieltä loimaisee. Eli en menisi muuttamaan vaikka se mahdollista olisikin.
Kyllä pakosarjat on to-do-listallani, mutta sitä ennen on järjestyksessä on etuakselin vaihto ami 8:n breikin vähänajettuun ja kunnostettuun, takakallistuksenvaimentimen rakentelu sun muuta pientä askartelua..
Ei se toinen kaasari kaameasti ulospäin vuoda, kiihdytyspumpun kalvon seutu vain hieman pysyttelee märkänä. Huoltosarja on tilauksessa.
Hyvä nyrkkisääntö tulppien valintaan: ranskalaiseen autoon ranskalaiset tulpat.
No ok; superissa minulla on denson tulpat, mutta se on poikkeus joka vahvistaa säännön..
Harmi että täältä löytyy selvästi liikaa tietoa, kukaan ei mennyt kompaan..
Syy kovaan kulutukseen on kyllä tiedossa; kaasarit vuotavat bensaa ulkoisesti ja sisäisesti, ne eivät olleet yhtään säädöissään eikä virranjakajan alipainesäätö ole toiminnassa.
Eivät olleet männät väärinpäin, mutta kova oli kyllä kalkatus kun kerta sinne etelään asti on kuulunut 😛
