Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Täydellä kuormalla paluu matkalla Mostista Saksan Tanskan ja Ruotsin läpi reilulla vauhdilla
noin 90 – 110 km / tunnissa…. kulukutus keskimäärin 6.3 litraa sadalla….. Sillä 98 bensalla….. 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Tosi tarkka silmäinen lukija.. 💡
Siellä tosiaan lukee noin,, tarkistin sen,, alla suora lainaus kyseiseltä sivulta ❓
Oikein säädetty sytytys kärkien rako mitta on tosiaankin tuo 040 eikä tekstissä mainittu tulppan kärjille kuuluva mitta… 😯“Citroën 2CV:n sähkötekniikka:
Sytytysvirtapiiri
• Katkojan kärkiväli (0.65-0.75) määrää kosketuskulman
• Oikea kosketuskulma (106 – 112 o) taas on olennaista puolan riittävän
varautumisen kannalta
• Sytytyksen ajoitus (8@2CV4-12@2CV6 o) on aina tarkistettava
kärkivälin säädön jälkeen
• Yksi hammas vauhtipyörällä vastaa n. 3o sytytyshetkessä
• Mikäli mahdollista suorita ajoitus ajoituslampulla. Poraa staattista
ajoitusta vastaava merkki vauhtipyörään helposti näkyvään paikkaan.
Oikea ajoitus tyhjäkäynnillä on n. 3 hammasta aikaisemmin
• Jos käytät kosketuskulmamittaria valitse 4-sylinterisen moottorin mitta-
alue”Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Tottahan toki,, pitää senkin pelata.. Jos yleensä solenoidi jaksaa siirtaan sen bendispyörän
sinne hammas kehälle ja kytkeä vielä virtakin startin moottorille jotta pyörii… 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Joskus muinoin kun solenoidit pystyi purkamaan tuli niissä se kuparinen voimavirta kosketin
käännettyä kun ei kontaktia syntynyt pinnan palaessa kuopalle,, toisin päin kääntäen tuli ikää lisää puolet..
Joissain malleissa oli jopa liikkeen pituuden säätö kara,, jos liike jäi lyhyeksi… 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Oma tapaus vuosi sitten keväällä,, startti ei toiminut talven jälkeen keväällä..
Vika yksinkertainen,, solenoidi ei jaksanut liikuttaa hammaspyörää startti kehälle..
Vika vain siinä että akseli oli niin pikeytynyt ja kuiva että kammaspyrä ei enää
liukunut solenoinnin voimasta.. Akselin putsaus ja voitelu ja kyllä alkoi starttaileen
rivakasti niinkuin ennenkin….
Joskus vain voi olla jopa voitelu huollon puute.. ❓Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Rättärin laturi on kytkennältään erilainen kun nykyiset autojen laturit,, mangnetointi virta säätäjältä tulee nimen omaan laturille eikä merkkivalon kytkentöjä vanhemmissa latureissa ole..
Joten mangnetointi hoituu siis siten että säätäjä syöttaa virtaa vastuksen tai vastuksien kautta laturin ankkurin hiilten läpi,, huomaa että mangnetointi virta menee toiseen ankkurin hiileen ja toinen niistä hiilistä on kytketty runkoon.. Kytke lataus johto ja mangnetointi johto laturiin ensin ja käynnistä kone,, jännite mittari kytkettyna latausjohtoon / runko,, nyt lataus jännitteen tulisi olla jotain 14,5 voltin luokkaa.. Jos yli siitä tai ääretön on säätäjä joko pyöritetty säädöltään metsään tai on viallinen.. Rättärin lataus piiri on alkuperäisenä niin yksinkertainen että sitä ei pidä verrata mihinkään muihin uudempien latureiden kytkentään…. 💡,,, 😯Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Minäkin katson kun kotiudun omamia vanhoja lohkoja mitä niissä mahtaa olla kiinni ❓
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@z1100ss wrote:
laturi temppuilee edelleen.. kun kone käy ja laittaa mangnetointivirran piuhan paikoilleen ja tarjoo laturin virtapiuhaa paikoilleen niin kipunoi penteleesti??kommenttia kuvista saapi antaa, en ole esim. konehuonetta kasassa koskaan nähnyt..
No eihän sitä laturia noin voi testata…???
Ensin voi kokeilla laturin kun kone ei ole käynnissä,, siten että kytkemällä + piuhaa laturin
latauksen ulos tulo mutteriin,, niin ei pitäisi tapahtua mitään jos laturin diodit ovat kunnossa..
Lataus johdossa on vaihtovirta latauksessa aina + jännite ja takaisin päin virran akulta estää diodit,, (vertaa takavirta rele)..
Latauksen säätimelle tulee virta virtalukolta,, jota se pitää niin sanotusti mitta jännitteenä j
syöttää sen jännitteen perusteella sopivaa mangnetointi virtaa laturin hiilten kautta ankkurille..
Kaikki tämä jos johdotus on oikein kytketty?? 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂@MikaVeee wrote:
Tänään saa “lentobentsiiniä” eurolla, kannattaa kokeilla nyt kaikkien kynnelle kykevien.
Kerroppa kuka ja missä myy bensaa euron litra… ❓ ❓
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂❓ Onko sinulla tietoa mistä numerosta mihin on kyseisenä vuonna moottoreita valmistettu?? ❓
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Tietenkin kannatetaan!
Ei muuta kun uusiksi vaan ensi suvena… ❗ 😉Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Mostissa kurkattiin yhteen säätäjään sisälle oli orikinelli säädin,, mutta kas kummaa
oli vain yksi kärki joka jännitteen noustessa avautui ja lataus lakkasi kunnes jännite
taas tippui hiukan niin kärki sulkeutui hetkeksi,, ja niin edelleen…
Aiheutti valoissa havaittavaa huojumista… Jännite kyllä pysyi kohdillaan…
Vahhemmissa säätäjissä on kärki pari ja kaksi vastusta isompi ja pienempi joiden
läpi mangnetointi virta syötetään,, tällaisella säätimellä valot ei huoju ????Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Kyllä tuo kuva näkyy ainakin Firefox selaimella,, mutta näkyy tuo latautuminen olevan hidas
kuva voi olla jossain hitaalla serverillä “huitsin nevadassa” ? ❓ 💡Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂
