Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Mistähän kummasta löytäisin H4-umpiot? Kaupat näyttää myyvän sätkän pyöreitä H4-umpioita vain kalliiden kromikuuppien kera. Koverat sattuu mua silmiin eli saisi olla kuperat. Hyvät käytetytkin kyllä kävisi.
Juu semmoiset on. Kysymyksen ydin oli että sopiiko mikä tahansa “sätkän pyöreä” umpio vai onko mahdollisuus osua epäsopivaan?
Onko joku saanut Suomessa iskareille hylkyä testeriarvon perusteella? Useimmat katsarit ajavat sätkän suoraan iskaritesteristä yli pysähtymättä kun tietävät tilanteen.
Muista lähestyä Auto Artikkelia ja Urheilukatua Tikkurilantien suunnasta, Hiekkaharjun suunnasta tullessa on 3,5m matala silta.
Nimimerkillä: Vain kerran meni vekslaamiseksi kun isolla autolla Sitikan osia hain.
Sehän on nokkapeltejä ja lokasuojia vaille ihan normi sätkä. Kori tuttuakin tutumman näköinen ja kynnyksen altakin pilkottaa tuttu jousipönttö.
Minä ehdin jo eilen. 52km maaseudun mutkateitä rauhallisesti auringonpaisteessa keikutellen piristi mieltä kovasti. Vain kerran piti pysähtyä tien varteen purkamaan, puhdistamaan ja kokoamaan valoviiksen juuri kun huonoksi mennyt kontaktipinta kuumensi ja kärytti johtimen eristeitä. 😛
Kevään lämmittäessä tuli hassu visio imuilman esilämmittimestä pakkasaamuihin: webaston puhallusletku ilmanputsarin imuputkeen! Ja sitten kun kone on saatu käymään voidaan läppäkoneistolla tai manuaalisesti letku rintapellin reikään siirtämällä matkustamokin. Vai häiriintyykö kaasarin toiminta “ahtopaineesta” tai tuleeko joku muu murhe jota en huomaa?
@AK-65 wrote:
Tai sitten rakentaa ensin Dollyn jonka kytkee sätkän perään kuin peräkärryn. Ja tämän päälle sitten kääntöpöytä johon kytkee sen “ns puoliperävaunun”
Siitä tulisi sitten täysperävaunu joita sallitaan vain oikeille rahtareille.
Kuorma-autoa rättäristä ei saa kun kolmea ja puolta tonnia kevyemmät tavarankuljetusautot on pakettiautoja. Raskaan kaluston teho/paino-suhde määräyksen puolesta rättärin koneteholla saisi kyllä yli neljän tonnin yhdistelmämassan! Saattaahan se muuten ollakin että vetokuulan sijoituksesta laki ei sano yhtään mitään (paitsi ristiinkytkentää varten jota ei tähän tarvita). Trafin sivulla sanotaan mm. “1) puoliperävaunu on perävaunu, joka on tarkoitettu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun; puoliperävaunu aiheuttaa olennaisen kohtisuoran kuormituksen vetoautoon tai apuvaunuun. … 3) keskiakseliperävaunu on nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu, jonka akselisto on sijoitettu perävaunun painopisteeseen tai sen lähelle siten, että vain vähäinen osa perävaunun kokonaismassasta kohdistuu kytkentäkohtaan.” Eli mitoitetaan sätkän puoliperävaunu niin että sen pyörille tulee suurimman sallitun perävaunumassan verran ja vetokuulan päälle normaali suurin sallittu aisapaino eli ihan muutama kymmenen kiloa. Tai sitten vaan todetaan että eihän sätkän päälle mitään olennaista kuormitusta voi kuitenkaan laittaa. 😀
@Jasu wrote:
^Kaipa tuon täällä ajaminen yritettäis kieltää kaikin mahdollisin keinoin… 🙄
Ei tartte murehtia, rekka-sätkät on kielletty jo valmiiksi. Suomalaisessa laissa kun puoliperävaunu (ja täysperävaunukin) sallitaan vain ja ainoastaan kuorma-autoksi rekisteröidyn vetoauton perään. 👿
Kiitoksia. Tuo näyttää asialliselta asennukselta ja kuvat vastaa kysymykseen täydellisesti.
Yritin kyllä etsi-toiminnolla hakea TURVAVYÖ TAKA mutta eihän se löytänyt kun tuolla vanhassa ketjussa puhutaan “takaturvavyö”:stä. 😳
Miten olisi pdf-kirjasto 2cv.fi:ssä josta maksunsa maksaneet jäsenet pääsisivät salasanalla etsimään kaipaamansa Nyytisen silloinkin kun se loistava paperilehti on hukassa. Kirjastoon voisi laittaa kaikki ne vuosikerrat jotka sopivassa digimuodossa jo ovat.
Se siitä sitten. Sätkäni jatkakoon vielä talviunta, joudutte nyt pitämään hauskaa jäällä minunkin puolesta.
