Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Kävin vähän puuhastelemassa ja mittailin samalla laatikoita. Lyhennetty viisivaihteinen on laatikon etureunasta takakiinnityspisteeseen n. 20mm lyhyempi kuin nykyinen laatikko. Kaiken kaikkiaan laatikot ovat suunnilleen yhtä pitkät. Takakiinnikkeen takana on tietenkin se viidennen vaihteen muhkura, mutta en usko että laatikkoa tarvitsee yli 30mm tuoda eteenpäin. Eli kone tulisi n. sentin eteenpäin ja se ei vaadi konepellin tai lokasuojien uudelleenmuokkausta. Ainoastaan lokareiden etummaisia alempia kiinnityspisteitä saattaa joutua hieman muokkaamaan. Ne ovat jo nyt käytännössä kiinni pakosarjoissa.
Korjasin myös sen nykyisen loodan, se sokka oli kokonaan katkennut. Veikkaan että tähän voi vaikuttaa vaihdekeppi, se vaihteistolta 2cv:n omaan viipuun tuleva vipu on liian lyhyt. Jotain damagea siellä on tapahtunut, nyt kakkonen tekee kummallisen kaksoisrusahduksen vaihtaessa, ennen riitti yksi rusahdus. Mutta ei se mitään. Jos nyt ensi viikolla saisi hommattua sen painelaakerin niin sitten sitä lootaa voisi alkaa sovittelemaan nokille.
Noniin. Nyt on koossa lyhennetty looda, mutta olisi kiva kun huomaisi kerralla kaiken= pitää haalia jostain 2cv/visa652 painelaakeri. Eniten aikaa meni kytkinkopan työstämiseen, sovitus moottoriin ja jarrulevyjen kolot. Prikat sinne moottorin ja vaihteiston väliin joutuu tosiaan laittamaan, kytkinhaarukka raapii paineasetelmaa.
@PienempiOlli wrote:
Ja noppa oli heitetty ikäänkuin Visanboxin tietäjiä ei maassa muita olisi. 🙄
Nyt selkis että mikä tässä loppujen lopuksi hiersi. Oletin että siinä nopeassa viisivaihteisessa olisi visan kytkinkoppa… Enkä tiennyt mitä kukakin oli viisitoista vuotta sitten sanonut mistäkin palikoiden yhdistelmistä.
@jasu wrote:
Epäilisin tuossa että jostain syystä olisi päässyt vaihdekepakko liikkumaan hitusen ylöspäin, tämä lukitsee koko siirtomekanismin silloiseenkin sijaintiin aika tehokkaasti… Tähän vikaan riittää jopa kyseisen kepakon lukkosokan mitätön kuluma, joka salliin sen pienen siirtymän…
Veikkaan samaa. Huomattavasti huonompi ratkaisu tuo kuin 2cv:n laatikon idioottivarma rakenne
Ja Kooma: siinä laatikossa on (tai ainakin oli) suht hyvässä kunnossa laakerit, joten kannattaa vielä kunnostaa. Luultavasti siinä on vain se pikku biitti jumissa joka estää siirtäjätankojen yht´aikaisen liikkumisen .
Juu, en minä siitä ehjiä osia heitä menemään mutta kyllä se vaihteiden rusahtelu on ollut sen verran ärsyttävää että sekin jo sinällään on syy vaihtaa toinen laatikko..
Mikäs kytkinkoppa siinä suomen nopeimmassa rättärissä on? Ami super?
Kyllä lasken sen tekijän kovan luokan tietäjäksi, se oli/on kuitenkin ensimmäinen/ainut rekisterissä oleva suomessa niillä tehoilla ja viidellä vaihteella. Ja tehty jo pitkän aikaa ennen internettiä.
Jos tämä tietäjä on aikoinaan sanonut että ei onnistu, niin ei se minusta vähennä tietämystä olennaisesti.. Huimapäinen pellepeloton menee vaikka läpi harmaan kiven.OT: Olen kuullut juttuja että joskus kolme-neljäkymmentä vuotta sitten rättäriin pistettiin suomessa v6, mahdollisesti jopa sm:n v6, mutta tuollainen on jo ihan erilaista laittamista mistä tässä on kyse..
Pitää varmaankin rekisteröityä tuonne snailiin. Hyviä keskusteluja näyttää olevan ja kokemusta ruiskuttamisesta ja turbottamisesta.
@Jalppis wrote:
pösö 309 1,3l mallin levy(motonetissä 30€) käy booreiltaan ja halkaisija on 180mm, mutta ei sovi kivuttomasti pyörimään visankytkinkopassa vaan joutuu paineasetelmaa varten koloa viilaamaan ja laittamaan prikat koneen ja lootan väliin.
jalppis
Jotain tuollaistakin joutuu ehkä säätämään mutta sou not, haluun sen 180mm kytkyttimen sinne. Kun koppa on irrallaan niin sitä pystyy aika kevyesti sovittelemaan koneeseen..
Se 309 1,3 kytkinlevy=sama kuin ax 1,0/1,1/1,3/1,4 ja luultavasti se dieselkin.
No noniin! Kävin justiinsa hakeen moponetistä kytkinlevyn mikä on halkaisijaltaan 180mm ja 18 hammasta. Ainut merkittävä ero on hammastuksen vauhtipyörän puoli, se tulee joitakin millejä vauhtipyörän puolelle jota geesun kytkinlevy ei tee. No, sen ylityksen voi hioa pois.
Sitten pitää vielä ottaa 652 kytkinkopasta vähän pois geesun starttia varten, sekä tietenkin ne jarrulevyjen aukot. Hieman huolestuttaa kytkinkopan kestävyys kun sitä noinkin paljon joutuu käsittelemään, mutta minkäs sitä tälle hulluudelle mahtaa..
Niin, se kytkinlevy oli ihan perus ax:n 1,0/1,1 koneeseen tarkoitettu.
http://snail.s4.bizhat.com/snail-ftopic31-0-asc-0.html
tuolta sain sen kuvan että jotkut (myös täältä foorumilta) olisivat käyttäneet visan vauhtipyörää ja 160mm kytkinlevyä geesun koneessa..
Ax dieselin paineasetelma 160mm kytkinlevyllä siis? Menee geesun vauhtipyörään kiinni?
Tuo visan vauhtipyörän käyttäminen ei miellytä seuraavista syistä: 1. minulla ei ole visan vauhtipyörää. 2. Minulla ei ole siihen sopivaa kytkintä. 3. se on halkaisijaltaan 160mm. 4. mitä starttia sen vauhtipyörän kanssa pystyy/joutuu käyttämään? 5. ajattelin että heitän sen viisivaihteisen ensi viikonloppuna nokille kun nykyisestä lootasta jäi ykkönen silmään. No, ei varmaankaan olisi paha korjata, mutta ajattelin käyttää tätä rikkoontumista tekosyynä että saan sen viisilovisen laitettua vihdoinkin nokille…
@miki wrote:
Eikun LHM-tiivisteet kestävät DOT-nestettä. Ainakin nelisen vuotta… Vai jumittaako etujarrut, Kooma? 😯
LHM puolestaan turvottaa DOT-kumit hetkessä piloille. Kokemusta on kummastakin yhdistelmästä.Kyllä ne jarrumännät sai painettua takaisin ilman metrivartisia pihtejä, eli ainakin gsa:n lhm tiivisteet näyttäisivät kestävän dottia…
Kyllä huomasin että sitä oli photarilla venytetty, mutta pistin jäynän kiertämään, vielä kun iltasella ehti.
@miki wrote:
Onko noista mihinkään? Esim. tämä: http://www.franzose.de/de/Citroen-2CV/Katalog/Chassis/ANR15000/
Hinta on ainakin ihan siedettävä, ja sinkitys enteilee pitkää ikää.Voin erittäin lämpimästi suositella kyseisiä runkoja! Omalla rahalla kaksi ostanut ja niin monta asiakkaiden autoihin saksassa vaihtanut että en ihan oikeasti pysty laskemaan.
Jos en väärin muista niin 20-30 kiloa painavempi kuin ruostuva runko, mutta vastineeksi se on niin paljon vääntöjäykempi että sen kyllä huomaa ajossa positiivisesti. Tuntui kuin olisi kallistuksenvakajaan lisännyt kun ajoin aamulla auton halliin ja illalla vaihdetulla rungolla ulos.
Asennuksessa ei ollut koskaan mitään ongelmia paitsi pienessä erässä (kuulemma kesälomittaja tuotantolinjalla), kun taka-akselin pulttien reiät piti kikkailla paikoilleen siten että akselin laittoi paikoilleen ja yläpuolelta väänsi ristikkäiset pultit reikiinsä, sitten sai alapuolelta pultit paikoilleen. Tämä siis vain 2006 kesällä muutamassa rungossa.
Katsastuksessa eivät periaatteessa saisi mitään kettuila rungon hyväksymisestä koska sillä on EU-tyyppihyväksyntä, pitäisi kelvata täällä härmässäkin.
Eli jos nyt tajusin oikein niin killan pitäisi myydä tuotteet voitottomasti tai lähes voitottomasti kulujen jälkeen ja ei tule ongelmaa verottajan kanssa? Sehän on vain hyvä juttu hintojen puolesta. Jos verottajan kanssa on tullut todellisia ongelmia niin näin ei ole toimittu.. Tutkimukset on eri asia kuin todelliset ongelmat.
Tuosta kysynnästä ja tarjonnasta käy varmaankin parhaiten esimerkiksi tuo runko. Sitrosen hinnastosta en löytänyt yhtäkään runkoa. Viimeisissä nyytisissä oli myynnissä killalta runko, ilmeisesti alkuperäinen varaosarunko hintaan 750e(?). Muistan jossain nähneeni suomessa myynnissä sinkityn rungon hintaan 1500e. Se oli ilmeisesti originaali runko sinkittynä. Nytpä kysynkin että kun joku valmistaa tällä hetkellä uusia PAREMPIA runkoja sinkittynä hintaan 800e (ilman händler-alennuksia) niin eikö tätä tuotantoa kannattaisi tukea?(+kaikki pikkusälän uusiotuotanto myös.) Kyseessä on kuitenkin kuljinmalli jonka valmistus lopetettiin 15 vuotta sitten ja suomen virallinen maahantuonti 23 vuotta sitten.. Kaikki tuotanto ja tuontiliikenne pitäisi olla tervetullutta.
Tiedän että suomessa on se meininki että sitä viiteen kertaan ratkennutta runkoa hitsataan sinnikkäästi synkkinä talvi-iltoina tallin perällä, ja se on kunnioitettavaa sinänsä, mutta ON (vielä onneksi) OLEMASSA HELPOMPIAKIN VAIHTOEHTOJA.
Voin lähettää kiinnostuneille kuvia sähköpostiin rungosta (myös sisusta), pistäkää tänne osoite.
