Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Jukan viime kesänä trokaama peilinkorjaussarja oli niin hyvä ja halpa että ei mun mielestä kannata metritavaraa etsiä. Varsinkin kun se tiivistekumin oikea mitta on niin erikoinen ettei sitä voi käsittää todeksi ennen kuin on saanut paikalleen. Ja halpa korjaussarja varsinkin jos ajattelee että se sitten taas kestää esim. 20 vuotta.
Onko joku kokeillut laittaa laajakulmapeiliä sätkän peilinkuoriin? Vuosi sitten teetin uudet peililasit ja ensin meinasinkin tilata laajakulmatavarasta, mutta tulin katumapäälle ja otinkin suorasta peilistä “jos laajakulmainen ei sovikaan paikalleen”. Siitä suorasta peilistähän ei paljoa näekään, varsinkin jos on tottunut raskaan kaluston puolen sätkän kokoisiin peilivarustuksiin.
Ei kai sen “kuulukaan” käynnistyä kuumana muuten kuin kaasu pohjassa.
Tuoreemmankin puolan voi saada voimattomaksi myös pitämällä virtaa päällä moottori sammutettuna jos kipinä sattuu kohdalle. Tämän opittuani (kantapään kautta) muutin radion kytkentää niin että musiikki soi ilman sytytysvirtaakin…
Voisihan se olla myös “Audi-simulaattori”, eli tuo laitetaan penkin runkoputkien päälle verhoilun alle jos jonkun mielestä pehmeä penkki on liian mukava istua.
Ilmiselvästi makkaroiden grillaamiseen. Jos on oikein pitkulainen grilli. Vai pitäiskö sen liittyä sätkään?
Lopputulos on sama pysähtyi se sähkön kulku missä vaan. Koska ajovalot ei toimi virtalukon kautta mutta vaikuttaa oireesi esiintymiseen, lähtisin vikaa etsimään tarkistamalla maadoitukset joka lampun juuresta alkaen. Jos lähi/kaukovalot päällä oire ilmenee muttei parkeilla jarruvalon palaessa, vika löytynee kulkimen etupäästä. Eikä riitä että eri lamppujen maadoituspisteet on ketjutettu toisiinsa yhteen (niin kuin joskus vanhuuttaan käy), pitää olla hyvä kontakti myös koriin, moottoriin ja akkuun menevissä maajohdoissa. 😀
Kannattaa myös muistaa että aisapainoa ei nykyään lasketa sallittuun kärrynvetopainoon, vaan se pitää huomioida vetoauton kantavuutta syövänä (niin kuin se oikeasti tekeekin). Eli esim. 400kg jarrullisen kärryn pyörien alta punnittuna plus 40kg aisapaino on sallittu jos vetoauton kantavuus ei ylity.
Olipa mukava sattua vanhojen kulkimien suurpiirteisyyttä ymmärtävän katsastajan palvelemaksi. Jäi siltä tosin käsijarru testaamatta kun se ei ollutkaan takapyörissä ja olisi kai ollut liian noloa peruuttaa takaisin. Ja valot unohtui kokonaan tarkistaa. Mutta olennaisimmat turvallisuuteen vaikuttavat asiat syynättiin ja kunnossahan ne oli. Tällä kertaa iskaritesteri sai putki-iskarein vaimennetusta sätkästä yhtä hyvät arvot kuin C4:stä aikaisemmin viikolla. 😀
Konttoria voi suositella tällä hetkellä senkin takia että tuliterillä laitteistoilla tuliterässä rakennuksessa saa avajaistarjouksena maakunnan halvimmat hinnat. Paikkahan oli K1 katsastajat Tampereen Sarankulmassa osoitteessa Nuutisarankatu 35.
Jos tapahtumaan halutaan kiltakansaa houkutella niin kannattaisiko nettisivut tehdä niin että niitä pystyy kaikilla laitteilla ja selaimilla katselemaan. Se kun on ihan mahdollista. Ja sitä odotellessa ensi hätään laittaa kaikki informaatio tähän foorumiketjuun. Internet Exploderia kun ei kaikilla ole.
Löystyneiden ruuvien lisäksi löysin keväällä savunneesta valokatkaisijastani rähmääntyneet kontaktit. Purku, puhdistus ja kokoaminen, taas toimii.
Oikein tarkasti kun sanojansa ajattelee niin tarkoitin kirjoittaa että jos siltä tuntuu niin voi ja kannattaa kokeilla erilaisia korkeampia ja vaikka matalampiakin paineita. Tien pinta, ajotyyli ja varsinkin kuorma kevyessä autossa vaikuttaa rengaspaineen sopivuuteen. Keski-Euroopassakin oli erilaiset tien pinnat 60-luvulla kun sätkän rengaspainetaulukoita on suunniteltu.
Liian kova painehan vähentää mukavuutta, rengas alkaa pomppimaan tien pinnan epätasaisuuksissa ja äärimmillään hukkaa pidon kun ei pysy tiessä kiinni. Renkaan (paineineen) kovuus, iskunvaimennus ja jousen jäykkyys tulisi olla sopivassa harmoniassa keskenään että tulee hyvä lopputulos. Liian pienellä paineella ajotuntumasta tulee vetelä, vauhdikkaassa kurvissa rengas taittuu alle ja rullaa huonosti. Ja liian pienellä paineella rengas kuluukin epätasaisesti.
Ken arvostaa eniten rauhallisen kiireetöntä etenemistä ja ylevän pehmeää kyytiä nauttii siitä varmasti parhaiten matalahkoilla eli ylläkin suositelluilla paineilla.
Sileillä nykyteillä kovemmat paineet on ihan ok, rullaakin kevyemmin. Vanhan ajan sorateillä ja muilla epätasaisuuksilla matalammat paineet toimivat paremmin. Ei muuta kuin kokeilemaan korkeampia paineita, huoltoaseman letkusta et saa niin paljoa painetta että sillä rengasta rikki saisi.
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Ennen uskottiin että teräksiset jarrurummut tai jarrulaikat kuumentyessaan riittävästi hävittäisi ne jarrut.. ❓
Toisekseen jarrunesteethän suositellaan vaihtamaan kerran vuodessa,, niin etteivät vettyisi.. 😉Jarrurummut saa hyvin helposti jopa pilattua liialla jarruttelemisella. Raskaan kaluston kanssa sen saa vaikka tasamaallakin yhdellä väärällä jarrutuksella aikaiseksi, henkilöautossa tai sätkässä vaatinee jo kunnon vuoristoa. Raskaan kaluston jarrussa ei ole nestettä ollenkaan ja kevyessäkin kalustossa toivottavasti säännöllisesti vaihdettuna vain asianmukaista ainetta.
Saahan sen askarreltua niinkin että molemmat vaijerit&läpät toimii samoin päin. Toisen vaijerin kuori kiinnitetään sinne mihin keskilanka kuuluu ja keskilanka siihen mihin kuori kuuluu.
Jos ei pussihousut kiristä niin kätevä ratkaisu on heittää koko vipuvaijerimysteerio kuikkaan ja tilalle kaupasta kaksi halpaa yleismallin ryyppyvaijeria nuppeineen kaikkineen. Yksi vaijeri ohjaamaan yhden lämmönvaihtimen läppää ja toinen toisen. Lopputuloksena herkempi toimivuus kun säädetään vain yhtä läppää kerralla ja saa säädettyä lämmön erikseen kuljettajalle ja kartturille niin kuin uusissa hienoissa autoissakin.
