Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Vielä (ainakin) yksi kysymys on esittää.
Nyt säädin 2cv4 sytytyksen ohjearvoihin (ks. arkistosta löytämäni ignition juttu) tyhjäkäynnillä. Ohjearvo näytti olevan jotain 10 – 12 asteen paikkeilla. Mutta sitten kun katsoo ennakkoa mikä pitäisi olla kierroksilla niin puhutaan 10 – 15 asteesta. Tämä lisättäneen tyhjäkäynnin ennakkoon eli kierroksilla totaaliennakko olisi jopa 25 astetta. Olenko oikeassa?
Sitten kuitenkin diagrammi näyttäisi kierroksilla ennakoiden olevan max. 15 astetta ja tyhjäkäynnilläkin paljon alle 10 astetta. Mitäs nyt, mikä on oikein ja totta?Omassa 2cv:ssäni näytti kierroksilla ennakko pysahtyvän n. 28 asteen paikkeille.
Mikä on oikein??? Mistä, 18heppainen, olet saanut nuo ennakko arvot?
Tapaus on nyt tutkittu ja on johtopäätösten aika.
Kiitoksia kaikille osallistujille, vinkkejä tuli niin paljon, että taas on jokainen viisaampi kuin ennemmin, ainakin minä.
Tapaus lyhykäisyydessään: Sytytyksen ajoitus 1. sylinterissä kohdallaan ja 2. sylinterissä 10 astetta pielessä, liikaa ennenaikaisella. Stroboskooppilampulla katsottuna.
Sytty asetettu lamppu metodilla, jota tarkennettu ykk merkin avulla ja tarkastettu säädettävällä stroboskoopilla.
Ihmetelty ja neuvoteltu, asialla spekuloitu.
Lopulta selvisi seuraavaa: Nokka ei vippaa, kärkien ohjausnokka kunnossa ym asiat kunnossa. Sytytyskin kokonaisuudessaan kohdillaan.
Syy moiseen virheeseen: Stroboskooppilampun anturissa (siis siinä pihdissä, joka asetetaan sytytysjohtimen ympärille) on nuoli, jonka pitäisi osoittaa sytytystulppaan päin. Tämä tarkoittaa silloin sitä 2cv:n tapauksessa, että 1. sylinterillä nuoli pitää olla sytytystulppaan päin ja 2. sylinterissä nuolen suunta tuleekin olla moottoriin päin. Tämä siitä syystä, koska 2cv:ssä sytytys toimii siten kun toimii. Asiasta edellä Mustahattuisen miehen selostus. Ainakin minun strobo näytti narraavan tällälailla. Onko muille tuttu asia strobokiltalaiset?
Tässäkin voisi olla niksi Wikiin, hoi ken osaa sitä käyttää.
Nyt käy Monika hienosti, singerimäisesti. Nautin kuulemastani.
Kyllä se käynti muuttuu sellaiseksi vähän epätasiseksi ja tuntuisi jotenkin haluttomalta ja väkinäiseltä käynti verrattuna siihen kun laittaa hieman myöhäiselle, ts. ykk merkin mukaan ja siihen sopiva ennakko. Lisäksi käyntiääni muuttuu sellaiseksi karkeaksi, ei ollenkaan singerimäinen kun säätää tappi valo metodilla. Kun korvakuulolta kääntää hieman myöhäisemmälle niin kierrokset kohoavat ja käynti siistiytyy paljon. Kärkiväli on oikein.
Menen nyt vielä katsomaan sen, ettei strobovalon tunnistimen nuolen suunta vaikuta tulokseen, koska puolaltahan tulee “erilainen” kipinä toiseen sylinteriin. Ja sitten vielä puolan kääntö toisin päin.
Keskustelin tuossa juuri äsken kokeneen autoinsinöörin kanssa ja hän totesi, ettei nokan vippaus aiheuta muuta kuin molempiin sylintereihin vauhtipyörän merkin huojuntaa, koska toiseen sylinteriin menee sytytyskipinä ja toiseen hukkakipinä yhtä aikaa. Samoin olisi asianlaita, mikäli nokka olisi kulunut esim. toiseltapuolelta vaikka piikiksi ja toinen puoli olisi kuin uusi. Tilanne olisi erilainen, mikäli hukkakipinää ei olisi, silloin nokan vippaukset, erilaiset muodot ym. vaikuttaisivat ko. lailla.
Jonnekin bittiavaruuteen katosi yksi viesti. No menköön.
Olin vain epäilemässä kulumavian olemassaoloa, koska silloin voisi olla heittoja ennakossa miten milloinkin. Nythän heitto on ja pysyy samanlaisena koko ajan.
Niin niistä nokkapyörän jousista piti kysyä vielä. Niiden jousien tarkoitus lienee poistaa välystä nokka-akselin ja kampiakselin rattaiden välistä? Onko se nokkapyörä kaksiosainen, kuten Korjausoppaan sivun 15 kuvasta voisi päätellä? En ole nelkun konetta koskaan purkanut joten ei ole kokemusta millainen rakenne on kyseessä. Taitaa mennä vähän ohi aiheesta, taitaapa liittyäkin aiheeseen.
Pitääpä kokeilla ennakonsäädön jousien vaihtamista päikseen puolelta toiselle ja katsoa mikä tulos saavutetaan. Voivathan ne jouset olla jo vähän kuoleentuneetkin, mutta silloinhan sytty säätyy ennakolle ilman kunnon kierroksia. Täytyy tuokin asia tutkia ja raportoida vaikutuksista. Pitää koittaa myös vaihtaa toisesta koneesta ko. hilppeet ja katsoa vaikutus.
Kiitoksia kaikille vinkeistä. Tässähän voisi olla jopa jotain sinne Wikiin arvokasta tietoa, esim. Säästövinkki: tulppien vaihtelu puolelta toiselle yms.
Ei ole eroa. Kun laitan strobon kiinni ensin 1. sylinterin tulpanjohtoon, näyttää strobo ykk. esim. 10 asteen ennakoa ja kun kytken 2. sylinteriin niin strobo näyttääkin 20 asteen ennakkoa. Samoilla säädöillä.
Tyhjäkäynnillä (lievää kierrosten aaltoilua käynnissä, joten voi hieman ennakon säätimiä liikuttaa?) ei oikeestaan ole suurtakaan huojuntaa “merkissä” vauhtipyörällä. Huojuu ehkä ½ – 1 hampaaseen, mutta tuo lienee aivan normaali tilanne uudemmissakin moottoreissa, joissa on kärki sytty ilman tietokoneita.
Ja vielä muuten sellainen asia, että jos säädän sytyn lampulla siten, että käytän sitä poranterää yms. jolla lukitsen vauhtipyörän ja asetan kärkikotelon siihen malliin, että lamppu syttyy/sammuu rajalle, sytty on silloin tosi pahasti aikaisella.
nimim. Onkhan nyt johonakin jokin osanen, edes pienikin, mennyt “sivuun” ja teköö tälläästä? Minen ymmärrä tuallaasta.
Oikein, juuri näin olen ymmärtänyt ja siksi tulppien vaihtelu puolelta toiselle “jatkaa” tulppien ikää, koska toisellapuolella kuluu sivuelektrodi ja toisellapuolella taas sydän eli keskielektrodi.
Mutta vielä siihen ennakkokysymykseen palaisin. Oletko Mustahattuinen pitkän rättäriurasi aikana sattunut katsomaan onko se aina sama nokka, joka katkoo 1. sylinteriä ja taas aina se toinen nokka, joka katkoo 2. sylinteriä. En ole katsonut sitä itse. Eli jos nokka kappaleessa olisi vika/kuluma/ominaisuus ja akseli suora tuolloin nokka+ennakko osien kokoaminen toisinpäin heittäisi ennakot päinvastoin? Minulla ne oli nimittäin, kuten mainitsin, jossainvaiheessa purettuna ja tietenkään en katsonut kumpiko jousi oli kummallako puolella.
Mittailin kärkien vaihdon yhteydessä kärkiväliä useaan otteeseen,konetta pyörittäen, kummankin nokan osalta ja niissä ei tuntunut kyllä olevan eroa, joten vielä pitää pohtia mistä moinen johtuu.
En oikein jaksa uskoa, että jokin 1/100mm heittäisi syttyä 10 astetta. Pitää vissiin hommata oikein heittokello ja tutkia tuota kunnolla.
Niin joo nyt vielä sekoitetaan pakkaa sillä tiedolla, että säätämisessä on nyt käytetty sekä staattista (lamppumetodi), että dynaamista (säädettävä stroboskooppi) ennakon säätämistä. Tietenkin näillä tulee erilaiset “arvot”, mutta ei selitä ennakon vaihtelua sylinterien välillä.
nimim. “Tää on kyllä paras tapa opetella ottamaan ropelli irti ja laittamaan takaisin paikalleen.”
Olenko nyt ymmärtänyt väärin jos ajattelen, että aina kun kone on ykk:ssa niin molemmissa tulpissa leimuaa kipinä, myöskin sillä toisellapuolella, joka ei ole työtahdissa. Onko näin? Eikös silloin pitäisi myös sytyn ennakon jotenkin heitellä molemmissa sylintereissä? Mikäli nokassa olisi vikaa?
Nyt taitaa jotenkin ajatus takuta minulla. Pitää vielä tutkiskella lisää tuota nokan heittoasiaa. Tarkistin sitäkin kuitenkin ja mielestäni siinä ei heittoa ollut. Vaan jospa se itse nokkaosa onkin jotenkin viallinen. Onko niissä ollut toispuoleisia kulumia? Entä ne keskipakosäätimet. Olen nekin tarkistellut ja putsaillut ja voidellut oikein ohuelti, joten kyllä toimivat, mutta voisiko niissä esim. toinen jousi olla viallinen? Pitää tutkia vielä lisää sitäkin.Toisaalta kun lamppumetodilla tarkastaa sytyn ajoituksen, niin lamppu syttyy jokaisella moottorin kierroksella samassa kohdassa kun hiljaa ruuvimensselillä pyörittää. Pitäisihän sen syttyhetken tällä lamppumetodilla myös vaihdella, vaan ei vaihtele 😯
Jatketaan harjoituksia.
Nyt pohdittavaksi ja ratkaistavaksi seuraavanlainen probleema.
Vaihdoin kärjet 2cv4 -75. Kärkiväliksi 0.4mm. Olen säätänyt sytytyksen nyt lamppumetodilla, sekä vielä tarkentanut lamppumetodia siten, että vauhtipyörässä on merkki ykk:lle. Nyt lamppu syttyy n. 3 hammasta ennen ykk merkkiä ja palaa pitkään. Asia on näiltäosin ok. Lisäksi olen tarkastanut säädettävällä strobovalolla ja todennut 1. sylinterin sytytysennakon olevan todellakin siinä 10 – 11 astetta tyhjäkäynnillä. Kuten kuuluukin. Mutta kas kummaa kun sitten vaihtaa strobon anturin 2. sylinterin tulpanjohtoon niin ennakko onkin tyhjäkäynnillä n. 20 astetta. Kone käy kyllä korvinkuullenkin jotenkin raskaan oloisesti.
Olen miettinyt pääni puhki mistä moinen voisi johtua. Ainakaan se ei voi mielestäni johtua nokka-akselin heitosta vaan jostain muusta. Viittaisiko tämä sellaiseen, että jokin entinen omistaja olisi purkanut koneen tai jopa tehtaalla tullut virhe ja nokan ajoitus olisi tullut asetettua väärin? Muuta en kyllä nyt keksi.
Onko muilla koskaan tullut vastaan samanlaista ilmiötä? Tietäjät hoi.
Yllätä sätkäsi silloin tällöin, epämääräisin väliajoin ja mittaa akunkengille tuleva jännite ,mittarin näyttämästä piittaamatta, valot päällä. Jos jännite kierroksilla on siinä 13,5 – 14,5V paikkeilla ei syytä huoleen, anna mittarin elää omaa elämäänsä. Itse olen huomannut mittarilla olevan hyvät ja huonot päivät, joten Ja mikäli virrat ei ole koskaan loppuneet kyllä ne joskus loppuvat 😀 ja silloinhan voi käyttää salamarautaa ja saada ainakin pikkupojat kunnioittamaan sinua Automiehenä.
Jos on tarvetta säätää jännitettä suuremmaksi tai pienemmäksi niin ainakin omassa sätkässäni jännitteen säätimen saa avattua ja sieltä kiertämällä sellaista kummallisen näköistä ratasta jännite kasvaa tai pienenee. En nyt muista kuinka päin kiertää, mutta saattoi olla että myötäpäivään suureni ja vastapäivään pieneni.
Muistattehan kaikki, että sätkäily on jatkuvaa seikkailua eikä siihen tulisi suhtautua niin kovin vakavasti. Itselläni on aina matkalla mukana täydellinen työkalusalkku, koska JOKU MUU voi tarvita apua tienpäällä 😀 .
Hommasin itse Seinäjoelta Trailgon merkkisestä firmasta raskaankaluston ilmanpaineputkea ( muistaakseni 5mm) ja holkkeja sinne sisään liitoskohtiin sekä ilmanpaineputken päälle sopivaa bensaletkua ja klemmareita ja rakentelin koko putkiston tankilta kaasarille asti uuden. Ainakin nyt on jo vuoden kestänyt, pidemmästä kestosta ei osaa sanoa. Helppo asentaa taipuisuuden vuoksi ja holkit pitää putken muodossa klemmarinkin alla.
Sätkässäni olivat aiemmat putket täysin hapanneet, lienevätkö sitten alkuperäiset vaiko entratut jossakin vaiheessa.
Mustahattuisen miehen kupariputki on varmasti iätön, mutta taitaa olla myös hinnoissa (-kiroissa) eikä saakaa jokaiselta putkijobbarilta.
Ilmajoen Nesteellä onnistuu tasapainoitus. Katsokaa vain ettei ole alumiinivanteden painoja, koska niissä on paksumpi kiinnitysklipsi ja voi jäädä rengas vuotamaan vanteelta. Sielläkin rättäristi töissä, joten tiedetään kyllä mistä puhutaan. Itse painotin siellä ja hyvä tuli.
No karkea arvaus / tieto tulee tässä.
Runko on n. 2cm liian paksu, mikäli jousipönttö on oikea halkaisijaltaan. Etu iskarin suuntaan en ota nyt kantaa, koska toinen sätkäni on nyt tallissa muualla ja vain siinä on etuputki-iskarit, mutta nehän eivät muutenkaan kuulu runkoon.
Iltaa sielun veljet ja siskot / toisinpäin.
Mielenkiintoinen keskustelu, kiitoksia siitä.
Katselin Visa-miehen videon alkua monesti ja mielestäni siinä ei akselin heittoa juurikaan näy. Joten pienestä on sitten kiinni? En kuitenkaan osaa selittää heittoa mitenkään, joten kuten sitten ilmeisesti niin sitten on.
Täytyy sanoa, että itselläni (huom. sätkässä) säkenöi enemmän kärkien välissä kuin Visa-miehen videossa. Ja konkka on uusi, joten olen ilmeisesti tullut petetyksi kaupoissa. No se luettakoon minun ja kauppiaan väliseksi asiaksi tai sitten videossa ei säkenöi kunnolla.
Kiitoksia vinkistä (laiskuuttani en viitsi enää keleta viestipaljoutta läpi ja kiittää ko. henkilöä) siitä kärkikotelon maattamisesta johdolla. Itselläni (puhutaan edelleen sätkästä) ei tahdo maadoitus lamppukonstilla oikein toimia, vaan lamppu tuntuu palavan milloin missäkin kohdassa ja ei taas pala aiemmassa kohdassa kun vähän etsii “oikeaa” kohtaa. Maatto on huono. Tällä vinkillä saan(tte) lisää tarkkuutta sytyn säätöön.
Sikäli olen huomannut toki venttiilien säädön vaikuttavan ainakin käyntiääneen ja voimaan, mutta olen myös kuullut / lukenut sen vaikuttavan käynnistyvyyteen ja venttiilien kestoon joten säädelkäähän venttiilejä riittävän usein.
Toisaalta lähestytään asiaa JukkaK näkökulmasta. Oletteko tottuneet (yleisesti kaikille) jo liian hyvälle voimalle kurnuttaessanne uusilla / uudehkoilla autoillanne ylä- ja alamäessä. Olimme vaimoni ja minä Pohjoiseen – Itäiseen Suomeen kohdistuvalla matkalla taannoin ja kovasti nelkun voimia koeteltiin vastaisissa mäissä, joihin meidän nelkkumme ei ollut tottunut täällä Etelä – Pohojammaalla. Eli en syyttäisi Sätkää jos ylämäki ei maistu, mutta kyllä vaateritiellä pitäis kohtuu suoralla 80 saavuttaa mikäli urut ovat väärin päin ja suoraa piisaa.
Tällaisia riipi Monikan kuski
Älähän hätäile sen fareclan kanssa. Itse en kyllä käyttäisi sitä keskikarkeaa maalipinnan hiontaan. Se on liian karkeaa. Itse sain melkein maalipinnan pilalle kun käytin hienointa “extra fine” tai “fine” fareclaa ja käsinhiontaa. Koneella ja hienolla (hienoimmalla) fareclalla varovasti myllytys ja sen jälkeen pesu kunnon pesuaineella ja kun kunnolla on kuivunut niin kunnon vaha koneella levittäen ja kun kuivunut niin sitten kunnon myllytys niin kiiltää. Kaikki kulmapaikat pitää ottaa tosi tarkasti / kevyesti, niistä lähtee maali kyllä heti jos jää naapurin kanssa juttelemaan ja mylly soi.
Nyt kyllä risoo ja harmittaa oikeen olan takaa. Tuli Kuopijjon Kujeilujen viikonlopuksi menoja, siis muita kun Kujeilut. Enpä nyt sitten pääsekään mukaan Kuopijjon laulukinkereille. 🙁 Pitäkäähän kuitenkin hauskaa ja nauttikaa yhteisestä asiasta, nimittäin 2CV:istä. Jos joku nyt väenväkisin haluaa minua nähdä niin se onnistunee Konstan Sätkäilyissä ja Sätkän Konstailuissa, sillä sinne olemme tulossa vaikka satais ämmiä ja äkeitä, elleivät ensin mainitut tule “silmä” edellä. 🙂
T. Juha
