Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Tuo kesäinen kokeiluni fmi- mittarilla tehtynä antoi selkeän näytön siitä , että 6-koneet taitavat käydä nykyisellä bensalla ja vakiosuuttimilla liian laihalla. Fmi- Seosmittarin näyttämä 110 kokoisilla suuttimilla antoi parhaan tuloksen kaikilla kierrosalueilla. Tehokäyrä oli mun koneelle paras mahdollinen siis aika lailla optimi. Kertaakaan seos ei ole mennyt liian rikkaalle.
Suurennetut suuttimet lisäävät tietysti polttoaineen kulutusta jonkin verran. Tässä mielessä suutinkokoa voisi pienentää. Tuo Akailen mainitsema 107,5 suutin voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu. Mitenköhän sen saisi tehtyä?
Minulla on tarkoitus lähiaikoina sorvata noita muunnosnippoja joitakin kappaleita lisää. Mikäli asia alkaa kiinnostamaan, voit ottaa minuun yhteyttä p.040-4104472 /Tapsa
Sain tehtyä yhden nipan alumiinista ja näytti ihan hyvältä. Muutin suodatinkierteen M18 , kierteen nousu 1,5. Suodattimia löytyy tuohon kierteeseen paljon ja ovat melko laajalti yleisessä käytössä. Ostin yhden mm. Opelin sopivan 4,50 EUR/ kpl. On kuulemma longlife mallia eli siis suodatuskykyä löytyy kesäsätkään!
Harmi!, kun valmis nippa ei sovi suoraan sätkään suodatinjalkaan. Tuleepi sorvaushommia.
Ajattelin tehdä nipan alumiinista. Kuinkahan tuo aines soveltuu käyttöön?Millaisia puristuspaineita “terve” 2cv 6 kone antaa? . Korkeimmalla puristussuhteela ja matalammalla puristussuhteela. Omani antoi 10 kg / 10,5 kg. viime kesänä. Arvelen että tämä kone on varustettu matalammalla puristussuhteella omaavilla Männillä.. Ei taho mielellään mennä kuin 100 km/h. Vois tietty kulkea kovempaa. Vääntöä toki löytyy!
Lainaamani kaverin rasvaprässi oli juuri tuo yhdenkäden malli noin 30 cm letkulla. Mielestäni sätkän olkatapin rasvaus kävi tosi kätevästi ja helposti myös tämänmallisella prässillä. Ainakin tämän laitteen paine riitti hyvin olkatappien rasvauksessa, max paine näytti olevan tälle laitteelle 400 bar. Lainaamani prässiin letku voitiin kiertää joko rässin sivulle tai päätyyn. Tämäkin tuo lisämahdollisuuksia rasvaushommiin.
Vaseliinia on muuten saatavilla jäykempää ja veltompaa versiota. Itse käytän ns. “tappirasvaa”, jota nuo koneyrittäjät käyttävät laitteissaan. Sanovat sitä, että pysyy paremmin kohteessa, vaikka olisi kosteaa ja tapit pystysuorassa. “mitä lie tällä tarkoittivat!”
Saattaa olla niin, että jos rasvailee sätkän olkatappeja yhdenkäden rässillä kylmällä kelillä ja rasvakin on kylmää voipi homma käydä sormien- ja mielenpäälle.Nyt on olkatapit rasvattuna ja epätietoisuus tipotiessään. Näin se vain on tässä asiassa, että jos on vehkeissä vikaa, niin vaihdetaan vehkeitä ja jos on miehessä vikaa niin vaihdetaan miestä. Tässä tapauksessa riitti ensimmäinen vaihtoehto. Toistakin harkitsin vakavasti!
Lainasin kaivinkoneyrittäjäkaverilta rasvaprässiä ihan vaan kokeeksi ja kas kummaa! homma onnistui ilman mitään ongelmaa. Toki otteet ja vehkeet olivat tällä kertaa aivan toisenlaiset kuin ennen.
Kohtalon ivaa tässä jutussa oli se, että minun ostamani rasvaprässien suutinleuat eivät sopineet sätkän nippoihin ei sitten alkuunkaan. Eipä tullut tämä asia ihan ensimmäiseksi mieleen. Seuraavalla kerralla hankin rasvaprässin ihan oikeasta kaupasta. Halpis tuotteet eivät taida olla mun juttu. Tätä se kaverikin muistutteli. Rasvaprässin malliksi aion ostaa tällä kertaa sen yhdenkäden version. Silloin toinen käsi voi painaa rasvasuutinta nippaanpäin ja toisella kädellä voi puristaa prässin kahvaa. Eipähän tartte tässä hommassa puristella omia vehkeitä, kun molemmat kädet ovat jo käytössä.
On se vaan ihmeellistä, kun laittaa Killan palstalle kyselyjä asioiden tiimoilta, niin saa itsekkin jotain aikaiseksi. Asiat tuppavat aina selviämään 😛 .
Kiitokset vastauksista.Olen rasvaillut olkatappeja pari kertaa kesässä. Rasvaa näyttäisi menevän jollakin laila perille olkatappeihin. Olen käännelyt rasvatessa renkaita ja rasvaprässin kulmaa niippaan nähden, muttei näilläkään toimilla ole tilanne muuttanut. Miten teillä muilla rasvaus on onnistunu. Onko samanlaisia kokemuksia muilla?
Minulla on kokemusta Veerubber renkaista sätkässä viime kesästä saakka. Renkaat ovat olleet hintaansan nähden ihan ok:t. Rengas on mielstäni suhteellisen”hiljainen”, niin kuin se sätkässä voi olla!. Rengaspainetta nostin 0,2 bar (suositelluista 1,4 ja 1,8). Ohjaus muuttui herkemmäksi ja rengas oli ajettaessa vakaampi. Olisikohan renkaan runko jotenkin löysähkö. Veerubber renkaan kulutuspintaa oli uutena mielestäni vähemmän kuin Misukoissa. Rengaskuviokin on kopioitu Misukoista. Kyll näilläkin ajelee.
Hyvä vinkki muoviosien uudistamiseen! Tuo kikka toimineen myös muidenkin muoviosien tuunaukseen, esim. takalampujen muoviset kehykset jne. Odottelen kuitenkin vielä ennen maalausurakkaan alkamista sitä josko niitä osia löytyisi jonkun vintin ylisiltä.
Toki uusia muoviosia näyttäisi olevan myynnissä ainaskii ulkomailla.
–Ei minulla tuon tulppamerkin kanssa ole ollut mitään havaittavaa ongelmaa. Tulpan elektrodi on vaan tällä hetkellä “liidun valkoinen”, joten ilmeisen lämpöisenä näyttävät käyvän. Käytän 98- bensaa, sillä tuo tuntuu hyvästi toimivan. Aattelimpa vaihtaa tulpat jossain vaiheessa “oikean tyyppisiksi”.
Tulppatarkastuksen yhteydessä mittasin sylinterien puristuspaineet . Puristuspaineet olivat 10,8 Kg ja 10,2 Kg. Tietäisikö joku, millaisia arvoja normi kutosen kone antaa?
– Nopsalla ajeleva. 🙂
Heips, Voisin tulla vaikka katsomaan ovea. Soitteletko tai laita vaikka s-postia mullepäin, niin voidaan sopia asiasta.
p. 0-neljä-nolla-410 4472
tapani.jarvinen@nic.fiAlkukesästä oli ropleemia bensapumpun kanssa. Vaihdoin uuden bensapumpun, jonka hankin Killan varastosta. Toimi hetken ok, noin 3 kk. Sitten vaan meno hyytyi. Tarkastin pumpun ja liitokset. Puhalsin tankkiin jne. Ei ollut apua. Vertasin pumppua käyttävää työntötankoa toiseen vastaavaan. Pituuseroa ei ollut tankojen välillä. Eipä auttanut, kuin pitkin hampain hakea motonetista säköinen bensapumppu (25 €). Nyt toimii ok. Ilmeisesti ikääntymisestä johtuvaa kulumaa tälläkin… mut ei se menoa haittaa vaikka tekee kipeää.
NopsaKokeilin Jukka I:n esittämä ajatus jousitasapainon säätämisestä sätkäni kulun vakauttamiseksi. Jousitasapainon säätämistä kannatti myös kiltatoveri Jasu , jonka kanssa kävimme pienellä testilenkillä.
Kiersin etupyörän apukuskinpuoleista jousivarpaa noin sentin verran sisäänpäin. Ajeltuani ja testattuani kulkimen suuntavakavuutta tilanne näyttää korjautuneen paremmaksi. Sätkä kulkee selkeästi suorempaan ja vänkääminen väheni. Ajattelin tarkistaa aurausta vielä kerran, varmuuden vuoksi…Aurauksen säädöstä olikin arkistossa selkeät ohjeet!Onko sätkän “maavaran” säätämisestä mittaa (cm)? Muistaakseni olen nähnyt kuvan sätkän sivuprofiilista, missä etupään ja takapää osalle oli annettu korkeusmitat. Arkistosta ei sattunut silmään. Sattuisiko joku tietämään.
Nopsa kuski
