Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Kokeilemalla tuo varmaankin parhaiten selviää. Ensimmäiseen versioon nokkakulmaksi vaikka 108 astetta ja aukioloasteita suhteellisen maltillisesti, vaikka noin 230 astetta sen ameriikkalaisen stantartin mukaan mitattuna. Venttiileihin sitten mahdollisimman suuri aukeama, 8-9 millin väliin voisi olla hyvä tavoite. Näistä mä mitään tietämättömänä lähtisin liikkeelle.
Bemun moottoripyörän boxereita virittäneiltä voisi saada hyviä vinkkejä, yleiset automaailman opit ei välttämättä taida näin pienissä 2 -pyttyisissä toimia. Noilta euroopan Spa kisaajilta ei ihan eksaktia tietoa kaikista yksityiskohdista välttämättä saa. VGS:n tyypit oli sitä mieltä, että Visan (tai kutosen) nokka-akselilla pärjää normaaliajoissa ihan kivasti esim. sen heidän 710cc pyttysarjan kanssa – kunhan se nokka vain ajoitetaan kammen kanssa oikein. Pitäisi se +40 heppaa olla realistinen tavoite, riittääkö se sitten…?
@AK 5 wrote:
Entäs ne nokkakulmat. Mennäänkö vakoilla vai muutetaanko ja jos niin mihin suuntaan? 106, 108, 110, 112 vai joku muu?
Mikä se vakio nokkakulma mahtaa olla? Kovastihan tuolla nokkakulmalla on vaikutusta tuohon jo ylempänä mainittuun overlappiin. Kuten sanottu, minä näistä nokka-akseleista mitään ymmärrä…päteviä tekijöitä löytyy kyllä tästäkin maasta.
@Jasu wrote:
Mistäs sen sitten saisi tietää, miten mikäkin nokanmyyjä/valmistaja on mittauksensa tehnyt? Hätäisesti hätäiltynä, tuohan oikeastaan kertoo ettei noita voisikaan vertailla toisiinsa, vai väärässäkö taas olen..?
Ihan oikeassa olet. Osa valmistajista ilmoittaa millä välyksillä yms. nokan asteet on mitattu. Vertailu on käytännössä mahdotonta jos ei noita mittaustapoja tiedä. Kyllä sä Jasu olet lukenut ja ymmärtänyt virittäjän käsikirjan paremmin kuin minä, joten mitään uutta tässä ei tainnut olla.
Tehtaan jäljiltä sätkän koneissa on kuulemma luvattoman paljon heittoa kammen ja nokan välisessä ajoituksessa. Eli venttiilit on auki väärään aikaan suhteessa männän liikkeisiin. Voiskohan tästä aiheutua myös ne heitot sytkässä pyttyjen välillä? Siis ne joita yleisesti hoidetaan koputtelemalla nokka-akselin kärkikappaletta. Autoja viritettäessä melkein ensimmäisenä laitetaan säädettävä nokkapyörä, sätkään sellaista ei taida olla saatavilla ja tuo ajoitus jäänee aika usein tarkistamatta.
Omia koneita ei ole tullut pyöriteltyä ja asiaa mitattua, mutta eiköhän sieltä jotain heittoa löydy.No joo, kukapa näitä virittäisi…
Nimimerkillä pikkupakun alkuperäinen 12 heppainen tekniikka yhä vaiheessa
Toki vaativat säätöä molemmat, kaasari ja ruisku. Kuulemieni huhujen mukaan myös kaasarin säätöä helpottaa laajakaistainen lambda, tietty se suuttimien vaihto on vaikeampaa kuin läppärin näpyttely…tai riippuu säätäjästä sekin.
Osien saanti paikallisista putiikeista taitaa kaikissa asioissa ja vaihtoehdoissa olla aika heikkoa. Nykyään tilaaminen kauempaakin on aika näppärää, joten en pitäisi ongelmana – varsinkaan kun ruiskun/kaasarin osien suhteen ei mistään varsinaisista kulutusosista ole kyse.
Kaasareita alkaa olla aika vähän tarjolla, mutta esim. Weberin legendaarinen DCOE -sarja on tainnut olla tarjolla jo muutaman vuosikymmenen ja eiköhän ole sitä myös saman pätkän eteenpäin. Veikkaisin, että nykyisten ruiskujen osat (mekaaniset ja sähköiset) saattavat olla esim. 30 vuoden päästä vaikeammin saatavissa kuin sopivat suuttimet tms. edellä mainittuun Weberiin.Moottorin tuleva käyttötarkoitus, vauhtipyörä, nokka-akseli yms. luonnollisesti vaikuttavat oleellisesti myös polttoaineen tarpeisiin. Kaipaan silti sellaista paikalleen pultattavaksi valmista pakettia. Eli tyyliin ‘tällainen imusarja ja tällainen kaasutin’. Kaasuttimessa suuttimet yms. suunnilleen sinnepäin tuleva kokoonpano huomioiden. Hienosäätö sitten tietty vehkeiden ollessa koneessa kiinni. Vastaavasti ruiskun kanssa sitten kaikki tarvittavat asennusvalmiit palikat paketissa, ohjelma ruiskun ohjaamiseen taas sellainen sinnepäin, että saa käymään ja pääsee aloittamaan varsinaisen säädön.
Jos tuollaisella paketilla on hintalappuna vaikka 1500 €, niin onko se sitten paljon? Mun mielestä ei jos sellaisen tarvitsee, eikä ole aikaa/mielenkiintoa/mahdollisuutta/tms. vastaavaa alusta asti rakentaa. Harrastuksiin saa kyllä uppoamaan kaikki omat ja lainatutkin rahat, eikä taida silti aina ihan riittää.
Maailmalla näemmä rakennetaan jossain määrin Burtoneita, Lomaxeja yms., joten ihmettelen ettei kukaan ole nähnyt tällaista pakettia tarpeelliseksi. Kaiken muun kun tuntuu jo saavan enemmän tai vähemmän valmiina. Onko toi sitten kuitenkin se osio, joka aiheuttaa eniten murheita, joten valittavien asiakkaiden pelossa tuo jää toteuttamatta?Nokka-akseleista en mitään tiedä. Jos kuitenkin ovat mitattu samalla tavalla, niin laittaisin rahani perstuntumalla versiolle 2. Ja Jasu on enemmän kuin oikeassa nokkien lukujen suhteen. Helvetin vaikea vertailla jos ei tiedä miten mitattu/ilmoitettu asteet ja nostot. Taitaa nykyään alkaa olla valloilla suuntaus, että nostoa mahdollisimman paljon.
Muistaakseni jossain Lammin suunnilla vaikuttaa heppu, jolla on vehkeet ja tietotaitoa nokka-akselin mitoitukseen ja jopa uuden valmistukseen. Sillain “helposti” tietokonepohjaisesti.
http://www.burton2cvparts.com/piston-visa-652cc-with-pistonringset-7700-15-2-3-p-6433.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
Burtonilla näyttäisi olevan myös 9.5 puristukset omaavia mäntiä renkaineen.@AK 5 wrote:
Tuossa laskin jotta ruiskuttaminen uusilla osilla maksais n.1100-1300€ Siihen lisäksi muutostyöt ja säätäminen. Rupee kiinnostus vähenee tuon hinnan myötä ilmeisesti ❓
Olisko tuon bensapuolen ratkaisun pakko olla muodikkaasti ruisku? Tietty onhan siinä varmasti etunsa ja kunnollisella kaasarillakin hinnan saanee nousemaan tonnin luokkaan.
Hinta on tietty suhteellista, mutta väittäisin että muiden harrastelaitteiden parissa tuota 1300 euroa moottorinohjauksesta ei välttämättä pidetä pahana. Sätkäpiireissä (ainakin täällä kotomaassa) tuntuu olevan tapana hoitaa kaikki mahdollisimman halvalla ja mielummin suositaan käytettyjä osia kuin uusia.@Musta Hattuinen Mies wrote:
Ihan haustat sivut,, heh…
Mutta mites tuolta mitään tilaat kun ei löydy ostoskoria tai muuta vastaavaa johon osanumerot voi syöttää ja jatkaa kaupantekoa…
Vai onko se vain kielitaidottomuutta että ei osaa toimia oikein.. 😯Taitaa olla niin, että tilaus pitää käytännössä hoitaa (Ranskaksi) sähköpostilla/kirjeellä tai puhelimitse. Sähköpostilla onnistuu kyllä esim. googlen kääntäjän avulla, maksu suoraan tilille ja paketti lähtee tulemaan.
Jos sinulla Manu on akuutti halu/tarve tuollaiselle tankille, niin voisin omastani luopua tai hoitaa tilauksen jos haluat samalla tilata jotain muutakin. Oma projekti kaipailee tankkia vasta hamassa tulevaisuudessa, joten ehtinen kyllä tilata tarvittaessa uudenkin. Jatketaan tästä tarvittaessa yksityisviesteillä.
Retro Design myy, heiltä saa myös Ami 8:n tankkia uutena.
Kiinnityspisteiden väli muistaakseni 264mm.
Tulipa mieleen, että maailmalta näyttää saavan uutta tankkia vetoisuudeltaan 33 litraa. Kiinnikkeet runkoon pitää uusia, mutta mahtunee paikoilleen ilman muutoksia varapyöräkoteloon. Näyttäisi olevan sinkitystä pellistä valmistettu.
http://www.flickr.com/photos/lpuustinen/sets/72157635618776204/” onclick=”window.open(this.href);return false;
Hinta suunnilleen 120 euroa rahteineen.
Kuten Manu korjasi, niin tarvitaan tosiaan kaksi diodia. Esittämäni kytkentä kyllä toimii puolikkaiden valojen kanssa, pitkillä palaa myös huomiovalot.
Eli edelliseen korjauksena releen liittimeen 85 pitää kytkeä 2 diodia, joista toiseen tulee jännite puolikkaiden valojen palaessa ja toiseen pitkien palaessa.
Itse itseäni toistaen: sähköjen kanssa touhutessa pitää tietää mitä tekee.
@Tulsku wrote:
@Akaile wrote:
Parkit palaa aina. Samasta johdosta voi haaroittaa mittarivalot 😉
Lainsäädännöstä en tiedä. Noin tekisin itselleni ja tarvittaessa katsastukseen “poistaisin kytkennät”…
Voisikos tuohon harkita yhtä vaihtorelettä väliin, niin riittäisi yksi asennus, eikä tartteisi poistaa mitään katsastukseen?
Tulisko tosta noin peräti liian hyvä?
Eli kytkentä nopeasti ajateltuna näin:
Parkkivalojen johdosta (valokytkimen liitin 1) haaroitus huomiovalojen katkaisijalle, katkaisijan jälkeen esim. Hellan vaihtoreleen liittimeen 30. Edelleen releen liittimeltä 87a johto huomiovaloille (sinne plus liittimelle tietysti, miinus normaalisti maihin).
Ajovalojen johdosta (valokytkimen liitin 4) haaroitus edellä mainitulle vaihtoreleelle liittimeen 85, releen liitin 86 maihin.
Näin ollen kytkettäessä ajovalot päälle vetää lisätyn releen kela ja kärki liittimien 30 ja 87a välillä aukeaa, jolloin huomiovalot eivät saa jännitettä. Tässä vielä nuo Hellan releen liittimet kuvana: https://www.2cv.fi/wiki/index.php?title=Kuva:Hella-vaihtorele-numerokoodit.jpg” onclick=”window.open(this.href);return false;
Äkkiseltään en muista mitä kaikkea tuon parkkien sulakkeen takana on jo valmiiksi, joten sen kestoon en ota kantaa. Kannattanee vilkuilla hieman niitä alkuperäisiä sähkökaavioita.Sähköjen kanssa touhutessa pitää tietää mitä tekee, jos ei tiedä niin kannattaa jättää tekemättä. Mitään takuita yllä kuvatun kytkennän toiminnalle en anna 😉
@Akaile wrote:
Mitta 85,5mm on todennäköisesti sen lukkorengasaukon halkaisija männässä, mutta kuten sanottua, jos tulppa pysyy männäntapissa niin tuota uloketta pystyy kyllä muotoilemaan kotikonstein.
Oho, melkoinen lukkorengasaukko…
Olisko nyt kuitenkin niin, että nuo mitat ovat männän halkaisijoita? Ainakin vastaavilla mitoilla löytyy kuplan mäntiä.
@Jasu wrote:
Supereissa on vaadittu, ainakin aiemmin:
-Ami Superin runko
-Ami Superia vastaavat akselistot/jousitus
-Ami Superia vastaavat tai paremmat jarrutRiippuu vähän laskentatavasta ja tulkinnasta, mutta aika tiukille menee Superi prosenttien osalta. Bemarin koneen kanssa saattaisi jopa päästä pienemmillä osien vaihdoilla, mutta tuskin kyllä tulee menemään läpi. Kuka koittaa onneaan?
Ilmajäähdytteisillä kansilla noita bemun koneita oli pienempiäkin, uudemmista en tiedä.
Muistelisin, että tilavuus sai olla maksimissaan 20% enemmän kuin mallisarjan suurimmassa koneessa. Jos hyväksyvät Superin verrokiksi, niin 1200 kuutioinen kone pitäisi tilavuuden puolesta käydä – tehojen kanssa meneekin sitten reilusti pitkäksi. Jos saa todistetusti tehot rajoitettua, niin pitäisi Superin osilla toteutettuna teoreettisesti onnistua.
Vaan mitäs kaikkea eroa Superissa olikaan? Kuinka lähellä ollaan 50% rajaa vaihdettujen osien suhteen? Prosentteja laskiessa pitää muistaa sellainen ansa, että mikäli jarrut pitää vaihtaa tehojen lisääntymisen takia niin niistäkin menee prosentit. Joo tiedetään, ettei jarruosille ole määritelty nykysäännöksissä prosentteja, mutta ne kuulemma pohditaan tapauskohtaisesti. Tämä siis Trafin mielipide asiaan.Mun mielestä nämä prosenttisäännökset yms. tyhmyydet pitäisi viedä kotimaisten autokerhojen yhteistyönä suoraan EY tuomioistuimeen, mielellään jonkinlaisen ennakkotapauksen kanssa. Rahaa ja aikaa palais hiukan, mutta luulisin, että päätös olisi harrastajien kannalta positiivinen.
