Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Moi.. Säädin Acadianen venttiilit viikonloppuna, ja vähän samaa havaintoa, naputusta kuuluu. Näkyykö tuossa kuvassa Masan mainitsema naputuksen aiheuttaja??
Onkos kellään muulla tullut joskus mieleen että miten sitä ihan ite voi olla niin halavatun tyhymä??
Nimittäin, pitkään Acan kulkuongelmaa mietittyäni, ajattelin että otan kuitenkin silimän kätteen ja katson vielä sytytyksen säädön. Olin siis aiemmin keväällä vaihtanut kärjet ja konkan ja “säätänyt” sytytyksen “kohilleen”. No, pimeessä ja kylmässä ja nälässä sitä näköjään tekee kiireellä mitä sattuu.
Nyt sentään ropeli lähti kevyesti irti (ed. kerralla temusin tunnin sen kanssa, tajusin onneksi viimeksi ennen kiinnilaittoa voidella kartion kuparirasvalla enkä kiristänyt apinanraivolla kuten itsellä usein tapana on…). Nyt tein vielä niin, että hipsin hiljaa emännän (elekee kertoko hällen) kynsilakkavarastolle, ja mahdollisimman valkoisella tein merkin vauhtipyörään, kun ensin olin reiän ja poranterän avulla etsinyt oikean kohdan. Kynsilakkamerkin laitoin apukuskinpuoleisen vaihteiston kiinnityskorvakkeen kohdalle. Nyt olikin ilo etsiä oikeaa sytytyskohtaa..
Ja katso – eihän se mun keväällä säätämä sytytys ollutkaan pielessä kuin 4-5 hampaan verran, myöhäisellä tietysti 😳 Hävettää, mutta ahistus (henkinen ja koneen kulkuun liittyvä) hellitti huolella. Sen verran jäi mietittävää, että eri sylintereiden sytytysajankohtaan jäi yhden hampaan ero, tästähän on ollut juttua muualla tekniikkaosiossa, täytyy siihen perehtyä myöhemmin.
Mutta säädön jälkeen hilppeet kasaan ja työkalut sivuun Acan edestä, pikainen käsien pesu ja toiveikkaana testilenkille. Uijuijui kun tuntui hienolta!! Ihan lievään myötätuuleen kohtuumäkisellä tiellä ei tarvinnut kertaakaan vaihtaa kolmoselle, vauhti taisi pudota isommassa pitkässä mäessä himpun alle 80, muutoin mentiin “yhden ääliön kuormalla” 90-100 helpohkosti. Ja mikä parasta, vauhdin pito on melko helppoa pintakaasulla, jota alusta asti metsästinkin. Takaisin ajoin motaria pitkin, olipa outo tunne lähteä rekkaa ohittamaan lievään vastatuuleen 😯
Että tämmöistä, täältä tähän ja silviisiin… opiksi jälkipolvillekin
Mikäs 2CV-moottori tämä on? Puch?? Sätkässä???
http://www.tori.fi/pohjanmaa/Citroen_2cv_moottori_18767393.htm?ca=12&w=3
Enpäs ole “kiireiltäni” ehtinyt mitään tehdä kulkupuolelle, mutta tuossa kaikille sisäisen insinöörin omaaville Polarin piirtämää käyrää, tallennus alkaen tie E75 Heinolan eteläinen liittymä-Pieksämäki. Ja niin kuin sanoin, ylämäkeähän se oli kun vertaa alku- ja loppukorkeutta
Ajelin eilen reilumman lenkin maantiellä, noin 500 km. Mennessä keskikulutus 6,7 (Lahti-Heinola-Mikkeli-Pieksämäki), eli isoja teitä tuli ajeltua, erittäin tylsää by the way. Tuntui että oli melkein yhtä ylämäkeä, otin Polarin mittarilla 170 km otannan nopeudesta, keskinopeus tuolla välillä 77 km/h (tulin kyllä Acan kulkukyvyn ylärajoilla, kovin nopeus 104 kauheessa alamäessä nappi laudassa). Välillä sitten kolmosella 60 km/h (nopeudet siis gps:llä mitattuja). Ajoin tarkoituksella menokykyjen rajoilla, en nappi laudassa mutta koko ajan sopivinta vetoa hakien, rasittava tyyli ajaa. Meteliä riitti, koirakaan oikein osannut nukkua.
Takaisin tullessa olin varustautunut kännykän korvanapein, sai hieman ääntä pienemmäksi ja bluesia korville. Reittinä paljon pienemmät tiet (P-mäki-Kangasniemi-Joutsa-Heinola josta vanhaa tietä Lahteen). Joutsassa kävin hakemassa Acasta myyjälle unohtuneen, penkkien ja tavaratilan väliin tulevan suojapellin, kiitokset Markulle. Paaaljon mukavampaa ajella mutkatietä, mäetkään ei niin haitanneet vaikka olihan niitä. Koirakin hetken nukkui. Kaiken kaikkiaan hyvä, opettava reissu Acan metkuille.
En tiedä, josko tuon kaasuttimen säädöillä saisi pikkuisen menohaluja vielä lisää, + tietty nuo muut säädöt. Mutta eipä tuossa ole kauheasti tehtävissä, kaupungikulutusta voisi hieman saada pienemmäksi. Kaasutin jättää muuten herkästi tyhjäkäyntikierrokset korkealle, täytyy vivustot tsekata vielä, sillä kun nostaa poljinta varpaalla, asettuvat kyllä.
Noniin, oliskohan tässä kuski tottunut Acaan vai Aca kuskiin. Hieman paremmin ymmärretään toisiamme, kaasullekin on löytynyt jokin järjellinen reagointitapa, enää ei mennä nappi laudassa että liikettä tapahtuisi. Kones on AM2A, mitenkäs tämä eroaa normikutosen koneesta vai eroaako? Sytytystä voisi vielä hienosäätää, ja kun rikastuu, ostaa kärjetön systeemi. Kulutusta olen mittaillut, ekalla tankillisella keskikulutus oli 9,8 jota pidän järkyttävänä lukemana sätkään perustuvalle ajokille. Toki ajo oli opettelua (mikstääeimeemäkiäylöskunnolla) kaupungioloissa, kiire nopeampien jaloista pois jne. Toinen, vajaa tankillinen, jossa myös maantieajoa kolmannes, antoi keskikulutukseksi 8,67. Edelleen reilusti, vaikka olen mielestäni löytänyt vajaakaasun vetokohdan. Lievään alamäkeen sain Acan kulkemaan 110 mittarinopeutta, todellinen varmaankin lähellä 100.
Eli venttiilien säätö, sytkän tarkempi säätö (+ mahd. kärjettömän sytkän hankinta) ja kaasuttimen toiminnan tarkistus, josko näillä kulutusta saisi pienemmäksi. Tossa vielä kuva kaasuttimesta, mulle tuntematon suuruus (pitäisi olla viime vuonna uusittu, uustuotantoako?).
Lisäystä: muutamassa kylmästartissa on pöläyttänyt savut putkesta, teflonit?
Lisäyksen lisäys: vaikka tässä on vielä alkukarheutta, on se vaan hianoo ajaa sätkään perustuvalla kulkineella, oli malli mikä vaan 8)
Kiitokset neuvoista!
Täytyy enstöikseen kokeilla tuota tehvanan neuvoa, olikin ajatus että saisi homman kuntoon ilman suurempia temuamisia. Kun tuo tapin laitto varmaankin vaatii purkuhommia enempi?
Niksinyytinen ei kuulu mun valikoimiin (tietääkseni, tai on hyvin “arkistoitu”), onko sitä sähköisenä versiona tai saako sellaista tilattua vielä Killalta??
Ok, tää välitysjuttuhan se olikin, onhan siitä ollut tarinaa muttei käyny mielessäkään..
Olikos siihen ilmansuodattimen voiteluun joku ihmeaine?
Asiaan osin liittyen, kun tuli tuo Aca hommattua..
Riittääkö nykyisen peltipinnalla olevan Acan takatilan kuminan vaimentamiseksi pelkkä huopa vai onko kollegio laitellut jotain jytympää eristettä (solumuovia tms) alle?
Jos käyttää vaikkapa tuota Tixoa, onko liima peltipinnalla “mualiman tappiin”?? Ts. jos joku tulevasta perikunnasta haluaa palauttaa maalatun peltipinnan, onko liiman poisriipimisessä isokin työ?
Kiitoksia vinkeistä. Tuo kutonen + wanhuslooda jäi kiinnostamaan, kuinka vaan välitykset sopivat tuollaista reissua ajatellen? Säyhköt on 12 V kun ryaneen on laadittu omintakeinen laturisysteemi. Mutta rintapellissä on käsittääkseni myös 6 V jännitteensäädin, by the way.
Niin vielä varmennus, käykö normi-kutosen koneen pellit Dyaneen sellaisinaan?
Mulla myös 90-luvulta peräisin oleva musta AEG 125 mm laikalla, tuntuu olevan soiva peli vieläkin. Ei ollut ilmainen mutta pari skiliä loppuun kulutettuani päätin panostaa hieman enemmän. Mistä “hukki” hommaat noi kulmavaihteet??
Vahvistan cocoricon tiedon, kuuluin itse muinoin (80-luvun lopulla siis) ko. jaokseen. Tunnus taisi olla “Aut Citroẽn, aut nullus”. Jaoksen tarra taitaa komeilla rojekti-ryanen klasissa vieläkin.
Maantieteellisesti lähettyvillä oli (varsinkin asukaslukuun nähden) hyvinkin aktiivinen jaos, Rantasalmi. Onkohan siellä toimintaa enää?
