Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@Akaile wrote:
Tarkoitin kuplan mäntä-sylinteripaketin sisäänajon helpoutta siltä kantilta, että se on vuosien kokemuksella haettu sovite keskenään, joten kiinnileikkaamisen tai liian ison välyksen vaara on melko pieni. Kun taas porataan kutosen sylinteri isommaksi ja sovitetaan siihen vaikkapa visan mäntä niin em. vaarat vaanivat aina. Jos tiedät tähän juuri oikean välyksen niin voithan sen vaikka julkaista täällä? Ettei tarvitsisi vaihtaa harrastusta…
En ole väittänyt, että VGS:n paketeissa olisi jotain vikaa, pohdimme Karin kanssa puhelimessa vain vastaavien palikoiden saatavuutta Suomessa. Oikeastaan taisimme lähteä liikkeelle siitä, että onko 710cc se absoluuttinen raja mitä kutosen lohkoon pystyy rakentamaan?
Muotoilin asiani jälleen ehkä vähän huonosti. Jos tuo männän ja pytyn välys tuottaa suuria ongelmia, niin ehkä kannattaa turvautua suosiolla valmiisiin ratkaisuihin. Varsinkin jos ratkaisua yksinkertaiseen ongelmaan lähdetään hakemaan esim. kuplan pytyn käytöstä, joka tuo mukanaan nipun vähintään yhtä hankalia ongelmia. Eli ei kannata harrastaa koneistukseen liittyviä asioita vaan sätkää (ja sen virittämistä) muilla tavoin.
Koneistamot kyllä nähdäkseni osaava aika hyvin koneistaa sylinterin sopiviin mittoihin. Jos koneistamon touhu epäilyttää, niin asiaa helpottamaan on olemassa myös taulukoita – voin sellaisen joskus kaivaa, vaikka tänne esiin. Väittäisin, että suuri osa kiinnileikkautumisista tällaisissa projekteissa johtuu huonosta koneistuksesta. Toisinsanoen sylinteri ei ole pyöreä tms.
710 kuutiota ei tosiaan ole absoluuttinen raja. Tuosta eteenpäin pitää tosiaan kantta ja lohkoa hieman työstää. Jossain tulee sitten toki iskunpituuden ja sylinterin halkaisijan välisen suhteen järkevä raja vastaan. Siksikin tuo VGS:n kampi on mielenkiintoinen, että pienellä kehityksellä voisi saada pidennettyä iskunpituutta. Hiljalleen alkaa kyllä lohkon rajat tulla vastaan kuitenkin.
Kuten aikaisemmin sanoin, niin VGS:n tarjoaman paketin kaltaisen tuotteen pystyy periaatteessa tuottamaan ns. kotimaisin voimin. Hinnasta en äkkiseltään osaa sanoa mitään.p.s. Visan mäntiä en kutosen sylintereihin alkaisi sovittamaan, mutta se onkin sitten jo kai toinen tarina
@Akaile wrote:
@LPN wrote:
@kari80 wrote:
Tuo US-Parts vinkki oli hyvä…Akailen kanssa eilen pohdittiin..volkkarin putket jne…älkää sanoko ettei käy..ainakin yksi sätkä on niillä piristetty…
Kai se niin on ajateltava, että kaikki on tehtävissä. Jos volkkarin putkilla tarkoitetaan esim. kuplan pyttyjä, niin äkkiseltään en keksi järkevää syytä sellaisia käyttää.
Noita mäntiä mittojen mukaan saa toki muualtakin, esim. VirtalaRacing, JePistons. Ja eikös Jasu vihjaillut tietävänsä mahdollisesti pajan, joka männät tekisi varsin kohtuulliseen hintaan?Hinta, saatavuus, pienemmät sisäänajon vaarat. Toki voimme aina kyseenalaistaa koko virittelyn, mutta ajattelin aiheen sopivan tämän otsikon alle.
Kyllä mun puolesta jokainen saa rakentaa kuljintansa haluamallaan tavalla, virittää tai olla virittämättä. Ja tasan niillä osilla kun haluaa. En ehkä heittelisi ilmoille mahdollisia mäntien valmistajia jos olisin virittelyn kyseenalaistamassa.
Mulla on paha tapa yrittää nähdä asioita kokonaisuuksina ja peilata järkevyyttä oman tilanteen kautta. Tässä verrataan nyt valmista tuotetta (VGS:n 710cc sarja) melkoisesti työtä ja miettimistä vaativaan ratkaisuun (kuplan pytyt ja männät(?) sätkän lohkoon). VGS:n sarja maksaa reilun tonnin, toimitusaika muutama päivä tai kolmisen viikkoa jos ko. pyttymallia ei hyllystä löydy. Visan pyttyjähän on kolmea erilaista mallia, tosin tällä ei taida olla väliä jos ne esim. kutosen lohkoon sovitetaan. Saatavuus nyt on vähintään kohtuullinen, tulevaisuudesta ei tietoa. Ja tämä on siis kokolailla “pulttaa kiinni” -paketti. Hinnan suhteen vertailu kuplan pyttyihin on mun osalta järkevää siinä vaiheessa kun jollain on tarjolla ko. osilla toteutettu “pulttaa kiinni” -ratkaisu. Tavallaan sama pätee myös saatavuuteen, mietitään siis asiaa sitten kun on tarjolla se kuplan pyttyihin perustuva valmis ratkaisu. Ainakin mulla aika kaikkeen tekemiseen, myös harrastamiseen, on rajallista. Erilaisten ongelmien ratkaisu on aina hauskaa, mutta kaikkea ei ehdi tehdä itse – eikä se ole välttämättä taloudellisesti järkevää.Sisäänajon vaaroista kuuntelen mielelläni pidemmänkin selityksen. Ymmärtääkseni kun alumiinimäntiä on sovitettu teräspyttyihin jo vuosikymmeniä. Jos sopivan välyksen mitoittamisessa on vaikeuksia, niin kannattaa vaihtaa harrastusta. Teräsputken sovittaminen alumiinisylinteriin on tietysti vähän jännittävämpi tilanne, mutta sopivalla sovituksella pysyy kyllä. VGS on ymmärtääkseni testannut settiä aika kattavasti ilman ongelmia. Mutta kuten sanottu kuuntelen mielelläni tieteelliset perustelut sille, että kuplan mäntä-pytty -sarja on jollain tapaa helpompi/turvallisempi sisäänajovaiheessa.
@kari80 wrote:
Tuo US-Parts vinkki oli hyvä…Akailen kanssa eilen pohdittiin..volkkarin putket jne…älkää sanoko ettei käy..ainakin yksi sätkä on niillä piristetty…
Kai se niin on ajateltava, että kaikki on tehtävissä. Jos volkkarin putkilla tarkoitetaan esim. kuplan pyttyjä, niin äkkiseltään en keksi järkevää syytä sellaisia käyttää.
Noita mäntiä mittojen mukaan saa toki muualtakin, esim. VirtalaRacing, JePistons. Ja eikös Jasu vihjaillut tietävänsä mahdollisesti pajan, joka männät tekisi varsin kohtuulliseen hintaan?Paljon mielenkiintoisempana osana pitäisin saman pajan kehittelemää kampiakselia, on vielä protoasteella ja siitä johtuen kallis, mutta sarjatuotanto on ollut tavoitteena:
http://vgs2cv.be/index.php/en/2cv-visa-crankshaft.html” onclick=”window.open(this.href);return false;Tuollaisen mäntä-pyttysarjan tekemisessä kotimaisin voimin ei olisi mitään ongelmia. Käytännössähän tuossa on siis Visan pyttyyn kairattu niin suuri reikä kuin mahdollista. Tuohon reikään on sovitettu teräksinen putki, joka on porattu haluttuun tilavuuteen. Männän saa teetettyä haluamillaan mitoilla esim. US-Partsissa. Helpompaa taitaa olla tilata Belgiasta valmis paketti, hintaa tulee reilu tonni.
VGS:n Linda ja Philip ovat mukavia ja vastailevat tarvittaessa kysymyksiin minkä kiireiltään ehtivät.
No niin no. Itselle tuli Ruotsista 50 -luvun moottoripyörä kesällä. Ruotsalaisessa rekisteriotteessa oli vuosimallina 1951, mutta ensimmäisenä käyttöönottovuotena 1997, koska pyörä oli tuolloin siellä kunnostettu ja palautettu liikennekäyttöön.
Konttorilla olivat sitä mieltä, että näillä papereilla pyörään sovelletaan vuonna 1997 voimassa olleita määräyksiä. Mitähän kaikkea pitääkään muuttaa?
Ja taitaa talleissa pitkin maakuntia olla useampia tuontiautoja ja -pyöriä, joita ei saa kilpiin kun tullausvaiheessa alkuperäinen rekisteriote on jäänyt tullin haltuun. Ilman alkuperämaan rekisteriotetta kun ei kuljinta tässä maassa rekisteröityä saa.Kyllä tää vaan on hiano maa! Nyt kun kansalaisten on mahdollista tehdä lakialotteita, niin eiköhän kerätä se 50 tuhatta nimeä ja yritetä saada homma mallilleen?
@Akaile wrote:
Ihmettelyni liittyi nimenomaan kohtiin 2 ja 3. En “viritä vehkeitä” sillä periaatteella, että kellotan kiihtyvyyttä jokaisen muutoksen jälkeen 0.01 sekunnin eroin ja analysoin tuloksia. Persdyno kertoo monesti ihan riittävästi miten kuljin toimii. Siksi ihmettelin, ettet uskonut eroa huomattavan vakioputken ja Y-putken välillä, vaikka esitin kokeilleeni asiaa useammalla eri kulkimella. Harvoin jätän asioita pelkän teorian pohjalle, sillä yleensä reaaliolosuhteet sekoittavat pakkaa melkoisesti.
Mitään en tosiaan pysty kokemukseen pohjaamaan, kaikki pelkkää teoreettista pohdintaa.
Ja mitä nelkun koneeseen tulee, niin en usko suodattimen puutteen olleen ainoa tekijä konerikkoihin. Kiinnileikanneita kampia tutkiessa en löytänyt yhtään yksilöä, jossa olisi kanavat olleet jollain tavalla tukossa. Omien kokemusten pohjalta veikkaisin suurimmaksi syyksi alhaista öljynpintaa, tuntuu olevan tuolle hyvin herkkä kone. No joo, pelkkää arvailua tämäkin.
Suodattimen rakentamiselle ei liene ollut tarvetta kun koneita (kutosta ja nelkkua) on ollut tarjolla hyvin. Sehän se helpoin korjaus on; “uusi” kone hyllystä nokalle ja matkaan.Mielestäni en asiaan mitenkään aggressiivisesti ole suhtautunut, mutta nyt kyllä hieman vituttaa. Saattaa näkyä seuraavassa, mutta jatketaan länkytystä nyt sitten tässä.
@Akaile wrote:
Jokainen saa toki harrastaa tasan niin kuin haluaa, y-putkisto on vain idea muiden joukossa. Saa sitä torpata ideat jo ajatusasteella, mutta keskustelun kannalta olisi kohteliasta tuoda myös perusteet esille.
Keskustelun kannalta olisi kohteliasta edes yrittää ymmärtää lukemaansa. Väännetään rautalangasta:
1. ilmoitin, että y -putkistoja on olemassa tehdastekoisena
2. tuin ajatustasi siitä, että itse tehdyn ja tehdasvalmisteisen y -putken eroja vakiokoneessa on vaikea huomata – perusteluna lopulta pienet erot virtauksessa, vakiokoneen pärjätessä suht hyvin vakioputkellakin
3. epäilin, ettei oma nilkka välttämättä tunne eroa vakioputken ja y -putken välillä@LPN wrote:
Siis jos vakiokoneeseen tällätään itse tehty y -putkisto tai vastaava tehtaan tekele niin hyöty/haitta lienee niin pieni, että en ainakaan itse uskalla väittää havaitsevani eroa. Meikäläisen nilkassa ei varmaan tunnu edes ero vakioputken ja y -putken välillä. Piristetyn koneen kohdalla eroja voi alkaa helpommin muodostua, siis siinä vaiheessa kun putkistolta oikeasti tarvitaan virtausta – käsittääkseni sätkällä on ajettu ihan kilpaakin vakioputkella, menestyksekkäästi.
@LPN wrote:
Mä vaan edelleen olen sitä mieltä, että vakiokoneen kanssa on vaikea huomata eroa itse tehdyn (asiallisen) y -putkiston ja tehdastekoisen vastaavan välillä.
Pahoittelen jos/kun olen esittänyt asiani huonosti ymmärrettävästi. Eli mun mielestä kun puhutaan y -putkesta ja vastaavasta tehtaan tekeleestä, niin vertaillaan kahta y -putkea. Se vakioputki on siellä sitten mainittu ihan erikseen myös. Olis varmaan pitänyt olla taas tarkempi.
@Akaile wrote:
Eli vaikka olen kokeillut useampaa variaatiota putkistoja ja eri koneissa niin se ei voi pitää paikkaansa? Ja vaikka samalla periaatteella rakennetaan ralliautoja? Olen ihan rauhallisin mielin ottanut asiaa esille, sillä joukossa on varmasti useampia, jotka ovat ainakin ajatusasteella pyöritelleet samoja ideoita pöydällä. Mitä hyöytyä siitä on, jos alamme lähettelemään yksityisviestejä puolesta ja vastaan?
En mä ole missään vaiheessa yrittänyt kumota sun testien tuloksia/havaintoja. Tai kerro ihmeessä missä olen niin tehnyt? Omien kokemusten pohjalta en voi luvata, että huomaisin muutaman hepan/newtonmetrin eroja (y -putki vs. vakio) iha perstuntumalta, joku toinen voi toki aistia pienemmätkin erot. Saatan tietty olla väärässäkin ja ero tosiaan tuntuu. Edelleen olen valmis investoimaan tehdastekoiseen y -putkeen, niin päästään testaamaan vaikka dynossa ihan kunnolla eri vaihtoehtoja. Vois olla ihan mielenkiintoista. Otetaan se lämpökamera mukaan ja mitataan samalla ne lämmönvaihtimen lämmöt. Tulokset voi sitten käsitellä kaljan äärellä, ei tää niin vakavaa ole.
Mä luulen, että sun olis ollut kivempi huomata yksityisviestien välityksellä, ettet oo ihan ymmärtänyt mitä yritän sanoa. Voin olla taas väärässäkin.Ja mitä putken virtaukseen tulee, niin myös liika virtaus on pahasta. Kannattaa tutustua esim. MZ:n kaksitahtisiin kilpapyöriin 60 -luvulta, melkoista taidetta pakoputken osalta. No joo, nelitahtikone on luonteeltaan hiukan eri ja antaa putkenkin osalta enemmän anteeksi, mutta sama tilanne sielläkin vallitsee – jos putken virtausvastus on liian pieni, niin poistuvat pakokaasut “imevät” sylinteristä palamatonta seosta suoraan pakosarjaan. Venttiilit kun usein ovat hetkellisesti samaan aikaan auki. Kannattaa kysellä asiasta niiltä jo mainituilta rallimiehiltä, vaikka Historic -luokan harrastajilta.
Funtsittaisko nyt vaihteeksi vaikka niitä liitoksia ja miten toteuttaa järkevä putkisto y -putken jälkeen? Millaiset vaimentimet ja millainen halkaisija putkilla? Entä pakosarjan osuus ja lämmönvaihtimet?
Mulla on syke ihan lepolukemissa ja melkoisena optimistina ajattelen taas ens kesänä ajavani sätkällä enemmän kun kovakattoisella.
@Akaile wrote:
Pakoputkistolla voi vaikuttaa oleellisesti kiertävyyteen (virtaavuus huippukierroksilla) ja myös vääntöön (putkiston ahdistus, palotapahtumien “törmäily” toisiinsa), joten vakiokoneessakin saa eroa nimenomaan tuohon alakierrosalueen vääntöön. Siihen tuo y-putkisto vaikuttaa eniten näin pienitehoisessa koneessa.
No joo, tietysti pakoputkistolla voi vaikuttaa moneen asiaan – sitä ei kai kukaan ole kiistänyt. Eikä kai sitäkään jos tulppa on pimeä niin tehot tippuu. Huoh.
Mä vaan edelleen olen sitä mieltä, että vakiokoneen kanssa on vaikea huomata eroa itse tehdyn (asiallisen) y -putkiston ja tehdastekoisen vastaavan välillä. Onko tässä jotain epäselvää? Tietysti jos verrataan jotain täysin onnetonta räpellystä tehdastekoiseen, niin eroa voi toki syntyä. Lähtökohtana tässä on varmaan myös se, ettei muulle putkistolle ole juuri mitään tehty. Ja tukkeutuneet vakioputket (tai tukkeutuneet putket yleensä) on taas mun nähdäkseni jo ihan toinen tarina.Jos edelleen niitä haluja testiin löytyy, niin mä voin investoida tehdastekoiseen y -putkeen. Enää ei tarvita kun vakiokoneella oleva sätkä, itse tehty y -putki ja innokas asentaja, niin testi on valmis. Innokkaita? Lupaan tunnustaa tappioni jos ajossa oikeasti merkittävä ero tuntuu. Ja jos se itse tehty toimii paremmin, niin lupaan sellaisen tekijältä tilata – ihan asiallista korvausta vastaan. Käydään vaikka dynossa testaamassa, niin saadaan ihan faktoja pöytään.
Moottoritekniikasta ja kaikesta on kiva oppia uutta, mutta eikö sen tosiaan voisi tehdä jossain muussa ketjussa tai sitten rohkeasti yksityisesti?
Jos Flirrin E60 kelpaa lämpökameraksi ja joltain löytyy vertailuun soveltuvat kulkimet, niin tuollainen epätieteellinen lämpökuvaus saattaisi jonain viikonloppuna onnistua.
@Akaile wrote:
@LPN wrote:
Vakiokoneen kanssa eroja on varmasti vaikea havaita.
Haluaisitko perustella?
Sätkän koneessa monet pienet asiat pitää olla kohdallaan ennen kuin se toimii mallikkaasti. Sytkä, puristukset, venttiilit, seokset, tulpat, puola, tulpanjohdot ja pakoputkisto.
Siis jos vakiokoneeseen tällätään itse tehty y -putkisto tai vastaava tehtaan tekele niin hyöty/haitta lienee niin pieni, että en ainakaan itse uskalla väittää havaitsevani eroa. Meikäläisen nilkassa ei varmaan tunnu edes ero vakioputken ja y -putken välillä. Piristetyn koneen kohdalla eroja voi alkaa helpommin muodostua, siis siinä vaiheessa kun putkistolta oikeasti tarvitaan virtausta – käsittääkseni sätkällä on ajettu ihan kilpaakin vakioputkella, menestyksekkäästi.
Moottoritekniikka ei ehkä ole allekirjoittaneen omin ala, mutta jotenkin olen kuvitellut noiden edellä lueteltujen pienten asioiden vaikuttavan moottorin toimintaan olennaisesti kaikkien moottoreiden kohdalla.
Taitaa mennä jo hitusen ohi aiheen. Jatketaan vaikka yksityisesti jos on tarve.
-L
Tietysti itse saa askarreltua melkein mitä vain. Pointtina lähinnä se, että jos/kun joku ei halua itse tehdä niin kaupan hyllyltäkin noita löytyy.
Vakiokoneen kanssa eroja on varmasti vaikea havaita.Ja noita y-putkiahan saa ihan tehdastekoisenakin niin ei ole välttämättä pakko itse askarrella. Putken loppupäähän pitää sitten kyllä taikoa lisää vaimennusta.
http://www.vammalanrengaspalvelu.fi/michelin.htm” onclick=”window.open(this.href);return false;
Löytyskö tuolta?
Millainen kaasutin ja imusarja tuossa koneessa on kiinni? Muistelisin jostain kuulleeni, että HY:n koneeseen olisi sovitettu DS:n kansia tehojen toivossa. Olisiko tässä tehty niin?
@Isoo-Jukka wrote:
Nelkun koneen osien saatavuudesta puheenollen, mäntäpyttysarjoja on ainakin täällä tarjolla: http://www.2cvp.com/detail/jeu+de+2+cylindres+/+pistons+435+cm3+%282cv4%29+perfect+circle/04-107.htm” onclick=”window.open(this.href);return false;
Nähdäkseni mäntäpyttysarjoja on tarjolla myös Franzosella:
http://www.franzose.de/en/Citroen-2CV/2CV4/Kurbel-Nockenwelle-Kolben/ANR10335/” onclick=”window.open(this.href);return false;
