Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Älä Toppok sure, maailman turuilla sattuu kaikenlaista, mutta ei me niistä ota herneitä nenään, sen enemmim ku muustakaan, ollaan vaan ölövinä, niinku ennenki. Pistä keväällä vaan se keula kohilleen, ei siinä ulkopinta maalaukset kärsi, kun sievästi korjaa. Hyvä konsti on haitari tunkki kummankin kulman alle tueksi niin tulee kohdalleen kun hitsaa koteloa paikoilleen.
“kokemusta on”
Otetaan sen kunniaksi, kun seuraavan kerran nähdään jossakin!
😀Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Eipä tuo kuvissa näytä pahemmin roikkuvan, ryhdillään on ainakin tuo kyseinen paku. Totesin sen jo kun aiemmin olin kuvia syynännyt ja Seinäjoella katselin livenä vierestä viikko sitten. Vika on, kuten aiemmin
tässä totesin, helposti korjattavissa korin nostolla! ❗ 8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Pieni tarkistus mittaus vinkki. Korin etuosassa olevan akkutelineen alapuolella on poikittainen korin sauma, siitä saumasta alas runkoon mitattuna tulisi mitan olla 29 senttiä tai muutaman millin sen alle.
Silloin etu pellit istuvat sotilaallisesti kohdalleen, ja ryppy peltikin sopii
sulkeutuun moitteetta. Ei kannata alkaa rusikoimaan sitä konepeltiä,
vaan nostetaan kori etuosasta kohdalleen.
❗ 💡 8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Todennäköinen sopimattomuus johtuu luultavimmin siitä, että kori on etukulmistaan hivenen alhaalla, jolloin konepelti ei istu paikoilleen. Lokasuojien vuoksi se kyllä mahtuisi toimiin, mutta jos korin etureina on
pelti remontissa jäänyt hiukan alas ei homma onnistu. Tiedän sen kokemuksesta, kun on itselläkin vanhus paku, jonka kunnostin jo vuonna-83.
Korin etupalkki on viisainta aina korjata rungon päällä, jolloin sen etu korkeus on helppo määritellä rattiputken reiän mukaan, kun ohjausvaihde on siinä kohdalla asemoinnin helpottajana.
8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Joo!
Olihan se ikimuistoinen tapahtuma, oikein wanhemman kiltalaisen mieltä lämmitti kun näki niin paljon vanhoja tuttuja kasvoja mukana joita ei ollut nähnyt pariinkymmeneen vuoteen. Myös nuorempia kiltalaisia oli paikalla runsain määrin. Kerrassaan wantastista!
😀 8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Näinhän se todella on!
On jännää miten öljytkin on kehittynyt kahdessakymmenessä vuodessa.
Kun muistaa 2cv laatikon vahvan rakenteen, ymmärtää että se kestäisi varmaan huonommallakin öljyllä, kun nykyisin on saatavilla?
Että semmosta! 😀Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Puhut asiaa, tarkistin asian katalookeista, joita on kertynyt entisen työni puitteissa tuonne kaappiin. Huomasin semmosen asian, että GL4: on muuten
nykyään samat lisäaineet ja ominaisuudet kun GL5: dessäkin, paitsi että
GL5:teen on lisätty se hyboidi lisäaineistus, jota on turha tukkia välttämättä
2cv:n laatikkoon kun ei ole hyboidi tyyppiä. Ei kylläkään välttämättä mitään haittaa? Voiteluaineen tärkein tehtävä laakerissa on se että öljykalvon pitäisi
säilyä laakeripinnoissa joka olosuhteissa hyvänä. Lisä aineistuksella haetaan sitten ominaisuuksia parantavia ja lisääviä asioita, kuten korroosion, hapettumisen ja vaahtoamattomuuden estoa ynnä muita ominaisuuksia.
Periaatteessa on ostettava sitä parhaiten soveltuvaa öljyä, mitä sattuu olemaan kauppiaan hyllyssä, ei välttämättä löydä kaikkea valikoimaa, vaan eniten myytäviä laatuja.
😉 8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Heippa pojat!
Minulla on 26 vuoden kokemus sätkäilystä ja usiampi kilometrikin kertynyt.
2cv:veen vaihteisto on ihan tavallinen suora vetoinen vahteisto joka ei ole
hyboidi peräinen siis, vaatii vain tavallisen vaihteisto öljyn suosituc on W80.
Tavallisella vaihteisto öljyllä pärjää mainiosti, ja on lisäksi edullista. Vaihteisto pelaa moitteettomasti ja kestää kyllä, jos kytkin on kunnossa.
Öljy pysyy myös laatikossa eikä vuoda suotta jos tuuletus reikä ei ole tukossa. Nykyään kauppaavat kaikenlaisia lisäaineistettuja erikois öljyjä,
jotka on suunniteltu kilpa ynnä muuhun käyttöön ja uudemmille materiaalelle
mitä meidän kulkimissa on?
😀 8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Joo kyllä ollaan Mööttiin tulossa.
Mitta tikku tullee mukkaan, kun se on tuolla matkaan otettavien listallakin nyt
muistissa, muute ei ehkä lähtin mukkaan, Kun vanhan muisti on huono?
8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Näin se on, joka tuon pakun historian tuntee, itse olen sen eka kerran nähny tosiaan jo kaheksankyt luvun aivan alussa ja tiedän hirtoriastakin jotain.
Ja jos tosiaan vähäkään tuntee vanhus tekniikkaa, niin ei tuota ole vielä pilattu mitenkään korjaamattomasti. On kuitenkin edetty tekniikkaa kunnioittaen. 8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Ei tuo PienemmänOllin paku vielä ole pilattu mitenkään, siinä on esimerkiksi säilytetty vanhuksen poljin systeemi. Mitä tulee tuohon lamppu rautaan, niitähän löytyy melekein jokaisen harrastajan nurkista ehyviäkin, jos haluaa entisöidä kulkimen, ei tässä tapauksessa tarvi muuta vaihtaa. Mitä tulee pienempiin muutoksiin esim: sisustuksessa, ei nekään ole ylitsepääsemättömiä. Toisekseen harrastettaessa käyttö kulkimia, voi niitä modivioida hiukan mieleisekseen. 8)
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Korjaus edelliseen tietenkin tarkoitin AK-65 😳
Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Kiitokset AK-45. Enpä hoksannu tuota työkalua ihan juurtajaksain selostaa.
Se vanha akseli vinkkikin on hyvä, kymmenen pistettä siitä. 8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Tuossa vois ensiapuna suorittaa nuijen lamellien välissä olevien eristeiden
madalluksen välikkömästi. Kuvistakin näkee että ne on samalla tasalla lamellien kanssa ja kantavat melko varmasti. Eristeet voi madaltaa kavennetulla rautasahan terällä, tai vastaavalla työkalulla. Sorvauksenkin jälkeen ne on heti madalletta, tai lataus toimii vain hetken ja alkaa lyömään tulta. eriste pitää olla ainakin puoli milliä matalemmalla kun lamelli. Näin neuvoo kirjallisuus ja kokemus. Niinkun tuossa edellä kerkoi amikutoseeni, niin hiilet näyttäs tosiaan olevan tartin hiilet, eikä ne kyllä kestä, ovat liian pehmeät. Laturin hiilet on mustat yleensä. Että tämmöstä. Oikiatkin hiilet löytyy jos kiinnostaa. 8)Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂Voipi ollakin ainakin se puskurin malli muuttuu tuoksi uudemmaksi siinä
muistelen 64 mallissa. Mutta jollain voi olla sellainenkin kuljin saman
näköinen kun sulla, mutta puskurit ovat vanhemman malliset. Nythän
rekisteriote kertoo vain käyttöönotto vuoden, ja jos kuljin on uutena
seisonut liikkeessä myymättömänä ja sitten rekisteröidään voi todellinen
vuosimalli olla mikä on. Toisekseen tehdas on käyttänyt nuissa kulkimissa sekaisinkin osia, mitä on milloinkin sattunut olemaan varastossa ja samankin vuosimallisisissa voi olla eroja. Valmistus numeron perusteella voidaan vasta
määrittää mikä vuosimalli on kyseessä. Inkiläisen Helge varmaan tietäis, kun hänellä on noista numeroista tutkittua tietoa. Osoite löytyy Nyytisten etukannesta kääntöpuolelta.
🙂Mauno Nurkkala.. Raahe - Piehinki - Ylitornio.
Lapinjaos Hupimestari.. 🙂
