Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@julle wrote:
Vielä Helicoilista. Jos se tulee tulpan mukana ulos, niin pysyykö se paikallaan jos kiertää takaisin ? Voiko siihen entisen helicoilin paikalle laittaa uuden ?
ihmettelin kun olin seoksia säätelemässä colortune-tulpalla .tässä käteen nousseessa tulpassa näytti merkillistä kyllä olevan isompi kierreosa – mistäs nyt on kyse, ajattelin ???? Hiukan pelästyinkin. Kurkistin reikään ja kas mokomaa kun näin ne rosoiset jengat siellä mistä tulpan kiersin .Hmm.. muisti pätkittäin palautui muutaman vuoden takaiseen helicoil asennukseen.
Kiersin sen sitten takaisin -alkuperäiset jengat siellä pohjalla eivät näyttäneet kovinkaan selkeiltä, mutta siihen se tiukkaantui kuitenkin normaalin oloisesti. Saattaahan olla että kone kylmänä saa pelkästään tulpankin ulos.
pitänee vaihtaa kansi jossain vaiheessa jotta saa tulpanvaihdonkin sujumaan ilman kylmänhikeä otsalla.
@Isoo-Jukka wrote:
Hupaisa sattumus, että juuri itsellänikin tuli ajankohtaiseksi ihmetellä tyttäremme sätkän outoa kilkatusta. Osoittautui, että toiselta puolelta puuttuivat ko. prikat molemmilta keinuakseleilta kokonaan ja akselit liikkuivat lähes millin vapaasti. Käsin liikuttelemallakin sai melkoista kalinaa aikaiseksi. Jousiprikkojen aluslevyt oli asennettu lisäksi väärin yläpäähän, millä nyt sinänsä ei enää ollut suurempaa merkitystä, kun itse välyksen poistoon tarkoitetut osat puuttuivat.
Palauttamalla prikat ja levyt akselin alapäähän, välykset hävisivät ja äänet tasoittuivat huomattavasti. Ennen tätä oli käynyt jo mielessä kammen mahdollinen kypsyminen.
Eipä ole noihinkaan milloinkaan tullut erityistä huomiota kiinnittäneeksi. Kiitos Mustahattuiselle puhelinkonsultaatiosta ja diagnoosin vahvistamisesta.
Korjaustyö kesti hieman pidennetyn ruokatunteroisen…
nyt on “hermosaha” kai näyttänyt vaivansa – enpä osannut ajatella en liioin katsoa kilinän aiheuttajaksi tuota keinuvipuakselien pitkittäisliikettä ennenkuin näitä lueskeltuani aloin paremmin tutkiskelemaan. Välystä oli ja kahdessa oikeinkin paljon. Puuttuiko jotain välilevyjä, jousulevyjä sun muita, en käsikopelolla tehdyssä hommassa päässyt katsomaan
mutta ääntä lähti jo sormilla liikutettaessa.
Mistähän löytyisi kutosen koneeseen oikein hyvät heepelit – keinuakselit ja keinut jousilevyineen ja muine välilevyineen?kiitos näistä vastauksista!
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Yksi sellainen juttu tuli mieleen että jos joku asiaan vihkiytymätön on kasannut koneen niin voi olla männät asennettu
väärin käsin,, niin käynti on sitten tosiaan kuin diesel,, männät tulisi asentaa siten että männän leveä puoli tulee kuljettajan
puolella alaspäin ja toisella puolen konetta ylöspäin… Männän leveys ero tulee siitä että ristitappi ei ole keskellä mäntää,,
kun sitä katsoo männän sisöltä päin.. Sieltä näkee männän leveämmän puolen.. Ja onhan männänpäissä nuolet eteenpäin,,
kun huomaa vain katsoa niitä merkkejä…. 💡nuolien ja kirjan mukaan on kokoonpano tehty – nyt vissiin sitä vihkivettä vaan tarvittaisiin vielä jotta saadaan paha pois.
Akateeminen kysymys; mistä muuten se dieselin ääni mainitsemaasi asentoon liittyen mahtaisi syntyä? Toinen akateeminen kysymys lisäksi; mitä vaikutuksia männän väärillä asennoilla saattaisi olla? Tässä koneessani männät kun olivat ihkauudet, oli nuoletkin hyvin näkösällä.
Meno on tällä koneellani virkeää – ainoa haitta on tosiaan tuo vanhasta koneestani poikkeava ääni. Kone käy tosi tasaisesti tyhjäkäyntiä – pienillä tyhjäkäyntikierroksilla kuin venhossa vanhan Wikströmmin vetämänä. Kesäinen äänihän se.@Isoo-Jukka wrote:
Hiljattain tällä palstalla oli yhdeksi äänen aiheuttajaksi paljastunut pinnaltaan viallinen keinuvipu. Mikäs keskustelu se olikaan?
Voisi ajatella kokeeksi säätää venttiilivälykset tavallista tiukemmalle, vaikkapa 0,10 ja kuullostella vaikutusta. Tuollaisilla välyksillä ei voi tietenkään lähteä tien päälle, mutta pääsisi testaamaan onko kilinä nimenomaan siellä. Joskus vain muistan säätäneeni liian tiukat välykset väljemmiksi ja samantien tuli huomattavasti enemmän kilinääkin kehiin.
Varmasti kilinöille löytyy monta muutakin mahdollista aiheuttajaa. Mahdollisesti joku uusista osista vaatii hetken sopeuttamisajon? Ehkä toiveajattelua.
toiveita pitää aina olla! kilinä-keskusteluja on tarkkaan tässä lueskeltu – toiveikkaasti. Eipä siihen taida mitään täsmäohjetta kukaan antaakaan? Alkoi itse vaan arveluttamaan tuo kansien mahdollinen eroavaisuusjuttu.
Pitänee kokeilla tuo testi tiukemmilla välyksillä ensin ennen keinujen koplausta. Juttu keinujen koloista oli varsin selkeä.@Jasu wrote:
Onko venttiilikoppa/kopat kiristetty liian tiukalle, eli hakkaako keinuvipu koppaan..? Osaa tehdä ikävää ääntä se…
Kannet ovat Nelkussa ja Kutosessa muuten samat, mutta työntötankojen suojaputket ovat erimittaiset…
Lohkot ovat sitten aivan erilaiset, runkolaakerien mitoitukset aivan eri kokoiset, öljynkierto toisin, sylinterien poraus eri, Nelkussa nokkalaturin valu jota Kutosessa ei ole, siis monenlaista pientä kivaa…
Heli-Coilin uudelleenkiinnittämiseen ei ole mitään “jekkua” tiedossa, itse veisin ehkä kannen koneistamoon jossa hitsaisivat kierteen kuntoon..?
ei tässä semmosta koppaan koputtamista..voihan olla uuden koneen ominaisääni jonkin aikaa, mutta sopisi paremmin Zetoriin kuin sätkään. Puuttuu enää diesel-enthusiasti-ukkojen kerääntyminen lokasuojan partaalle arvuuttelemaan.
Millälailla erimittaiset ovat nelkun ja kutosen työntötanko-putket? Kummassa lyhyemmät?@Isoo-Jukka wrote:
Taivuta sitä venttiiliin vastaavaa lätkää niin että pitäessäsi irroitettua kaasarin kantta ylösalaisin kädessäsi etäisyys kannen pinnasta kohon keskelle on n. 18 mm molemmin puolin. Mitatessa siis kohon “lätkä” lepää neulaventtiiliä vasten.
Tsekkaa myös, että molemmat kohot ovat ehjät eivätkä ole muuttuneet upokkaiksi; niinkuin taisitkin jo tehdä.
Venttiliä on helppo testailla puhaltamalla bensaputken liitinkappaleeseen ja painamalla neulaventtiiliä kiinni kannen ollessa irti. Pitäisi katketa totaalisesti puhallus.
kyselyn jälkeen oli vielä pakko mennä talliin etsimään tarjolla olevia neulaventtiilejä esille. Muutama kourassa tein näitä puhallustestejä – kaikki, samoin se joka oli vielä kiinni harmina olleessa värkissä. Sekin selvisi puhallustestissä jo aikaisemmin. Päätin kuitenkin kokeilla vaihtoa ja sillä homma alkoi pelata. Tosin ei kurkkukurkistustestikään tuonut onneksi mitään poikkeavaa esiin. Mutta hyvä tietää. Saattoi ehkä vain olla epäpuhtauksia bensan joukossa ja kiilautuivat sitten venttiiliin?
Onhan siellä tankissakin aina jotain nöyhtää ollut.Nämä kaasutinasiat vaatisivat oikein opiskelua. Mokomia on montaa sorttia.
Ihmetytti kun avasin 1-kurkkuisesta kiihdytyspumpun puhdistusta varten – sieltä kun putosi sellainen kahden,kolmen millin pituinen lieriö, halkaisijaltaan ehkä milli, puolitoista – mihin sekin pitäisi laittaa???mutta kiitos aina avuliaille neuvoista.
@MikaVeee wrote:
http://www.kaasutinexpertti.fi/colortune.html
Kyseessä on ilmeisesti tuollaiset kynttilät ?
Aika veikeät, pitää ehkä itsekin joskus hankkia ja testailla..
sama kapine. tänään tarkistin juuri seoksen paikalleen. eihän isoisällä eikä isälläkään tainnut tällaista olla käytössään. tulppa muuttaa väriä aika nopeasti muutenkin. jää ainakin muutama tulpan irtiotto/paikalleen kierto väliin kun seoksen saa säädettyä samalla istumalla. mukavuuskysymys kai lähinnä? colortune tulppa itsessään on hieno keksintönä – hiukan nämä mukana tulleet jatkovarret,peilit sun muut olivat hempulia tavaraa – ei “professional” -tasoa. Tulpan kuparista tiivisterengastakaan ei saa pysymään paikallaan vaan se hulahtaa alta aikayksikön sinne peltien alle ellei sitten sylinteriin saakka. sen ehkä voi korvata jollain kuumankestävällä O-renkaalla? Mutta tulppa itsessään toimii, ja sehän pääasia onkin.
@2cv4 wrote:
Nyt vasta heräsin 💡 itsekin tähän keskusteluketjun aiheeseen.
Kyllä sitä tuli joskus kyseltyä noita välyksiä kun vanhin poikani teki ammattikoulun lopputyönä moottoriharakan moottorin peruskorjauksen.
Kone tuli korjattua ja savutkin taidettiin siitä jossain vaiheessa ottaa.
Kyseinen härveli on näytillä Kotkassa,Karhulan ilmailukerhon lentomuseossa Kymin kentällä.
http://users.kymp.net/mode0449/etumus.htm
Museossa on muutakin mielenkiintoista nähtävää.
Jos Kotkassa päin liikkuu niin kannattaa käydä katsomassa.Kuinkahan paljon tämä moottoriharakka on lentänyt?
Joskus haettiin Forssan ilmailukerholle höyrykutonen – ei kuitenkaan 2cv6 vaan saksalaisalkuperää oleva purjekone. Itse olen harrastanut ilmailua purje- moottoripurjekoneilla ja sitten näillä ultrakevyillä. Senpä takia kai tämä ultrakevyt autoilukin sopii kuvioon niin hyvin.
Itseasiassa purjelentokurssista on paljonkin hyötyä tuolla pikateilla kovassa sivutuulessa tultaessa metsäosuudelta aukealle.
Sepä vasta on purjelentoa joskus se.. 😆@hangover wrote:
Nyt kun sanoit, niin minulta joku kyseli reilu 5 v sitten rättärin moottorin osia lentokoneeseensa. Hitto kun en muista koneen merkkiä.
nimimerkki “2cv4” on kirjoittanut autohavainnot – palstalle otsikolla “lentäen” yhdestä suomessa olevasta luomuksesta jossa on 2cv6-moottori.
Hän on laittanut muutaman kuvankin tästä:
http://i100.photobucket.com/albums/m19/ … arakka.jpg
http://i100.photobucket.com/albums/m19/ … IM0037.jpgVolkswagenia käytetään eniten näissä kevytilmailukoneissa. 1600 ccm taitaa olla yleisin , sillä VW-moottoreihin saa edullisimmin muunnossarjoja. Vanhoihin moottoreihin ei näitä muunnoksia tehdä, senpä takia ne näyttävät aina niin siisteiltä.
@miki wrote:
Kyllä se on ihan ässä seoksen säätöön. Ei tarvitse arvailla eikä kylillä kysellä kumpaan suuntaan ruuvataan jos hieman nykii tai muuten vaan ei oikein nätisti käy. Eikä hinta niin paha ole, varsinkaan jos vähänkin harrastaa virittelyä. Säästetty venttiiliremontti on jo maksanut tulpan hinnan takaisin. Olen jo jonkin aikaa suunnitellut vastaavaa tulppaa jota voisi käyttää myös ajon aikana, valokuidulla kabiiniin ohjattuna. Näkisi myös kovan rasituksen seoksen. Onko lasialan ammattilaisia Killassa? Ei kai se sen kummempi olisi kun colortunea vastaava sytytystulppa jonka lasipohjaan hitsaisi valokuidun kiinni?
Faija tuon aikoinaan osti kun piti mersun kutoskoneen zenith- kaasarit säätää. Taisi mennä osittain noiden kaasuttimien takia mersu aikoinaan vaihtoon, ja tuli diesel CX tilalle 😆tästähän voisi tehdä oikean tarkkuskäkikellon näillä eväillä. lentomoottoreissa seosta laihennetaan kun ylöspäin noustaan.
Olisiko seosruuvillekin pikkuruinen namikka jota ruuvailla kun ollaan alppeja ylittämässä? Mittareitakin tähän tarkoitukseen tuolta lentovarikoilta löytyy, mutta ei kovin ekonomiseen hintaan. Toisaalta, colortunesta kun näkee paljon muutakin koneen kunnosta ei silloin ihan hassu ja tarpeeton idea tuo valokaapelikaan?@Isoo-Jukka wrote:
Pitäisi olla sama, jos vain kytkintyyppi on yhteneväinen eli Ami8:ssa oli varmaan kaikissa vanha käpälämallin asetelma, kuten kutosessakin jonnekin 80-luvun taitteeseen. Jos kutosessasi on ollut uudempi tähtimallin lamelliasetelma, voi kytkiakselilla olla jotain eroa. Levyt silti ovat käsittääkseni samat.
Näin muistelen.
no nyt on puuhattu koneenvaihdon kanssa – ja kytkimet kytketty. ami8´n perässä ollut käpälämallin asetelmä oli samanlainen kuin pois nostetussa kutosen jonkunvuoden mallin koneessa. Näistä malleista enää tiedä kun koneet vaeltavat kulkimesta toiseen. Påårit sopivat spååreihin , levykin oli samanlainen.
Pääasia tuli siis hoidettua. Kiitos kommenteista.@Musta Hattuinen Mies wrote:
No eikös niitä kytkimiä voi verrata ja mittoa keskenään?? sitenhän se sopivuus selviää parhaiten…
Näin minä ainakin toimisin,, vertaamalla ja mittaamalla… 💡juu, ja aioinkin. tässä vaan on niin leppoisaa olla tavallaan -kiltaseurassa, kun lueskelen näitä ja muita maileja kirjoittelen – josko joku olisi näitä olisi jo vertaillut ja päässään mittatietoja säilytellyt. Heti huomenna kun kukko kiekaisee, menen talliin – silmälasit nokalla. nyt siellä on jo niin turkasen pimeää tehdä mitään akateemisia havaintoja.
Ei tästä sen kummempaa iltahäiriötä tarvitse ottaa. selviihän se siitä. jollei niin kuunnellaan (ajellaan) vanha levy loppuun ensin..@Akaile wrote:
Em. kaasari oli yksikurkkuinen…
Muttereiden löystyessä ja/tai kaasarin jalan “vääntyessä” kaarelle käynnistä tulee epävakaata ja laihaa ilman juostessa välistä kohti palotilaa…
kaikki mutterit on paikoillaan ja laippakin tiivis -käyntikin on tasaista – ainoa ongelma on juuri äkkinäinen kaasun helppaus. joskus tässä ihmettelin sellaistakin – nostin kaasarin kannen varovasti ylös, niinkuin aina tehdään – ja voi ihmetys! kohon akseli oli vain toiselta puoleltaan kolossaan. toinen siinä roikkui jo uimurikammion puolella. Akseli oli kyllä oikean pituinen mutta herkkä liikkumaan. Se ei kuitenkaan irronnut kantta nostettaessa.
Oliko edellisellä asennuskerralla hutiloitu, en osaa jälkikäteen sanoa, mutta muistelin että eräässä ultrakevyessä lentokoneessa olisin Rotax-moottorissa nähnyt samanlaisen ihmettelyn aiheen. 2-tahti Rotax oli ravistanut kohoakselin sijoiltaan. No sitikan kone ei sillalailla ravista kuin nämä ihmeelliset kakstahtiset pienkoneet.
Tätä kaasaria en ole tutkiskellut vielä sen tarkemmin, mutta pianhan sekin nähdään kun puuhaan ryhdytään.
Muistelenko jostain lukeneeni jostain bensapaineen rajoittimesta joka tulee letkuun välille kaasari – pumppu?
vai voiko pumppu alkaa vanhemmiten antamaan enemmän??@M.Möykky wrote:
Toivottavasti wipstaakista on sinulle iloa.
Jos et ennestään ole “piipumiehiä”niin kipaiseppa kaupasta jonkunlainen nysä että saat sen pitemmän taakin asiallisen näköiseksi. Sehän on ensin huolella suunniteltava.
Jouduin sitä vähän vääntelemään paketoidessa eikä se juurikaan ollut originaalin näköinen ennen suoranakaan.hah hah..kyllä kai se siitä luonnistuu – useinhan näissä hommissa sitikan kanssakin auttaa Havukka-Ahon ajattelijan tyyli.
Istutaan ensin alas ja kaikessa rauhassa pohditaan maailman asioita, ehkä ulottuen kaukaisiin avaruuksiinkin.. – ennen kuin aletaan kopeloimaan kaikkia mahdollisia paniikissa.
Kyllä autokin – äsh, anteeksi sätkä voi ihmisen luonnetta kouluttaa kunhan sen vaivoja vain herkällä korvalla kuuntelee..
Vipstaakin “suunnitteluketjuun” on siis luonnikasta osallistua – ehkäpä tuo piippu ….?kiitoksia M. Möykylle linkkivipstaakista. Mielenkiintoinen tuo haluttava taideteos onkin. Mielessäni oikein näen kuinka piippua on täytelty kertaan jos toiseenkin tuota suunniteltaessa – siellä tehtaan suunnitteluosastolla – niillä kaltevilla piirustuspöydillä-tiedättehän. Peltimies sitten monimutkaisia kolmitahopiirroksia tulkinnut viilapenkkinsä ääressä – Merde!
Jagues Tati´kin olisi saanut aihetta tutkia ihmisluontoa , ja sen ajatuksia.
Mutta -tämänhän minä halusin,
