Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 556 - 570 (kaikkiaan 612)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Maalimerkeistä? #130432

    sORI! Tinneriä saa 5litran astiassa edullisemmin kuin litrasessa. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Maalimerkeistä? #130431

    Kyllä minä pysyisin erossa Miranoolista, ei kuivu voisi sanoa koskaan eikä yleensä ole automaaliksi tarkoitettu, laittaisin itse teollisuusmaalia siihen joutuu laittamaan kovitetta ja lanttaamaan tinnerillä mutta se kestää, minun auto maalattiin vuosia sitten eikä ole maalipinta haalistunut eikä korkannut mistään. Jos haluat hyvän niin älä välttämättä osta halvinta mahdollista vaan satsaa laatuun. Laita sinkkialustaasi sinkkimaalia tai vastaavaa sillä jos sinkki rikkoontuu se ruostuu aivan samoin kuin tavallinen pelti. Tinneri kannattaa ostaa 10 litran astiassa on halvenpi kuin litranastia. Teollisuusmaali kyllä tarttee kovan maalauspaineen 5-6baria, siksi suosittelen oikeaa automaalaria, moni maalaa konjakkipullosta kun osaa jututtaa oikein. Kysy maaleista kuka maalaa autoja heillä on yleensä paras tuntemus, jollei muuten käy autokorjaamoissa missä on automaalari. Täällä aika usein suositellaan halvinta mitä tiskiltä löytyy syytä en tiedä miksi koska auton maalaus on yleensä isohomma ettei kannata pilata heti halvalla maalilla sitä. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: lisää kitkaiskareista #130390

    Älkää vaan hyvät sätkäläiset erehtykö SACH-merkkiisiin iskareihin, kalliit ja täysin sudet voi pelata kilpureissa tai muissa vastaavissa mutta sätkissä ovat p…..tä, ostin itse kokeilin , puolen tunnin jälkeen vein takas myyjä lähti mukaan uskoi kerralla ja anto rahat takas. Ei muuta. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: lisää kitkaiskareista #130388

    Kyllä minä laittaisin boget, minulla on ollut muita merkkejä mutta mikään ei ole ollut niin hyvä kuin edellämainittu. Minä olen ostanut kaikki Auto-Artikkelista, silloin ne makso 250.00 mummonmarkkaa kipale mutta en ole katunut kyllä ne kestää 09-8732353 numero(suosittelen), ei kannata etenkään takaiskareissa nuukailla kyllä mutkissa y.m.. huomaa eron.Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Mistä löydän #130376

    Täällä A:koskella tekee mittatilaustyönö nuortentyöpaja Piraali, niillä on erittäin vahvoja kankaita tai saa tuoda omiaan jos haluttaa. Teetin siellä noin kolme vuotta sitten eikä ole venyneet tai hajonneet vielä mistään, ostin kankaan sieltä se oli jonkunlaista sileää linja-auto phyyllisiä en tiedä onko oikein kirjoittu. Ainut että sinne jouduin viemään penkit kun he sanoivat että vain silleen tulee hyvät, enkä voi moittia kyllä kestää vertailun, hintaa en tähän hätään muista mutta kohan emäntä tulee niin sitten tiedetään 100% varmasti. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Kitkat #130379

    TERVE CITIKOILLA PÄRRÄÄJÄT!! Nyt kävi silleen että menin huomauttamaan meidän perheen niinsanotulle paremmalle puoliskolle että purkaan sätkäni ja asennan vanhan jousituksen takas. Mutta siinä kävi silleen että päätimme( yhdessä) antaa olla näiden nykyisten olla paikallaan, niin nyt en voi muuta kuin somia pyöritellä ja välillä käyn käyttämässä että kumpikin sätkä ja minä ollaan sitten tyytyväisiä. Tallissa on niin kylmä ettei viitti ees vahata, meidaan kyllä jotain siihen tehdä vaikka pesen tuulilasin niin eipä ole keväällä sitäkään hommaa vaan pääsee heti oitis paanalle, normaalilla koneella sekä normaalilla kulutuksella, vie mitä vie aina harrastus maksaa. Saan kuulemma ajaa erään toisen sätkällä missä on kitkajousitus aina kun mieli tekee, hienoa kyllä nyt passaa kun vain vaihtelee pirssiä. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130351

    Nameonelle sinun vastauksesi alkavat mennä multa ylihilseen, en tiedä teetkö sen tarkoituksella vaiainako vastaat noin. Sanotaan jos laitetaan kaksi samanlaista sätkää rinnakkain toisessa turboletku, toisessa ei niin paljonko se toinen jää vaikka yhden kilometrin matkalla. Kuskit ovat samanpainoisia suunnilleen sekä luontoisia niin mikä on ero, vastaisitko että tälläinen maallikkokin ymmärtää. Kiitos. Akaile älä sotke vääntöä, koska kiihdytykseen vaikuttaa enemmän herkkyys, välityksety.m.. keventävät osat. Jos haluat tavallisesta sätkästä nopean kiihtyjän niin ota kampuranlimpuista sorvissa turha paino pois, laita kireä nokka ja vauhtipyörä niin kevyeksi kuin uskallat, molenpiin pyttyhin omat yksikurkkuiset esim.. tai yksi isokaksikurkkuinen niin eiköhän räi viivalla mehevästi. Vielä nelkun loota niin pienellä matkalla jätät kaupungin liikkennevaloissa monet yrittäjät taaksesi. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130347

    Kyllä minusta nyt menee hieman ylijutut kun eihän rehellistä turbopataa voi sätkän letkusysteemiin mitenkään verrata, sillä turbossa on oltava välijäähdytin tai voi kuulua tosi kova pamaus sekä lentää liekit taivaalle. Oikea turbo käy tulenpunaisena että melkein läpinäkyy, sätkää ei saa missään vaiheessa Suomen oloissa edes lähellekään niin kuumaksi. Minusta jos saisitte laitettua imupuolenputkiin jotkuu letkut pakosarjoista niin se saattaisi olla lähenpänä turboa kuin puolimetriä letkua. Vedellä olen parikertaa ottanut oikein karstasesta vehkeestä rojut irti mutta siinä on aina kilahtamisen vaara, mutta en usko että tehoihin se vaikuttaa päinvastoin taitaa mennä hinauspuolelle. Kokeilet otat kukkasumuttimen ja suihkutat (turbosi sisään ) alkaako putkesta lentämään nokea vai koliseeko kone. En täysin usko siihen 100hp juttuun mutta voihan se pitää kutinsa(helppo kellolla kokeilla), minun kannattaa rakentaa semmonen jokkikseen jos se kerran hakkaa kiihdytyksessä samantehoiset.Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130342

    Vielä lisää lohkot pitää sorvata myös todella tarkaan, että pytyt mahtuvat, jotenkin silleen että kannen kiinnikkeet ovat juuri ja juuri lohkoissa kiinni mutta nykyaineilla pysyvät .Eipä tässä muuta . Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130341

    Haluaisin tietää onko 100hp mitattu pyöristä vai koneesta, sellaista sätkää olisi varmaan hauska kokeilla. Olin aikanaan Fredin kyydissä kyllä silläkin aika rateva kuljeskella. Saako niitä pieniä nelipyttyisiä koneita enää mistään? Mutta onko teillä kaikilla vakio kaasarit kun en ole päässyt siitä oikein selville, eikö ne kannattaisi nostaa ylemmäs tulisi imu ainakin paremmaksi, minä en aikanaan uskonut siihen turboputkeen onko siitä todella mitään hyötyä(todellista/henkistä), vai onko se jossain oikein mitattu? En itse ole mikään kova lukemaan alan tietoa kun ne on yleensä väärällä kielellä, kokeilin joskus sitä putkea ilmanputsariin mutta eipä minua oikein vakuuttanut, tosin mulla oli sätkän 602cckone en ole ikinä kokeillut mitään gs tai vastaavaa. Nameone kokeiles piruillessas ww1600cc pyttyjä, sorvaa ne sätkän koneeseen käyviksi, tulevat tosi ohkasiksi mutta pitäisi pelata, siellä on varmaan jollain jokkiskuskille jäänyt ylimääräisiä laskettiin aikanaan että niillä tulisi melko mahtava teho. Sulla on etu kun siellä on R-koneitusy.m. mitkä ovat sätkien osia virittäneet. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130339

    Tere! Onko kukaan teistä ajatellut asentaa sätkään turboa, minä meinasin nuorena alkaa siihen hommaan mutta se kaatui luultavasti innostuksen loputtua. Sätkään käy ellen väärin muista 650cc Suzukin turbo suoraan pakoputkeen siitä saa noin 1kg painetta laskettiin kynällä teoriassa, tai sätkässä oli aikoinaan oma ahdin joku ökyrikas oli semmosen halunnut löysin kirjoista mutta älkää kysykö mistä kirjasta( taisi olla juttu Nyytisissä) niin johan tulisi loppunopeutta ja turbolla kiihtyvyyttä. Turboon joutuu melko varmasti laittamaan vesisuihkujäähdytyksen mutta jos pääsee niin pitkälle ei pitäisi olla ongelma, ja vielä lisää jos molenpiin laittaa oman niin johan on kiinni pitämistä. Melko varmasti joutuu myös kytkimen vahvistamaan mutta niitäkin saa kaupan hyllystä suoraan. No ainakin olen taas antanut jutun aihetta, että vastailkaa.Vesa p.s.. Turbo käy sitten sätkään jos joku ei usko niin mitatkoon, kokeiltiin aikoinaan.

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130333

    Morjens taas, kysyisin Jasulta kun en vieläkään ymmärrä mistä sait niin paljon hevosia 55-60, kun en saanut vaikka tein huomattavasti enemmän koneelle työtunteja, eihän pelkällä 652cc tule tollasia kaakkeja, ja miten se voi kiihtyä tosi hyvin kun kerran kulki liki 200km. Tuliko sulle mäntiin mitään venttiiliuria jos laskit kansia vai miten nostit puristuksia. Jos on kevyt vauhtipyörä, nokkaaviritetty niin et pysty millään verrata tavallista konetta siihen koska viilattu pannua ei ole tarkoitettukaan millään alakierroksilla lähtijäksi. Akaille Kotkan autossa oli muistaakseni nelipyttyinen pata, meinasin ostaa samanlaisen Frediltä se oli sätkään aivan sattuva ilmakone minusta tosi nätti, taisi olla muutaman sentin pidenpi, tästä ei ole montaa vuotta kun se oli vielä siellä kysele vaikka löytyisi. Kuulemma oli jostakin erikoiscitikasta mitä suomeen ei ole tuotu koskaan. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130323

    Ai niin loppuihin kysymyksiin, säätö oli helppoa kun minulla oli tarpeeksi iso kaasari niin ei tarvinnut säätää juuri lainkaan, mutta minulla oli wolkkarin männät niitäkin on tehty73-76 erikoismännillä(melkein pyöreillä päillä, muistaakseni 1300big) sekä alfa-romeon männät pelaavat mutta wolkkarin oli paljon helpommat työstää, piti ainoastaan ajaa venttiileille pienet urat jotta ne mahtu pelaamaan, pytyt piti porata melko ohuiksi mutta hyvin ne tuntu kestävän. Kalleinta oikeastaan oli Mahlen männät, koska ne vielä silloin hirmuarvokkaita, venttiilit tehtiin Opelin kaluista, siis imu mutta pako pysyi omana. Vaihteet oli 1,2,2,5 sekä3ja pakki millä kiihdyttelin, mutta se hajosi tossa 15tuhatta kun olin ajanut. Jos joku kysyy tälläsiä mäntiä niin ekaksi yleensä joka myyjä pyörittää päätään ettei wolkkarissa ole muita kuin tasapäämäntiä niin käskekää katsomaan tarkemmin kirjojaan kun näitä wolkkareita ei tehty kovin montaa. Laatikkoon saa toiset välitykset kun viet jollekin kuka osaa ajaa jyrsimellä sulle kokonaan uudet sekä karkaset ne muistaakseni Tampereella. Minun kone oli noin 740cc, ei ihan pystytty laskemaan tarkasti, R-koneistus teki nokan muut tehtiin porukalla. Vanteet tilasin Tanskasta 5,5tuuman leveät, Frediltä ostin renkaat. Luulen että Kivisen Late on paras neuvomaan, sillä hänellä on ollut aina hyvä kulkusia vehkeitä, mutta rahaa palaa paljon sen voin taata jos meinaat hyvän tehdä koska joudut joka paikan vahvistamaan. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Ostan ehjän korin (ja myyn veneen) #130311

    Jos tarkoitat mitä minä luulen (FREDINAUTOA vai oliko Lissun) niin menihän se jotenkin mutta oltiin Ahvenistolla samassa lähdössä niin jäi noin pari auton mittaa sillä lyhyellä suoralla. Tosin sain sieltä pienen kiskon pätkän olin muistaakseni nopein, vaikka siellä oli 652cc sekä tiina rinnallani, kyllä savut saivat haistaa. Ainut mistä en pitänyt oli renkaiden kuluvuus kun aina tuli nuorena suditettua niin ne meni kuukausi ja taas uudet keulapuolelle. Mutta muuten luulen että auto saattaa olla vieläkin Kotkassa, ei muuta muin kysy Frediltä. Vesa

    vastauksena käyttäjälle: Suuri ihmettely #130322

    Delorto oli muistaakseni vaakaimu 32reillä, molemmissa oli vielä viisi senttiä pitkät kiihdytystorvet. Bensankulutus oli noin 10-14 litraa satasella, nokka hajosi kun olin ajanut noin 30tuhatta mutta muuten kone pössi ellei pössi vieläkin (meni Kuttulaan jotka veivät sen Mäntyharjuun, yritin kysellä auton perään mutta joku oli kuulemma ostanut sen etiäpäin). Aikanaan oli väittely painavasta vauhtipyörästä mutta muistaakseni joku maamoottori tarttee sen väännön takia ei auto, kun kierrokset nousevat niin periaatteessa vääntökin lisäänty, koska kone kiertää paljon herkemmin sekä kulki mäet y.m.. huomattavasti paremmin.Minun vanhaa sätkää testattiin usein toisen tavallisen kanssa eikä niillä ollut missään jakoa, mäessä tai mutkissa. Mutta jos joku tietää sellasen kuin NHP-47 niin kertokoon ihmeessä, tunnusmerkit ovat selvät, siihen eräs taiteilija on maalannut sivuihin laivanmerellä sekä konepellissä oli iso tiikeri ja lokareissa sumutorvet. En oikein usko teidän kulutuksia koska jos pannua laitetaan niin ei se yleensä pienellä kulje. Vesa

Esillä 15 viestiä, 556 - 570 (kaikkiaan 612)