Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Onhan sillä paljonkin vaikutusta kulkuun. Tankkaa 98:a tai formulabensaa ja pystyy säätään vielä aikaisemmalle. Liian aikaisen kuulee lämpimällä koneella kolmosella tai nelosella kaasu pohjassa ajettaessa kilisevänä äänenä. Siitä vähän takaisin ja hyvä tuli!
eikun ilmeisesti siis puuttunut visan koneesta vauhtipyörä kokonaan..? Mikäs sytty sitten vai onko rakenneltu kärjet?
Tuolta vanhasta ketjusta geesun vaihteiston lyhentämisestä löytyy tähänkin liittyvää juttua. Eli paineasetelma ja levy ax:n yms jne kytkinpaketista ja painelaakeriksi sätkän tähtimallin painelaakeri. Lootan ja koneen väliin saattaa joutua laittamaan prikkoja…
Miksi muuten tuollainen yhdistelmä? Kyllä sätkän laatikko antaa ennemmin periksi kuin kytkin alkaa väännön takia luistamaan…
Kukahan tuon varsinaisen Wikin 2cv-sivun on tehnyt? Sinne voisi mielestäni lisätä loppuun linkin 2cv Wikiin.
Jos tästä nyt oikein innostuu niin voisin väsätä vasempaan palkkiin linkkejä eri osioihin, selkeyttäisi hieman. Nyt niitä varsinaisia artikkeleita joutuu hieman etsimään.Aika hankalalta tuntui alkuun tuo wikin kirjoittaminen mutta niinhän kaikki uusi aluksi…
Jatketaanpa tätä wanhaa keskustelua. Tullessa pois tsekeistä 200km ennen satamaa puolassa kytkinpoljin räpsähti lattiaan hirveän räpätyksen saattelemana. Kytkin oli kyllä varoitellut itsestään pienemmillä räpätyksillä ja isommilla ravistuksilla jo hyvän aikaa ennen tätä. Fiilikset olivat luonnollisesti korkealla tyyliin “no nyt se perkeleen viritelmä levisi”. Kurvasin ensimmäiselle parkkipaikalle ja hetken tutkittuani tulin siihen tulokseen että haarukan palautusjousi oli katkennut puoliksi ja loput jousesta räpätti paineasetelmaa vasten. Tässä rytäkässä kytkinvaijeri oli hypännyt pois polkimen päästä. Vaijeri takaisin paikoilleen ja kokeilemaan. Hmm, irroittaa ja ottaa kiinni mutta vaihtelevan kovalla räpätyksellä. Pienen lisäryömimisen jälkeen tulin siihen tulokseen että loppua jousesta ei saisi pois konetta irroittamatta. Ei kun baanalle takaisin toivoen parasta. 20km myöhemmin kuului päks ja rauha laskeutui maahan.
Joku saattaa jo ihmetellä että miten tämä pieni matkakertomus liittyy geesun 5v vaihteistoon ja eurovisan kytkinkoppaan…?
Hyvin olennaisesti koska tämä pieni haaveri pakotti miettimään uudestaan tuota kytkimen toteutusta ja kytkimen osien hankkimista tulevalle kaudelle. Kytkin ravisti varsinkin kuumana jo alusta lähtien lähinnä käytetyn geesun paineasetelman takia. Se ei kaameasti ajettu ollut mutta ei vain suostunut asettumaan uudestaan kiristettäessä. Sen kaveriksi hankin moponetistä kytkinlevyn, AX:n tu-koneisen (monessa autossa sama) tarkemmin. Visan kytkinkopan kanssa joutuu käyttämään sätkän painelaakeria. Nämä tähän kertauksena ja koottona, tästä kytkimestähän koko keskustelu lähti liikkeelle.Nyt kun rupesin metsästämään näitä palikoita mahdollisimman kustannustehokkaasti törmäsin sattumalta sellaiseen vinkeään juttuun että tuo AX:n kytkimen paineasetelma on sama kuin geesun paineasetelma! Elikkäs ei tarvitse metsästää uutta geesun paineasetelmaa jota ei saa erikseen! AX:n kytkinpaketti (=halpa ja hyvä saatavuus) hankintaan ja sätkän painelaakeri erikseen.
Entäs se rikkoutunut kytkinhaarukan palautusjousi? Tämä nolottaa tunnustaa mutta koko jousen rikkoontuminen lähti aika nolosta viritelmästä liikkeelle. Tuo sovitus on todella tiukka ja kasatessani sitä jouduin laittamaan kaksi (x4) prikkaa vaihteiston ja moottorin väliin että kytkin mahtui pyörimään. Ne kaksi eivät vielä aivan riittäneet enkä halunnut kolmatta säätämisen vaikeutumisen takia joten venytin palautusjousen viimeiset pärisevät millit kauemmas paineasetelmasta laittamalla jouseen kiinni pätkän kumiletkua klemmarilla. Se kumiletku pääsi livahtamaan pois ja sitten jousi räpätti asetelmaa vasten kytkin painettuna kunnes katkesi.
Seuraavasta kokoonpanosta jätän jousen kokonaan pois ja laitan haarukkaan kiinni vieterijousen joka jaksaa venyttää painelaakerin irti asetelmasta.
Helpommalla pääsisi jos käyttäisi visan vauhtipyörää ja sätkän kytkintä mutta jos haluaa käyttää 180mm kytkintä eikä ole ami superin kytkinkoppaa niin näin on edettävä geesun loodan ja visan kytkinkopan kanssa leikittäessä. (Muitakin vaihtoehtoja varmasti on niin paljon kuin mielikuvitusta ihmisillä riittää)
@kari80 wrote:
niin oletkos Kooma Kuijeiluun tulossa kun olen sulle kaljoja velekaa…
terv. KariEi taida sinne ehtiä kujjeilemmaan, on ihan muut kujeet mielessä..
Kuulostaa tosiaan puolalta tuo meininki, minusta rättäreihin suhtaudutaan varsin hyvin suomessa. Puolassa tulin siihen tulokseen että maassa mennään autojen ikäjärjestyksessä vaikka väkisin.
Tämä tuli myös testattua: jokusen päivän puolassa köröttelyn jälkeen olimme menossa käymään pelkästään superilla Oświęcimin lähellä olevaan teemapuistoon eikä tarvinnut siis himmailla veljeä odotellessa. Taakse tuli taajamassa roikkumaan joku 80-luvun laatikkorellu ja ajattelin että nyt katsotaan miten kovaa pitää ajaa ettei tuo mene väkisin ohi. Taajaman jälkeen kiihdytin ensin sataseen jossa rellu jäi tahdista mutta otti hitaasti kiinni ja nostin vauhdin n. 120kmh asti. Enempää en uskaltanut keskitason pomppuisella puolalaisella maantiellä päästää menemään. Ohi ei päässyt rellunrämä kiihdyttämään tuossa vauhdissa, mutta sitten tulikin seuraava taajama johon jarrutin ja rellu huitaisi ohi n. 100kmh suojateiden yli!Eli uskottava se on: uudempi auto menee ensimmäisenä puolassa.
Jeps, luultavasti aika harva ami- tai ryanekuski ajaa pelkillä kärjillä, mutta meinasin vaan että ami on mielestäni huomattavasti paremmin huollettavaksi tehty kuin dyane. Aivot vuosi pahasti verta kun kerran purin acadyanen keulaa, miksi miksi miksi tännekin on pistetty joku kymppimillin kannalla oleva pultti…..
Jaa no kappas vaan. Taiskin olla 60-luvulla ranskassaki myydyin auto, meni vähän kymmenet sekaisin.
No, yhtäkaikki hienoja pelejä kaikki amit! Ja kärkiinkin pääsee huomattavasti kätevämmin käsiksi verrattuna dyaneen…
@amikasi wrote:
Onnittelut hienosta valinnasta! Taitaa olla jo kymmenen ami8:a Suomessa. 70-luvullahan noita taisi olla neljä.
Häh? Ranskan myydyin auto joinakin vuosina 70-luvulla (tai ei ehkä ami8 mutta ami6) ja suomessa kokonaiset 4 kappaletta? Eikö niitä tuotu maahantuojan puolesta?
Millä perusteella tuon pitäisi maksaa vähemmän? Se on niin vanha? Se ei ole uudenveroinen vaan ajan patinoima? Nuo molemmat mielestäni vain nostavat sen arvoa. Todella hieno keräilykohde millä ei ole mitään tekemistä käyttökulkimien kanssa. Tallin perälle säilöön vaan ja pitää käyttökunnossa että voi kerran kesässä kauniina päivänä sitä ulkoiluttaa.
Tuo suomalainen paku on mielestäni vähän turhan pitkälle patinoitunut että se olisi samassa luokassa..
Saksassa maalattiin muistaakseni 1500 sätkän erä (vai oliko se 500) vuoden 85 tienoilla mustaksi. Näihin erikoismalleihin tuli myös jokin schwarz-aiheinen teksti jota en nyt muista.
Se Andreaksen musta on yksi ihan viimeisistä mitä saksassa toimitettiin -90. Se maalattiin liikkeen piikkiin uutena mustaksi koska kulkimessa oli toimitettassa jokin maalivirhe, ja sai valita minkä tahansa värin.
Kyllä sen eron huomaa positiivisesti mutta haittana saattaa olla että joutuu ajamaan 98 bensalla. Kone alkaa kilisemään täyskaasulla ajettaessa.. Tietyillä asemilla 95 ja 98 hintaero on hyvin mitätön joten ei sekään välttämättä ole ongelma.
