Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Käytämpäs törkeästi tätä säiettä hyväksi, kun täällä on tuo värikoodi mainittu. Löytyykö nuo sätkän värikoodit jostain? Pitäisi omaa kulkinetta hieman paikkamaalailla ja eihän siitä tietysti täysin samanväristä enää saa kuin 34 auringossa vaalennut mutta edes sinnepäin. Kyseessä on siis vm. -75 kulkine ja väri oranssi (vai onko niitä ollut useampia oransseja?).
Jaa enhän minä huomannutkaan, että tuollahan oli jo putkivirityskin mainittu harituksen mittaamiseen. Tuossa vain pitäisi löytää sopivat putket jostain. Lankaa minulla on omastakin takaa. 🙂
Nyt on tullut taas paljon sanallista selitystä, mutta kuvasta huomais heti. Hieman jäänyt siis epäselväksi tuo lankaviritelmä.
@amikutoseeni wrote:
edessä alkaa edelleen heijaamaan puolelta toiselle
Tämä voi johtua myös siitä, että iskunvaimennus ei ole yhtä jäykkä oikealla ja vasemmalla.
Minulla vanhuksessa oli kerran tällainen vika. Voimakkaassa keikutuksessa keula heijasi sivusuunnassa.
Kitkavaimentimien säädön yms askartelun ja tutkimisen jälkeen syyksi paljastui, että toiselta puolelta puuttui tulppalevy vetoakselin yläpäästä. Vetoakseli siis toimi “kaasuiskunvaimentimena” sillä puolella missä tulppa oli tallella. Toiselta puolelta tulppa puuttui, joten alasjoustossa vetoakselin yläpään sisälle ei päässyt muodostumaan painetta ja siksi jousitus oli sillä puolella löysempi.
Tosiaankin. Tuo kun on nelosen rungolla/korilla niin siinä on massa- ja kitkavaimentimet edessä ja putket vain takana. En ole tutustunut tarkemmin tuohon vaimennukseen, mutta eiköhän se(kin) tule jossain vaiheessa ajankohtaiseksi.
Tuo sätkä on kerran elämänsä aikana kolaroitu vasempaan etukulmaan. En tiedä yhtään kuinka paha mälli on ollut, mutta lokasuoja on ainakin uusittu/korjattu ja ilmeisesti koriinkin on tullut jotain, kun kuskin ovessa ja siinä oven edessä olevassa pellissä on pakkelia jonkin verran. Voi siis olla tuon peruja tuo natina. Ehkä siitä syystä se hieman oikealle kampeaakin. Ilmeisesti kolari on tullut jonkun muun toimesta, kun puskurin kiinnityspisteet vaikutti sopivan puskuriin hyvin, kun ruuvailin puskurin paikalleen. En tietysti huomannut katsoa nälyykö rungossa mitään korjausjäljiä.
Sitten onkin seuraava kysymys se, että kuinka todetaan/mitataan, että renkaat ovat ehdottoman suorassa? Siitähän tämä koko homma lähti, kun oli tarkoitus tarkistaa auraus-/harituskulma, mutta ei ole välineitä saati oikein taitoakaan. Jonkun langan venyttää auton rinnalle ja käyttää takavannetta suoruuden mittana?
Noniin. Nyt on sitten säädetty jousitusta hikipäässä.
Nyt on edessä ja takana puolien korkeusero puolensentin sisällä. Takana puskurista keskellä hyssyttelemällä kori pysyy suorassa, mutta edessä alkaa edelleen heijaamaan puolelta toiselle. Harmi vain, että tuli tuo neuvo jo kun olin kerennyt lähteä. Täytyy käydä jossain vaiheessa vielä testaamassa ja säätämässä lisää.
Mittailin renkaiden pystysuoruutta siitä vanteen ‘keskikehältä’ johon saa vatupassin helposti. Semmoisen havaitsin, että jos toinen rengas on suorassa niin toinen on aina yläpuolelta ulompana kuin alapuolelta. Tarkoittaako tämä sitä, että on (liikaa) haritusta?
Semmoisenkin mielenkiintoisen asian huomasin, että kuskinpuolella kolmiopellin tiiviste natisee joustossa. En huomannut, että ottaako lokasuoja tukivarteen, mutta ainakaan ei pidä ääntä että ottais. Joskus se on ottanut, mutta silloin sen kyllä kuuli kun lokasuoja jäi kiinni tukivarren johonkin kohoumaan ja ulosjoustossa sitten paukahti irti. Tarkoitan sitä tukivarren päätä, joka on rungon puolella ja lähimpänä lokasuojaa. Yksin oli hieman hankala hyssyttää koria ja samalla koettaa tihrustaa sinne lokasuojan väliin, että hankaako se johonkin.
Tässähän on tullutkin paljon jo vaihtoehtoja ja minä kun luulin tämän olevan simppeli juttu. 🙂
Jousitusta olen koettanut säätää siten, että pyöritän jousivartta nurkka tunkattuna ylös, sitten auto alas, keikuttelen autoa ja mittaan korkeuden ja jos ei ole vielä oikeassa kohtaa niin toistetaan kunnes on oikein. Tietysti tarkistus uudestaan kun säädetään toiselta puolen. Täytyy tehdä tuo keikutustesti ja katsoa pysyykö kuljin suorassa.
Haritusta/aurausta ekassa viestissä meinasinkin, mutta en oikein keksinyt kuinka sen saa mitattua. Pystykallistumanhan saa tarkistettua vaikka vatupassilla tai luotilangalla olettaen että vanteen reuna on suora.
Jarruja en ole tarkistanut laahaako, mutta autoa pystyy ainakin työntämään ihan kevyesti joten voisi olettaa ettei laahaa enkä menossa ole havainnut mitään suurempaa uupumista. Tuossa kun ei kannata mennä kokeilemaan lämpeneekö vanne ja olen polttanut sormeni jo ihan tarpeeksi monta kertaa kokeillessani suoraan levyä. Pitänee kokeilla satulasta tai jostain sieltä.
Tuota heilutustestiä ei ole aiemmin pystynyt tekemään, kun kulkineesta puuttui puskurit, mutta nyt on puskurit taas paikallaan niin sen voi tehdä. Mitä tuosta keikutustestistä voi todeta? Se kummalle lähtee ensiksi kaatumaan vai juurikin se toinen? Joskus koettanut pähkiä miten nuo jousitusgeometriat menee, että jäykistyykö jousitus ja mistä syystä kun sitä laskee, mutta mennyt aivot aina solmuun. Jos/kun jousitus jäykistyy laskettaessa niin voisi olettaa että kaatuvan puolen olevan silloin korkeammalla?
Nyt kun tarkemmin muistan niin kulkine itseasiassa saattoikin alkaa keikkunaan sivusuunnassa kun sitä keikutti keskeltä edestä! En vain silloin kiinnittänyt moiseen mitään huomiota.
Nyt on sitten uusi ropelli paikallaan. Toimitus oli varsin nopea, kun eilen uuden ropellin tilasin ja tänään jo sai noutaa postista.
Kaikista uhkakuvista huolimatta ropelli irtosi varsin helposti. Taisin neljä kertaa keretä pamauttaa kumivasaralla hylsynjatkovarteen kun jo ropelli oli irti. Takaisin asennus oli hieman konstikasta, kun ruuvailin pienempiä pultteja takaisin ja aikani ruuvailtua huomasin, että yhden pultin reikää ei oltu porattu läpi asti. Ilmankos ei tahtonut vetää loppuun! Lisäksi jokaista lapaa sai vuolla hieman lyhemmäksi, kun ympäröivä pelti ei ollut ihan keskellä. Ei siinä vieläkään isoa rakoa ole, mutta ainakaan käydessä ei kuullut selvää ääntä, että ropelli olisi mihinkään ottanut kiinni joten kai väli on riittävä.
Nyt sitten jännätään, että pysyyhän ropelli paikallaan eikä irtoa kuten edellinen on irronnut. 😉
Tässä vielä kuva vanhasta ropellista, joka on ‘hieman’ ottanut siipeensä.
No jopas on ollut tiukassa. Niinhän tuo entinen omistaja väitti, että mullakin olis tuossa se tiukassa. 🙁 Sattusko jollain Treen seudulla olemassa parempia irroitusvälineitä kuin pelkkä hylsy ja jatkovarsi? Tietysti niilläkin voi kokeilla mutta parempia ei löydy.
Täytyy käydä pitkä hylsy ostamassa ihan varuille.
Tänään kotiin tullessa parkkipaikalla kuuntelin ja vaikutti se ylimääräinen ‘vollotus’ juurikin ropellista lähtevän ja vaikutti heiluvankin se ropelli eli se ei ole ihan keskellä. Jospa ei ajelis tuolla enempää ennen kuin uusi ropelli tulee. Voi vaan mennä ens viikkoon ennen kuin pääsee ajamaan seuraavan kerran. 🙁
Onko ropelli siinä siivapyörässä kiinni jollain niiteillä tms.? Ainakin ropelin etupuolella jotain kiinnikkeitä näkyi eikä ne pultinkannoilta vaikuttaneet. Pystyykö sen ropellin siihen siivapyörään vaihtamaan, kun hommasin vain pelkän ropellin enkä sitä pyörää. Ne niitit tms. uudelleen käytettäviä vai onko tilalle laitettava pultti/mutteri-yhdistelmä?
Hieman etukäteen kyselen niin tietää varautua ennen vaihtoa.
Hyviä vinkkejä tullut paljon. Luulis noilla jo irtoovan. 🙂
Semmoinen tuli mieleen, että tartteeko laturinhihnaa käyttää irti eli lähteekö se siivapyörä siinä mukana kans vai pelkkä ropelli?
Ai siinä on ollut se verkkokin? Minä aatteiln, että se on vaan joku uudempien mallien mukana tuoma turvallisuushumputus, mutta ei kai sitten. 😉
Pitää katsoa onko minulla sopivaa hylsyä. Epäilen, että 14mm hylsyä ei ole kuin normaalia. Täytyy kokeilla saako sillä ropellin auki.
Höm. Kuinka tiukassa se ropelli oikein on, että lähteekö se tuolla hylsysarjan jatkovarrella kuten aiemmin on mainittu? Minulla ei oo nyt mahkuja kyllä alkaa sen hienompia virityksiä tekemään. Tietysti jos sitä sun työkalua vois lainata, mutta olet vaan niin kaukana ettei yhden ropellin takia jaksais lähteä. 😕
