Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Suomalaista on mukava suosia, mutta jos nettikauppakuvastoissa ja valikoimissa on niin suuri ero kuin on niin valinta on aika helppo. Varsinkin kun postikulut keski-Euroopasta ei välttämättä ole yhtään suurempia, ja toimituskin on nopea paitsi jos sattuu Suomen osuudelle matkasta Suomen Posti osumaan hidasteeksi. Edellyttää toki riittävää kielitaitoa ja kaikki uusi hirvittää ennen kuin ajatukseen tottuu.
Osien saatavuushan on erinomainen nykyään täällä pohjolassakin kun kerran on helppo tilata keski-Euroopasta. Sillä ei ole nykylogistiikan aikana oikeastaan merkitystä onko myyvä liike Paraisilla vai Pariisissa, paitsi jos sattuu olemaan niin lähellä että tulee ajeltua itse myymälään.
Jos joku saa puhuttua tavaroiden iltaluovutuksen Franzosella niin voisi vaikka onnistuakin:) Ajatan kevään ja alkukesän aikana 14 uutta ja erittäin tilavaa työautoa siitä ihan vierestä menevää valtatietä pitkin Suomeen. Yhden autoista käyn varmaan itsekin hakemassa. Mutta klo 17 mennessä autotehtaalta ei mitenkään ehdi Franzoselle noutamaan.
Toisaalta saksalaisen postin hinnaston mukaan kattopaketti Suomeen tulee yllättävän halvalla.
Youtubesta osui joskus silmiin hollantilaisia peruutuskisavideoita joissa Daffien seassa oli muitakin merkkejä, sätkät näytti olevan vahvoilla. Vauhti oli sitä luokkaa että ihan varmasti oli neljä pakkia ja yksi eteen.
Mun korvaan pultti on jotain isompaa, ihan pieni ruuvi ei voi olla pultti. Mutta tämä oli ihan mutua. Saa vaikka viisastella. 😀
Suuttuisikohan katsastusmies jos laittaisi jatkopalat turvavyön kelan alkuperäisen kiinnityksen ja kelan välille?
Sätkässäkään ei ole kovin montaa osaa kiinni yhdellä ruuvillä kun se ei ole kovin luotettava kiinnitystapa. Mutta turvavyöt on. 😯
Jos vetareita ryhtyy hitsaamaan on todella syytä luottaa omaan hitsaustaitoonsa, minä en ainakaan luottaisi. Sätkän moottorissa ei suurta vääntövoimaa ole mutta jarruissa on, katkennella hitsatulla vetarilla päädytään sitten jarruttomana sinne sveitsiläiseen rotkoon eikä hienot nivelet auta yhtään.
Nämähän on ehdottoman tärkeitä sätkän moottorille. Jos ei pelkkä tuo turbo aikaansaa jo enemmän tehoa kuin mikään kohta sätkästä kestää.
Seuraavalla kierroksella helppaajien tietoja kerätessä voisi vaikka laittaa kyselylomakkeeseen lisävaihtoedon “[x] tietoni voi laittaa myös sähköiseen apua-helppiin”. Tietojen keräämisen jälkeen voisi ynnätä saatiinko riittävä määrä digi-helppaajia että digiversio on järkevä tehdä. Digiversion hyvä puoli on ajatasaisena pidettävyys, paperisessa jonkun yhteystiedot ehtii vanhentua aina jo ennen painokoneen läpi tuloa, kahden vuoden julkaisuväleillä aika monikin vanhentuu.
Mun toisen kulkimen otteessa lukee että vaihdettu on joku prosenttimäärä osista. Ei mitään mainintaa mitä osia vaihdettu eikä sitä nykyään tietojärjestelmämuutosten jälkeen saa kaivettuakaan mistään, sanoi katsari. Eikä heitä kiinnosta onko vaihdettu ja mitä. Tai vaikka vaihtaisi uudestaan 49% niin vanha merkintä ei vaikuta siihen mitään.
Katsastuskonttorilla kertovat. Jos samalla katsastaa jonkun auton tai juttelee vaan tarpeeksi mukavia niin saattavat hakea tiedot ilmaiseksikin
Jos ja vain jos haluaa noudattaa pykäliä kirjaimellisesti koska Suomi. 😀 Kaverilla oli neloskutonen jota sattui katsastamaan mm. Citroen-merkkihuollossa työnjohtajana (silloin kun sätkiä myytiin uutena) ollut katsastaja joka varmasti tunnisti nelosen ja kutosen koneet silmällä, mutta ei silti mitään maininnut asiasta vaikkei rekisteriotteessa lukenutkaan. Ne katsarit jotka ei tiedä että turvallisuuteen vaikuttavia eroja alustassa ei ole, ei oletettavasti tunnista moottoreitakaan erikseen.
Onnistuu kyllä helposti. Kannattaa ensin jutella asia selväksi kyseisen katsastusmiehen kanssa ennen kuin aletaan kassaan tai tietokoneelle näpyttelemään yhtään mitään. Jos kohdalle osuu katsastaja joka tekee asiasta hankalaa niin ei muuta kuin hyvää päivänjatkoa ja suoraan seuraavalle katsastuskonttorille asioimaan toisen katsastajan kanssa. Vanhaa harrastekalustoa ymmärtäviäkin katsastajia on niin ei kannata taistella sellaisen kanssa joka haluaisi kaikkien autojen olevan uusia avensiksia.
Parempi olisi ettei renkaiden kunnossa kovin suuria eroja olisi. Toteutuu kun kierrättää renkaita tarpeeksi usein edestä taakse ja takaa eteen. Keskivertoautoilijan käyttiksessä riittää kun keväisin ja syksyisin katsoo paremmat renkaat vetäville, paljon ajavien parempi vaihella useamminkin. Useimpien sätkissä renkaat menee kovettumalla pilalle kauan ennen kuin ehtii silestoneksi.
