Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
https://www.dropbox.com/s/hfgvuxjdxsmmvjf/2012-05-21%2021.03.56.jpg” onclick=”window.open(this.href);return false;
Mikähän Solexin malli tämä on?Onko muuten normaalia että “jostain” imeytyy Brakleenit koneeseen kun tuohon kaasarin kylkeen suihkuttaa?
@2cvjimmi wrote:
Vasenta puolta pitänee avata eli pidentää, että moinen vaiva poistuisi. Voipi olla piukassa eli helposti katkaistavissa > lämpö auttaisi tai hitsillä lisää ainesta pultin kantaan.
Niin joo, eli siis se on se ulkopuoli joka topparina toimii, enpä tullut tutkineeksi tuonkaan vertaa 😀 Onkohan sen ruuvin kierre joku ihan normaali josko siihen vaihtaisi kokonaan uuden ja ruosteettoman. Eihän sitä tiedä vaikka se olisi valmiiksi poikki kun noin paljon on säätö pielessä.
Aamulla Hilma ei (taaskaan) halunnut käynnistyä ja illalla lähti oikein kiltisti josta pähkäilin että jos se noin nuuka on lämpötilalle niin uusinpa sytytystulpat näin alkuun. Motonetissä myivät NGK:n B6ES:t ja irti otetut oli BP6ES eli ulkonevalla keskielektrodilla. Lienee tuo P se parempi koska mahtuu ja kipinä tulee keskemmälle palotilaa. Eipä niissä vanhoissa tulpissa mitään vikaa ollut, etenkään kulumaa mutta tulpan hatun sisällä oli valkoista purua ja paljon. Laitoin vanhat tulpat talteen, Vaihdan syttyjohdot seuraavaksi ja samalla pistän ne BP:t takaisin, putsaan vaan sen johdon liittimen.
@Akaile wrote:
Aika raikasta seosta taitaa ykköskurkkukin saada, kun ei yhtään pyydä ryyppyä kylmänä…
Sama vika Hilmassa. Ei tosin lähde joka aamu käymäänkään. 😯
Onkos näihin 2-kurkkuisiin Solexeihin saatavissa puuhapussia aka korjaussarjaa esimerkiksi Kaasutinex-Pertiltä?
@18heppainen? wrote:
Tuosta alkuperäisestä aiheesta vielä. Jotta teoria toimisi fysiikan lakeja rikkomatta, mottorin käytilämmön ja pakokaasunlämmön on pakko laskea ? Eli hyötysuhteen on parannuttava. Jos siis polttoainetta käytetään huomattavasti vähemmän ja vetyä niin vähän ettei sen energialla ole merkitystä.
Kaikki energiahan tulee kuitenkin siitä polttoaineesta ja on alkuaan lämpöä, joka pitäisi mahdollisimman tehokkaasti saada siirtymään kampiakselia pyörittäväksi voimaksi.Juu. Kun homman pyöräyttää p-V -diagrammiksi niin tuon teorian mukaan paine nousisi nopeammin ja korkeammaksi eli tuohon diagrammiin tulisi piikki tuonne vasempaan yläkulmaan (aivan kuten normaalistikin ottomoottorin detonoidessa). Piikin pinta-ala kuvaa ulos saatavaa tehoa ja jos se on kovin kapea ja lyhyt niin ei sillä paljon pinta-alaa ole.
Neander-moottori on kyllä hieno peli, lyhyen männän keveys kivasti kompensoi toisen kiertokangen massaa. Kovastipaljon monimutkaisempi se silti on kuin höyrykoneesta tuttu “tavallinen” moottori. “Uutuuttaan” tuota projektia tuli seurattuakin mutta olin jo unohtanut sen.
Mainitsemisen arvoisia muinaisia (suomalaisia?) moottorikeksintöjä on lisäksi ainakin muuttuva puristussuhde ja nokalla ohjattu imuventtiilin seetirengas.
Eilen vaihtelin etuiskarit(kin) ja totesin että vasen etupyörä näkyy ottavan kynkkään kiinni. Kummalta puolelta säädän rajoitinruuvia ja kumpaan suuntaan? Onko syynä vain joskus tehty väärä säätö vai onko jokin osa kulunut säädön jälkeen? Olkatapissa ei tuntunut välystä vaikkakin juuri tuolle puolelle rasva meni mielestäni turhankin helposti tai ainakin helpommin kuin toiselle puolelle.
@gustaf wrote:
Minusta ainut kriittinen kohtahan on tuo männän ja kammen laakerointi,
sinänsä yksinkertainen ratkaisu, ei pitäisi nykyteknologialla olla mahdoton rakentaa kestämään.http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=xt4jKy1oXCY#t=18s
Tuossa on se homman kuolinisku hyvin esillä. Edestakaisin liikkuvat massat on valtavia kun tuo sinisellä piirretty yhdystanko joutuu tukemaan nokkien laakereiden kautta hässäkkään kohdistamat kiertävät voimat. Lisäksi jokainen (jota kiinnostaa) voi miettiä minkä verran tuo moottori värähtelee sivuttain kun 2 mäntää + tuo välipala siirtyy puolelta toiselle…Tuo epäselvyys 2000 rpm vs 5600 rpm taitaa tulla siitä että tuossa tulee 3 perinteistä kampiakselin kierrosta jokaisella nokka-akselin kierroksella eli moottori tuottaa samalla hyötysuhteella kolminkertaisen momentin jonka ansiosta tarvitaan sitten reilusti isompi kytkin ja paljon painavampi vaihdelaatikko.
Se täytyy silti myöntää että pojat selkeästi osaa tuon markkinoinnin kohderyhmille eli riskisijoittajille: Kaikki protomoottoritkin on kromattu tai kiiltoanodisoitu ja letkutukset varsin siistejä. Valun ja/tai koneistuksen jälkeen suoriltaan penkkiin “kunhanon” letkutuksilla paiskatun protomoottorin kuvat eivät olisi läheskään niin myyviä.
P.S. Aletaan lipsumaan aika kauas ketjun alkuperäisestä aiheesta. Siihen palatakseni: oliko tarkoitus että elektrolyysilla tuotettu vedyn ja hapen seos, joka kemian tunnilla tunnettiin räjähdyskaasuna, johdetaan paloilman sekaan vai pelkkä vety?
@gustaf wrote:
Austraalialaisen REVETEC – moottorin valmistus aloitettaneen kaiketi juuri nyt Turkissa, pitäisi olla hyötysuhteeltaan maailman tehokkain 39%, siinä kanssa palotapahtumaa saadaan hallittua tehokkaammin kuin perinteisissä nivelöidyillä kampiakselisissa varustetuissa koneissa:palotapahtuma saadaan pidettyä kauemmin korkeassa paineessa ja erikoisen kolmiulotteisen kammen rakenteella saadaan tehokas vääntö aiemmaksi.
Kaunis ajatus tuokin mutta liikkuvien osien painon ansiosta ei taida paljon tuota mainittua 2000 rpm:ää ylemmäksi kiertääkään. Lisäksi voi olla melkoisen hankala hallittava tuo mäntää kiertävä voima sekä männän ja voimanulosottonokka-akselin välinen laakerointi.
Tuo 39% hyötysuhde matalakierroskoneelle ei ole kovin paljon kuitenkaan. Wärtsilän 750 rpm kiertävän maakaasumoottorin akselihyötysuhteeksi ilmoitetaan 46,6%.
@cuisinier wrote:
@2cvkimmo wrote:
Koskas joku alkaa kommentoimaan hintaa?
Eikös se ole yleensä myyjä joka päättää mikä on hinta, eikä sivustaseuraava yleisö?
Ei. Myyjä päättää pyyntihinnan mutta vasta kun hinta on ostajan haluamalla tasolla, kaupat toteutuvat. Toki tuollaisilla hintapyynneillä on mieltäylentävä vaikutus kaikille pakun omistajille 😆
Lähetys uusia kiiltäviä osia saapui Loimaasta. Uskomattoman söpöt on nämä uudet käsijarrupalat 😀
@gustaf wrote:
Eikös halogeeniajovaot vie vähintäin 100 W, jos kytkee esim. 3 watin ledit sarjaan ja sopiva vastus vielä, eikös virrankulutus vähene 90 %?
Kyllä, mutta samaan säästöön päästään vaihtamalla 5W hehkulamput niiden halogeenien tilalle. Kahdesta 55 W halogeenilampusta tulee noin 2900 lumenin valovirta ja 3 W ledistä kauppamiehen liioittelutaidoista riippuen 150-250 lm. Todellisuudessa sähkötehon kulutus tippuu noin 75% siirryttäessä halogeenivaloista samaan valomäärään ledeillä tehtynä.
@Citroman wrote:
Useimmissa ohjekirjoissa mainitaan airbagien vaihdon olevan 10 vuoden iässä. Jotkut tosin ehdottavat vain tarkistusta…mutta…
…mutta vain siksi että voidaan olla varmoja että ne tarvittaessa sitten poksahtavat.
Kannattaa olla merkkiliikkeeseen/maahantuojaan yhteydessä asian kanssa. Suomessa liikkuu paljon 10-vuotiaita autoja joten jos tuo on joku yleisesti/todennäköisesti uusiutuva vaiva niin luulen että tehtaan väkeä kiinnostaa ratkaista se.
@RPekka wrote:
Autot tykkää kun niillä ajetaan 😀
Vanha totuus näyttäisi tosiaan pitävän paikkaansa. Hilma intoutui liki liitoon paluumatkalla. Mikkeliin päin mentäessä moottorin ääni muuttui 80 paikkeilla, ilmeisesti siis kakokoskurkku aukesi. Paluumatkalla sama tapahtui vasta 90 nopeudessa ja ohittaessani puhelimeen puhuvan tyttölapsen ohjastaman C5:n nopeus pääsi liki vahingossa hiipimään 115 tienoille. Tuossa vaiheessa mieleeni palautui fakta että alla on 21 vuotta vanhat Michelinit ja jatkoin loppumatkan satasen alueesta tuolla noin 90 km/h nopeudella.
Suositukset Killan jäseneksi heltisivät Mikkelin jaoksen perustajajäseneltä heti kun vastasin oikein kysymykseen “Montako on Porin ympärillä”.
@cuisinier wrote:
teilläpäin pistetään näköjään hihat heilumaan heti.
Autot tykkää kun niillä ajetaan 😀
Mittarivirheen tarkistin aamulla, viisarimittari näyttää oikein 30, 60 ja 90 nopeudella liikuttaessa logiikkani mukaan myös noiden lukemien välissä. Melkoista.
