Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun on noin paljon nähty vaivaa korin maalinpoistoon, niin miksei koko kori sinkkikylpyyn? Vaatii muutamia valumareikiä koteloihin, ja sinkityksen jälkeen hieman kierretappia umpeensinkittyjen reikien avaamiseen. Faijalle antoivat 30 vuoden ruostumattomuustakuun, mutta veikkaan että sillä sätkällä ajelee vielä lapsenlapsenlapsetkin 😀 . Sinkityksen osuus oli siinä projektissa ilmeisesti melko kohtuullinen verrattuna maalinpoistoon joka tehtiin korkeapaine-vesisuihkutuksella.
Jos teet pohjatyöt ja maalauksen kuivissa tiloissa, taitaa olla sama kittaatko suoraan pellille vai vetäisetkö pohjamaalin alle ensin. Eikä sovi täyteaineena unohtaa koritinaa, kallista mutta takuuluotettava. -Ei tule ongelmia kovettajan kanssa, ja pysyy varmasti kiinni jos pohja on puhdas.
Laivoissa, silloissa ym. koville sään- ja lämpötilanvaihteluille alttiisiin kohteisiin käytetään alimpana kerroksena aika vahvoja happomaaleja. Ei vaan taida saada enää niitä kaikkein rajuimpia 2-komponenttitököttejä. Niin karmea katku että tulee normaalista kaasunaamarista läpi 😯 .Kori liikkuu toistaiseksi aika ahkerasti välillä Käpylä-Espoon suomenoja. Täytyy kyllä ensin kysyä isältäni onko hänellä tarvetta, sillä olen iloisesti pitänyt tallista puolikasta käytössäni… 😳 . Perjantaina olen espoossa tallilla koko päivän (n. klo 12-18). Taitaa lauttasaaresta olla helpompi ja lyhyempi matka sinne.
Keväällä vapautuu kori ovineen. Samat viat kun Hannun vehkeessä, mutta tuulilasin kehys on jossakin vaiheessa historiaa korjattu. En kyllä ole pahemmin katsellut missä kunnossa on tänä päivänä. Ei kuitenkaan ihan paha. Niin, ja ne ovet vaativat kyllä aikamoista askartelua.
Ei tuossa muuta ongelmaa ole kun että raideväli kasvaa. Jarruja saa AKE:n mukaan roplailla aika vapaasti, kunhan turvallisuus lisäänty. Paineenrajoittimen tuo varmaan tarvitsisi.
Olen kyllä maalannut ruiskulla, ja ruiskukin löytyy. Mutta sama ongelma, pitäisi löytää paikka jossa tuon oman projektin maalauksen voisi tehdä. Ajankohta olisi ehkä joskus aikaisintaan helmikuun lopulla. Jos paikka löytyisi, voisin neuvoa sen minkä osaan, ja samalla lätkäistä kaksi kärpästä samalla iskulla.
Pukeutumiskysymys paleleeko vai ei. Ja kuten totesin, tyyli ennen kaikkea 8) .
Minullakin on tuo muodikas ranskalainen manikyyri!
Juu, mutta kun paku talvehtii tuolla pohjoisessa (n. 20 km… 😀 ), niin eihän sitä pääse tarkistamaan. Uskon kyllä Manu tietoosi. Toisaalta kutosen ratti olisi varmasti pienempikehäisenä järkevämpi, mutta niin olisi talviajoneuvona joku kovakattoinenkin. Kyse on tyylistä. Ei se roiskeläppäkään olisi vaikea mallata lokariin pahvista, mutta kun on sekä tyylitajuinen että laiska, niin sitten on. Tai sitten vaan laiska.
Kun läträätte happojen kanssa, muistakaa että ne syövät paitsi ruostetta, myös metallia. Siksi ainakin itse harkitsisin vakavasti muita vaihtoehtoja esimerkiksi laakerisovitusten ym. mittatarkkojen kohteiden kanssa. Ja sitten tietenkin se tosiasia että rasvaan happo puree heikosti, eli tasaisen lopputuloksen kannlta rasvanpoisto on kuitenkin tehtävä (sormet, kiitos ihon rasvaisuuden, kestävät hyvin jopa 30 prosenttista fosforihappoa, mitä nyt kynsinauhat vähän ottaa nokkiinsa ).
Mitenkäs henkilö jolle viestin välitin? Puskurit ym. pikkuviat silotetaan kuitenkin photoshopissa, niistä ei kannata välittää. Meidän talvikulkimessa vaan olisi niin paljon photoshopattavaa joka kulmasta, että se olisi jo ehkä hieman liikaa.
@Masa wrote:
Eniron karttasivuilla http://kartat.eniro.fi/” onclick=”window.open(this.href);return false; on nyt myös katunäkymiä Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Ainakin Helsingissä Tapiolantiellä näkyy yksi Charleston. Oliskohan Mikin?
No jopas. Juu, meidän talvikuljinhan se siinä. Ei ole ihan Charleston, samoilla sävyillä kyllä. Alkukesästä otettu, koska loppukesästä siinä yleensä seisoi tuon lisäksi meidän paku sekä naapurin punakeltainen Charleston 😀 .
Edit: tietenkin naapurin mustakeltainen… Kuva onkin tarkemmin katsottuna otettu joskus heinäkuussa.
Tänään ilmestyneessä Hesarin kuukausiliitteessä oli pieni henkilöjuttu Artsista, otsikolla “mäkihyppyä rättisitikalla.” En tiennytkään että teki noita stuntti- ja näytöshommia useita vuosia Ranskassa ammatikseen. Voisi muuten, mikäli sellaiseen on taipumusta, helposti vetää johtopäätöksiä siitä että Bomber-liike syntyi Ranskassa samoihin aikoihin kun Artsi oleili sielläpäin 😯
Eh… tuota… Jos minullekin vinkkaisi mikäli reissu näyttäisi onnistuvan. Alkoi pikkuisen kiinnostamaan kun tuo lämpömittari on nyt vissiin pari viikkoa keikkunut tuossa kymmenen ja kahdenkymmenenkahden välillä täällä etelässäkin. Muistelen kyllä lukeneeni jostakin teoksesta että postimiehet joutuivat kovinakin talvina 1700-luvulla käyttämään venettä joillakin pätkillä välillä Tukholma-Pietari…
Yksi ketjupari löytyy mikäli joku tarvitsee.En tiedä onko vaihtovirtalaitteessa merkitystä magneettikentän napaisuudella, mutta periaatteessa toinen hiili on maissa, toiseen tulee säätimeltä virta. Alkuperäinen säädin saattaa hyvinkin säätää maan kautta, mutta sillä ei ole merkitystä jos korvaat säätimen kokonaan ulkoisella. Kenttäkäämitys tuottaa juuri niin korkeata jännitettä kun roottorin magneettikenttä sallii, eli säätämällä roottorin magneettikenttää, säätyy latausjännite. Voiko tuota monimutkaisemmin sanoa?
C-maticin kokonaismitta on (nyt taas muistaakseni) sama kun perusgeesun:n nelilovisessa. Painoa on n. 7 kiloa lisää. Ei siis aivan mahdoton. Alkuperäinen ajatus kun superia tein, oli nimen omaan tuo C-maticin istuttaminen pellin alle. Olisihan se aivan mahtava laite. Hieman syö tehoa ja lisää kulutusta, mutta ei noita taloudellisista syistä rakenneta. GS:n c-maticista puuttui p-lukko, GSA:ssa se jo oli.
-
JulkaisijaArtikkelit